Viipuri 1944: miksi Viipuri menetettiin?

( WSOY, 2019, 376 sivua )

Viipurin menetyksestä jatkosodan lopulla vähäisin taisteluin on kirjoitettu monia muisteluksia ja historiatutkimuksia. Tämä Eero Elfvengrenin ja Eeva Tammen toimittama teos lienee niistä uusin. Kirjoittajina ovat monet arvostetut sotahistorioitsijat.

Viipuri menetettiin 20.6.1944 vain muutamien tuntien taistelujen jälkeen. Tapausta on luonnehdittu sotilaalliseksi  katastrofiksi, ja siihen on etsitty syitä ja syyllisiä viime päiviin asti. Vaikka kaupungin puolustuksesta vastaavan 20. Prikaatin komentaja ja II Pataljoonan komentaja tuomittiinkin sotaylioikeudessa/korkeimmassa oikeudessa rangaistuksiin, niin tuskin heitä tai ketään muutakaan yksittäistä sotilasta, päällikköä tai komentajaa voidaan Viipurin menetyksestä yksinomaan syyllistää. Tilanne oli hermoja raastava. Puna-armeijan suurhyökkäyksen ollessa kiivaimmillaan etenivät rintamatapahtumat sellaisella vauhdilla, että päätöksiä jouduttiin tekemään esikunnissa ja taistelevissa yksiköissä niin nopeasti, etteivät ne kaikki olleet järkeviä, eivätkä kestä jälkikäteistä historiallista tarkastelua – jossittelua. Mutta onhan todettu, että sodassa päätöksiä pitää tehdä kun on niiden aika, vaikka tehtäisiin epäonnistuneitakin. Ja huonoja sellaisia toki tehtiin jatkosodassakin useita. Tarpeetonta mieshukkaa johdon huonot päätökset tietenkin aiheuttivat. Mutta itsenäisyytemme säilyttäen selvittiin.

Taisteluun Viipurista jouduttiin nopeammin kuin uskottiin, ja vastassa olivat niin suuret vihollisvoimat, että kunnolliseen  valmistautumiseen ei jäänyt riittävästi aikaa torjunnasta puhumattakaan. Joukkoja oli liian vähän ja tykistön tulitukea niille erinäisistä syistä johtuen riittämättömästi. Kymmenkunta panssaria olivat liian heppoista kalustoa, ja ilmatorjunta lähes olematonta. Myöskin panssarintorjunnassa oli puutteita.  Puolustukseen asettautuvien miesten taistelutahtoa murensivat osin lähes paonomaisesti etulinjoilta puolustusaseman läpi virtaavat omat joukot, joita vahingossa tulitettiinkin.

Monet ylemmistä komentajista, kenraali Lagus painokkaimmin, olivat esittäneet puolustuslinjaksi kaupungin länsipuolen vesistölinjaa, mihin linja lopulta muodostuikin, ja missä rintama kesti sodan loppuun asti. Päämaja, lähinnä Mannerheim, ei arvovaltasyistä suostunut luovuttamaan maamme toiseksi suurinta kaupunkia taistelutta.

Kenraali Airo on muistellut, että Viipurista ei ollut tarkoituskaan taistella "viimeiseen mieheen", vaan järjestäytyneesti  vetäytyä vihollista hidastaen kaupungin läpi.

Viipurin menetys ei ollut jatkotoimia ajatellen strategisesti suurikaan sotilaallinen vahinko, mutta niin kuin jo todettuna, sitäkin suurempi arvovaltatappio; jonka puna-armeijan propaganda osasi täysin määrin hyödyntää.

Teoksessa käsitellään laajalti eri aselajien toimintaa tuona 20. päivänä. Niistä silmiinpistävin on ilmavoimien osuus. Vähäisellä konekalustolla saatiin paljon aikaiseksi. Mitä sanotte siitä, että Hävittäjälentolaivueet 24 ja 34 saavuttivat 20.6. Kannaksella muutamalla torjuntalennolla 51 ilmavoittoa menettämättä ainoatakaan omaa konetta!? ( Suomalaiset vastasivat kymmentä r….! Niinkö se meni?)

Kirjan lopussa on taulukko 20. Prikaatin kaatuneista, sotasairaalassa kuolleista, lopullisesti kadonneista, vangiksi joutuneista ja sotavankeudesta palanneista, sekä matrikkeli kaatuneista ja kadonneista. Prikaatista kaatui 90 sotilasta.

Osiossa "Viipurin taistelu-sotilasjohtamisen oppitunti" lytätään 20. Prikaatin taistelukunto ja halu melkoisen kärkevästi.  Kuinka paljon siinä esiintyy jälkikäteistä perustelua kun tiedetään taistelun lopputulos? Olisiko mikään muukaan joukko-osasto selvinnyt niillä eväillä Viipurin puolustuksesta?

Viimeistä sanaa ei varmaankaan ole vielä lausuttu tästä Viipurin menetyksestä. Kirjassa todetaankin, että siitä ja siitä asiasta pitää tehdä lisätutkimuksia. Mutta kyllä tämä teos sisällöllisesti melko täydellisen kuvan aihepiiristä antaa.

 

 

PerttiRampanen

Paperiteollisuudesta leipänsä tienannut teknikko. Eläkkeellä. Sitoutumaton, mutta ei kantaa ottamaton. <a href="mailto:pertti.rampanen@phpoint.fi">pertti.rampanen@phpoint.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu