Hitlerin valkyriat

( Like, 2018, 558 sivua )

Jos haluatte tutustua äärimmäisen rohkeiden naisten elämään, niin lukekaa tämä brittikirjailija Clare Mulleyn kirja saksalaisista lentäjänaisista. Hanna Reitch ja Melitta von Stauffenberg (Schiller) työskentelivät koelentäjinä Hitlerin kolmannen valtakunnan aikana. Taistelulentoihin he eivät osallistuneet. Kummallakin oli purjelentotausta, ja olivat saavuttaneet siinä monia palkintoja ja maailmanennätyksiä.

Melitta oli pitkälle opiskellut lentoinsinööri suunnitellen monia erinomaisia laitteita ja muutoksia saksalaiskoneisiin, mm. kuuluisaan Junkers Ju 87 syöksypommittajaan. Hän lensi sillä itse erittäin vaaralliseet syöksykokeet. Hanna oli pelkästään koelentäjä.

On suoranainen ihme, että naiset selvisivät hengissä sadoista koelennoistaan monilla eri konetyypeillä. Ilmeisen taitavia lentäjiä olivat! Reitch kylläkin loukkaantui pahasti ensimmäistä suihkuhävittäjää Me 163 testatessaan. Melittan ampui alas yhdysvaltalainen hävittäjä hänen ollessaan upseerimiehensä etsintälennolla.

Hanna Reitch oli täydellinen natsi elämänsä loppuun asti. Melitta von Stauffenberg oli kiinostunut vain lentämisestä. Hänellä oli juutalaisperimää, joka vaikutti asiaan. Varjosti pahasti koko elämää. Huomatkaa Melittan myöhempi sukunimi. Hän oli naimisissa Hitlerin murhaamista yrittäneen Claus von Stauffenbergin veljen Alexanderin kanssa. Koko von Stauffenbergin suku joutui kärsimään Claussin teosta. Ellei Melitta olisi ollut niin korvaamaton koelentotehtävissään, niin hänenkin olisi varmasti käynyt huonosti.

Molemmat ”valkyrioista” saivat rautaristin ja monia muita korkeita kunniamerkkejä. Sotilasarvoa heilä ei ollut, koska eivät kuuluneet varsinaisesti armeijaan, vaan työskentelivät ilmavoimien koelentokeskuksissa.

Myyttinä on jäänyt elämään väite, että Reitch olisi lennättänyt Hitlerin pakoon valtakunnankanslian bunkkerista. Ennen Johtajan itsemurhaa Hanna lensi kenraali von Greimin kanssa valtakunnankansliaan kenraalin ylennystä varten Luftwaffen  komentajaksi. Mutta poistuivat sieltä kahdestaan ennen puna-armeijan paikalle tuloa.

Oli toki 2.maailmansodassa naislentäjiä monissa armeijoissa, jopa taistelulentäjinä, mutta tuskin niin merkittävän työpanoksen omalle armeijalleen antaneita  kuin Hanna Reitch ja Melitta von Stauffenberg, vaikka nämä eivät kantaneetkaan asepukua.

Clare Mulleylla ei varmaankaan ole tarkoitus kirjallaan mitenkään ihannoida naisten militarismia. Aihepiiri näistä kahdesta erikoisesta naisesta on vaan sen verran mielenkiintoinen, että kyllä heistä kannatti kirja kirjoittaa.

PerttiRampanen

Paperiteollisuudesta leipänsä tienannut teknikko. Eläkkeellä. Sitoutumaton, mutta ei kantaa ottamaton. <a href="mailto:pertti.rampanen@phpoint.fi">pertti.rampanen@phpoint.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu