Joulu 1939

Talvisodan etulinjan komppanianpäällikkönä Taipaleessa toimi runoilija-soturi Yrjö Jylhä. Hän ei koskaan selvinnyt henkisesti ylös verisistä, talvisista taisteluhaudoista. Jylhä hautoi koko ikänsä mielessään syyllisyyttä kuolemaan komentamistaan sotilaista. Talvisodan kauhukuvat tulivat toistuvasti uniin.

Sodan mieleenjäävimmistä hetkistä syntyivät riipaisevat runot, jotka on koottu kokoelmaan ”Kirastuli”. Se on ylittämätöntä suomalaista sotalyriikkaa. Kokoelmassa on vaikuttava runo ”Pyhä Yö”, joka on mukaeltu Raamatun joulukertomuksesta talvisodan Jouluun sopivaksi:

Pyhä Yö

Oli muuan Jooseppi Kirvesmies,

oli siellä missä me muutkin;

jäi hältä vaimo ja kotilies,

jo vieri viikot ja kuutkin.

Hän harvoin kirjoitti Marjatalleen

ja harvoin kirjeitä saikin,

mut jouluaaton kun ehtooseen

tuli säästi joukkomme harvenneen,

niin kuulla saimme me kaikin:

On poika syntynyt Joosepille

ja Marjatalle, ja Marjatalle!

Se syntyi mustimman orren alle,

ja tuskin peitettä sille. –

 

Me kaikki hengessä polvistuimme

ja lapsen vierelle kumarruimme

ja siunauksen luimme.

 

Ja monta paimenta parrakasta

lumessa valvoi ja vartioi, ja vartioi sitä pientä lasta

petojen saaliiksi joutumasta –

maa, taivas kiitosta soi.

 

Ja Suomen korpien yllä hohti

nyt tähti suurempi muita,

ja me kaikki käännyimme sitä kohti,

ja meidät kaikki se kotiin johti,

se tähti suurempi muita.

Yrjö Jylhä

 

Rauhallista Joulua!

PerttiRampanen

Paperiteollisuudesta leipänsä tienannut teknikko. Eläkkeellä. Sitoutumaton, mutta ei kantaa ottamaton.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu