Kansallispelimme täyttää 100-vuotta

Liikunnan ja urheilun monitoimimiehen Lauri ”Tahko” Pihkalan ( 1888-1981 ) amerikkalaisesta baseballista kehittämä pesäpallo on tullut miehen ikään. Ensimmäinen Suomen mestaruus ratkaistiin cup-muotoisena vuona 1922. Mestaruuden voitti Helsingin Pallonlyöjät.

Menneen sadan vuoden aikana on pesäpallo pelinä kehittynyt valtavasti. Myöskin kenttäolot.  Kypärän käyttö vähensi loukkaantumisriskiä. Jokeripelaajien mukaantulo vuonna 1986 toi huomattavasti lisäväriä peliin. Vuonna 1993 muutettiin 9 vuoroparin peliaika jaksopeliksi 4+4 vuoroparia. Ellei voittaja ratkea tuona aikana, niin pelataan supervuoro, ja ellei sekään tuo ratkaisua, niin kotiutuslyönneillä haetaan voittaja. Nämä olivat käänteen tekeviä uudistuksia pelin jännittävyyden säilyttämiseksi loppuun saakka. Katsojat pysyvät varmasti paikoillaan viimeiseen minuuttiin.

Kesän kohokohtia ovat kaksipäiväiset Itä-Länsi-ottelut.

1980-luvulla pesäpalloa markkinoitiin sloganilla ”Pesis on peleistä suomalaisin” (POPS). Pesiskouluilla pyrittiin houkuttelemaan pienempiäkin lapsia pelin pariin. Projekti oli onnistunut ja lisäsi pesäpallon suosiota selvästi.

Pesäpallo on tänä päivänä suosituin joukuemuotoinen palloilulaji naisilla. Miespesiksen kohdalla on Helsinki jatkuvasti ”musta aukko”. (Vaikka voittivat ensimmäisen Suomen mestaruuden.) Peli ei siellä ota ns. tuulta, vaikka Hjallis Harkimokin on ollut yrityksissä mukana. Naisilla sentään on yläsarjan joukkue Roihuttaret mukana Superpesiksessä.

Edelleenkin suomalainen pesäpalloilu elää ja voi hyvin. Peliä pelataan ympäri Suomea ja harrastajamäärät ovat suuria. Pesis on osin levinnyt ulkomaillekin; tosin pienimuotoisena harrastuksena. On järjestetty jopa lajin World-Cup-turnauksia.

Onnea ja menestyksekästä pitkää ikää toiset sata vuotta Suomen kansallispelille!