Saaristotaistelu Suomenlahdella kesällä 1941
Jatkosodan alussa sumuisena heinäkuun yönä vuonna 1941 joutui majakkasaari Bengtskär läntisellä Suomenlahdella venäläisten hyökkäyksen kohteeksi. Puoliltaöin 26.7. lähti vihollisen miehittämästä Hangon laivastotukikohdasta yli sadan miehen suuruinen merijalkaväkiosasto kolmella kuljetusaluksella tarkoituksenaan vallata saari, tuhota puolustajat ja räjäyttää majakka. Maihinnousua tuki tykkiveneitä, ja pommikoneita Hangon Täktomin kentältä. Hyökkäystä johti yliluutnantti Kurilov.
Bengtskäriä puolusti aluksi alle neljänkymmennen sotilaan suomalaisjoukko. Raskaana aseistuksena konekiväärit ja yksi pikatykki. Puolustajat joutuivat alakynnessä vetäytymään itse majakkaan, sen paksujen seinien suojaan. Venäläisten valtausyritykset kilpistyivät suomalaisten tulitukseen. Nämä pitivät puoliaan siihen asti kunnes apua saatiin kuljetetuksi useilla aluksilla ja kalastajaveneillä muilta saarilta. Puolustusta johti luutnantti Fred Luther. Sotilaat olivat ruotsinkieliseltä rannikkoseudulta.
Örön linnake ampui iskuja saarelle tuhoten hyökkääjiä. Suomalaiset tykki- ja vartiomoottoriveneet tukivat puolustusta. Omat lentäjät torjuivat punakoneita. Jopa panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen määrättiin liikkeelle Hiittisten ankkuripaikaltaan.
Taistelut päättyivät alkuillasta puolustajien voittoon. Tappiot olivat melko suuret. Suomalaisia kaatui 32, ja haavoittui 45. Hyökkääjän tappiot olivat suuremmat. Vangiksi antautui kolmisenkymmentä maihinnousijaa, suurin osa haavoittuneina.
Puolitoista viikkoa ennen Bengtskäriin hyökkäämistä venäläinen iskuosasto valtasi äkkirynnäköllä Morgonlandetin saaren, jota suomalaiset käyttivät tulenjohtoon, ja vangitsivat pienen tulenjohtoryhmän. Heille oli tarkoitus jättää nopea moottorivene, jolla pääsisivät hyökkäyksen sattuessa vetäytymään saaresta. Vene oli kuitenkin rikkoutunut ja viety korjaukseen, joten pakenemaan ei päästy. Miehet joutuivat vangiksi. Vankeudesta palasi sodan jälkeen vain yksi sotilas.
Vuosi myöhemmin heinäkuussa 1942 käytiin vielä kiivaampi saaristotaistelu Suomenlahden itäosassa Somerin saarella ja sen lähivesillä. Sekin päättyi suomalaisten voittoon.
Patrik Berghällin teos Hyökkäys Bengtskäriin ( ATENA, 2023, 186 sivua ) on osin fiktiota; jonka kirjoittaja myös sellaiseksi toteaa, mutta taistelun kulku perustuu selviin faktoihin. Kirjassa on hyvä kuvitus, mutta karttapiirros taistelualueesta olisi ollut suotavaa.
Tarkistin kirjaston tietokannasta, että mainitun kirjan lisäksi on ilmestynyt samasta aiheesta nuorten kirja
Leena Paasio: Bengtskär itä kahdeksan (2023), 279 sivua
”Nuortenromaanissa Harmaja luode seitsemän käynnistynyt jännityskertomus tiivistyy teosparin jatko-osassa.” On erikoinen sattuma, että kaksi kirjaa osuu niin lähekkäin aiheeltaan samana vuonna.
Ilmoita asiaton viesti
Bengtskärin taistelusta on kirjoitettu muitakin, vanhempia teoksia.
Ilmoita asiaton viesti
Tuli tässä yhteydessä mieleen, että kuinkahan kävisi Ahvenanmaalla, kun sitä ei saa linnoittaa? Veikkaan, että huonosti, jos joukkoja alettaisiin laivata saarille vasta kun maihinnousu on jo tapahtunut tai tapahtumassa.
Mitä ihmettä saarten demilitarisoinnin purussa vitkutellaan?! Ei ole epäilystäkään etteikö asia hoituisi ilman suurempia hankaluuksia.
Painakaa kenraalit päälle kun poliitikot eivät näköjään muuten ryhdy toimeen. Kyllä sen verran voi politikoida. Tehän joutuisitte Ahvenanmaalla sotimaan, eivät poliitikot.
Ilmoita asiaton viesti
Bengtskärin luoto on harvinaisen armoton paikka käydä tulitaistelua! Eipä silti, ettenkö jännittäisi kohtaloani myös metsämaastossa tai kaupunkiympäristössä, jos joutuisin ottamaan matsia vihollista vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Taidetaan Tuomo olla sen verran vanhoja, että ”matsin” ottaminen jää nuoremmille ikäpolville.
Yhteenotto itänaapurin paholaisen kanssa saattaa olla edessä nuoremmille sotureillemme hyvinkin pian.
Mutta ei hätää, meitähän suojaavat niin maan perusteellisesti kansainväliset lait ja sopimukset, ja perustuslakimme pykälät. Ei kai Putin uskalla niitä vastaan käydä sotimaan! Vai mitä kv.lakiprofessorit?
Kallioisilla luodoilla ja saarilla taisteltiin siellä sun täällä jatkosodassa. Ja voittoisasti. Ahvenanmaalla on metsääkin, saari on vaan nyt puolustusta vailla. MIKSI?? Z-joukkojako sinne odotetaan ennen kuin lähdetään liikkeelle asiassa?
Ahvenanmaalaistenkin luulisi ajattelevan mitä voi tapahtua jos r…ä päästetään pesiytymään saarelle. Ukrainan Butsaa kannattaa muistella.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin.
Ahvenanmaalla on paljon mukavampaa taistella kun on etukäteen kallioon louhittu korsuja, varastoja, kk-pesäkkeitä ynnä muuta, ja harjoiteltu paikan päällä, ja pidetään pysyviä joukkoja jotka tuntevat alueen hyvin.
Se että taisteluun mennään viime hetkellä mukaan aiheuttaa paljon enemmän tappioita.
Tietysti Venäjä varautuu siihen että suomalaisten vastahyökkäys tulee venäläisten tekemän valtauksen jälkeen, varautuu tulittamaan suomalaisia aluksia, ja Ahvenanmaalle rantautuvia joukkoja jne.
Liika arkuus ja kohteliaisuus ennen sotaa maksaa sotilaiden verta sodassa.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoista. Kiitos.
Ilmoita asiaton viesti