Seppo Hentilä: Sisällissodan pitkät varjot

( Siltala, 2018, 350 sivua )

VTT Seppo Hentilä on valinnut tietoisesti kirjansa kanteen kuvan, jonka itsekin toteaa lavastetuksi. Miksi?! Toki onhan kuva raflaava kun vasemmistolaista näkökulmaa vuoden 1918 tapahtumista tuodaan esiin. Kirjan tendenssi on melkoisen  selvä: painottaa lähinnä valkoisen sisällissodan osapuolen kaikkinaista pahuutta ja julmuutta. Todistella, että punaisten kapinointi oli perusteltua, ja sodan hävinneiden ankara kohtelu siten tuomittavaa. Valtiorikosoikeuksia myöten; joiden laittomasta luonteesta voidaan keskustella, mutta kuinka noissa sisällissodan loppuvaiheen sekavissa oloissa olisi voitu pilkun tarkasti pysytellä rauhanomaisen, vakiintuneen lainkäytön puitteissa? Eikä lainkäyttö sellaisenaankaan ollut mitenkään mielivaltaista. Kapinasta laillisen hallinnon kaatamiseksi, valtiopetoksesta tai sen avustamisesta, piti osallistujat tuomita rangaistukseen, onhan sellainen joka maassa erittäin raskas rikos. Monet tutkituista selvisivät rangaistuksetta.

Erikoista on Hentilän kielteinen asenne valkoisten vapaussodan jälkeisiin muistopatsaiden pystytyksiin, ja sodan merkkipäivien viettoon. Näinhän kaikki yhteiskunnat ovat vastaavissa oloissa menetelleet. Pystytettiinhän omia muistopatsaita myöhemmin punaistenkin toimesta.

Valkoisten rankaisutoimia paheksutaan yleisesti vasemmiston taholta. Toki niissä mentiin osin paljon yli kohtuuden, mutta eivät kaikki rankaisutoimet olleet terroria. Olisiko kostonomaisia veritekoja voitu tuolloin välttää? Ei olisi, ei millään ukaaseilla, eikä kukaan. Vihanpito oli sen verran suurta. Eihän punaisten johtokaan pystynyt omiensa tekemiä murhatöitä suitsimaan. Vallankumouksessa tai kapinassa on hävinneen kohtelu poikkeuksetta ikävää.

Kirjoittaja toteaa: ”Ennen vuotta 1918 Suomen kansanedustuslaitos oli Euroopan modernein. kansalaisyhteiskunta järjestöineen oli pitkälle kehittynyt. Suuret kansanliikkeet olivat kaikille avoimia, ja myös kaikkein vähäväkisemmät voivat saada äänensä kuuluville. Suomesta oli hyvää vauhtia tulossa pohjoismainen yhteiskunta.” – Miksi tällaista olotilaa vastaan  kapinoida?!

Aseellisella vallankaappausyrityksellä ei suinkaan saavutettu sellaisia tavoitteita, joita ei olisi jo päätöksinä toimeenpantu, tai valmisteilla laillisen hallinnon toimesta. Ja lisää parannuksia työväestön oloihin oli tulossa. Parlamentaarisella demokratialla niistä on vuosikymmenet päätetty, ei onneksi proletariaatin yksinvaltaisella diktatuurilla.

Presidentti Mauno Koivisto vastasi Huvudstadsbladetin haastattelijan kysymykseen, mitä olisi tapahtunut, jos punainen osapuoli olisi voittanut sisällissodan? – ”Ennemmin tai myöhemmin Suomesta olisi tullut osa Neuvostoliittoa. Sodan jälkeen suhteet väestöryhmien välillä olisivat olleet hyvin tulehtuneet. Punainen puoli olisi voittanut vain Neuvostoliiton avulla, eikä punainen hallitus olisi selvinnyt ilman tukea idästä. Silloin Neuvostoliitto olisi sanellut ehdot.” –  Eli, valkoisten voitto takasi maamme itsemääräämisoikeuden jatkon, ja Suomen säilymisen vapaana, länsimaisena demokratiana.

Se, että talvisodassa taistelivat porvarit ja työväki rinta rinnan yhteistä vihollista vastaan ei muuta mitenkään hyväksyttävämmäksi sodan 1918 valtiopetoksellista kapinaluonnetta. Hyvä, että kaikki ymmärsivät vuonna 1939 yhteiskunnassamme ja yksilön omassa elämässä olevan paljon puolustettavaa. Porvariston väitetyt ”kahleet” olivat pienempi paha  kuin uhkaamassa oleva bolshevistinen pakkopaita.

Miksi Hentilä on suojeluskuntien ja Lotta Svärdin lakkauttamisesta ottanut kirjaansa lainauksina vain eräät vasemmistolaiset, lakkauttamisen hyväksyvät kannan otot?

Seppo Hentilän teoksella ei hänen  toivomaansa konsensusta sisällissodan osapuolten välillä juurikaan edistetä.  Jo sen kansikuva jakaa heti lukijat kahteen leiriin. On kirjassa toki paljon liiallisesta aatteellisuudesta vapaatakin historiallista sisältöä, mutta teos on syytä kyllä lukea erittäin kriittisin mielin.

 

 

 

PerttiRampanen

Paperiteollisuudesta leipänsä tienannut teknikko. Eläkkeellä. Sitoutumaton, mutta ei kantaa ottamaton. <a href="mailto:pertti.rampanen@phpoint.fi">pertti.rampanen@phpoint.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu