Unohdettuja kirjailijoitamme XI: Viljo Saraja

Opettaja, nuorisoseuramies ja kirjailija

Viljo Saraja oli yksi monista kirjailijaksi ryhtyneistä suomalaisista kansakoulunopettajista. Hän syntyi Hausjärvellä 24. elokuuta vuonna 1900, ja toimi peräti 39 vuotta opettajana kotipitäjässään Pursijärven kansakoululla. Opettajan työnsä ohessa Saraja kirjoitti romaaneja, nuorten kirjoja ja varsinkin lasten satuja. Jokusen näytelmänkin.

Kirjailija oli aktiivinen nuorisoseuramies, ja kirjoitti seuralle monia toimintaoppaita. Erilaisissa tilaisuuksissa hän esitti mielellään runonlausuntaa.

Kullanetsijä on Sarajan  nuorisokertomus Suomen opettajien raittiusliiton toimeksiantoon vuonna 1964. Sitä jaettiin kansakoulujen raittiuskirjoituskilpailujen palkintona.

Viljo Sarajan pääteos on sotaromaani Lunastettu maa vuodelta 1940. Siitä on otettu useita painoksia, ja julkaistu käännöksinä ainakin neljässä maassa. Kirja oli sotien jälkeen pitkään neuvostojohdon kieltämänä poissa kirjastojen hyllyltä, ja yleisestä myyynnistä. Kas ne ”yleiset syyt”! Saraja toimi talvisodassa lääkintäkersanttina  viimeksi Summan lohkolla.

Kirjailija kuoli Helsingissä vuonna 1970.

Talvisodan tuntoja  

Heti talvisodan jälkeen järjesti amerikkalainen  kustantamo Prentice-Hall yhdessä suomalaisen  kustannusyhtiön  Otavan kanssa kirjoituskilpailun parhaasta talvisotaa käsittelevästä kuvauksesta. Parhaaksi valittiin Viljo Sarajan romaani Lunastettu maa.  

Romaani sai aikoinaan paljon negatiivista kritiikkiä.   (Miksiköhän se kuitenkin voitti?) Siinä nähtiin jopa plagiointia Remarquen teoksesta Länsirintamalta ei mitään uutta. Jotkut pitivät Sarajan taistelukerrontaa epäaitona pelkästään lääkintämiehen silmin nähtynä. Mistähän syystä? Lääkintämiehet ovat olleet talvisodassa ehkä kaikkein kovimman paikan edessä haavoittuneita jopa etulinjan edestä evakuoidessaan. Romaanin mieleenpainuvin kohtaus onkin kun asetoveri raahaa pahasti haavoittunutta tuttua kaveriaan Jsp:lle suksien päälle tehdyllä ”pulkalla”.

Taistelukuvaukset ovat melkoisen verisiä. Vähän liiankin!

Romaanin perusteettoman kritiikin takana olivat varmaankin kateelliset kirjailijakollegat. Olihan yksi kilpailijoista Pentti Haanpää. Tai kirjasta kilpailleet kustannustalot? Ja kriitikothan ovat aina lytänneet milloin minkäkinlaista kirjallisuutta.

Teoksesta välittyy vahva isänmaanrakkaus: itsenäisyyden, kodin ja konnun menetyksen uhka pitää koittaa torjua vaikka oman hengen kustannuksella. Kolmiyhteys: koti – uskonto – isänmaa eivät merkinneet pelkkiä tyhjiä sanoja. Olivat aina läsnä, kuinka voimakkaina kulloinkin.

Lunastettu maa ei varmaankaan ole suurta romaanitaidetta, mutta ilmentää hyvin talvisodan jälkeisiä kansan tuntoja. Loppukohtaus on vaikuttava.

 

+1
PerttiRampanen
Sitoutumaton Mänttä-Vilppula

Paperiteollisuudesta leipänsä tienannut teknikko. Eläkkeellä.
Sitoutumaton, mutta ei kantaa ottamaton.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu