Vaikuttava elokuva ”Ikitie”

Tänä iltana TV 1 esittää Antti Tuurin romaaniin pohjautuvan ansiokkaan elokuvan ”Ikitie”. Sen sisällön todetaan olevan todenperäinen. Päähenkilön esikuvakin on olemassa. Vaikka vain puolet elokuvan tapahtumista olisivat totuudellisia, ovat nekin kerrassaan järkyttäviä.

Kauhavalainen Jussi Ketola joutuu kahden ääriaatteen puristukseen. Lapuanliikkeen jäsenet muiluttavat hänet vasemmistolaisena, mutta maltillisena sellaisena, Neuvostoliittoon vuonna 1931. Siellä Ketolaa syytetään heti vakoilusta, hänestä koitetaan tehdä ilmiantaja, eikä päästetä palaamaan perheensä luokse kotimaahan. Pakotetaan ottamaan Neuvostoliiton passi väärällä nimellä. Vaimolle lähetetään NKVD:n toimesta tekaistu kuolinilmoitus.

Ketola päätyy Neuvosto-Karjalaan amerikansuomalaisten rakentamaan Hopea-kolhoosiin. Sen esikuvana oli oikea Säde-niminen kommuuna, osuuskunta, lähellä Aunuksenkaupunkia. Tuon kommuunan jäsenten kohtalo oli paljolti elokuvan mukainen.

Tuhansia amerikansuomalaisia houkuteltiin Atlantin takaa, varsinkin 1930-luvulla, valheellisin lupauksin neuvostomaata rakentamaan. Omaa sosialistista työläisten paratiisia. Kommunismin kirkkaaseen aamunkoittoon matkattiin punalippuja liehutellen ja kansainvälistä laulaen, mutta yön mustaan helvettiin lopulta päädyttiin.

Elokuvan Hopea-kolhoosi menestyi ahkerien suomalaisten työllä hyvin. Liiankin hyvin. Menestystä ei katsottu hyvällä paikallisen neuvostojohdon taholta. Väkeä alettiin syyttämään vakoilusta ja liiallisesta suomalaisnationalismista. Aikuiset kolhoosilaiset ammutaan, myös jussi Ketolan uusi vaimo ja heille syntynyt poika. Hopean muut lapset viedään uudelleen kasvatettaviksi.

Miten Jussin lopulta käy tuskien tiellään – katsokaa itse!

Kyllä köyhänkin kansanosan hyväksi voidaan asioita ajaa olematta sosialisti tai kommunisti. Näillä marksilaisilla aatteilla ei ole missään saatu köyhälistöä nousemaan ”sorron yöstä”. Hyvinvointiin on noussut vain aatteellinen johtoklikki. Vaikka parlamentaarisella, länsimaisella demokratialla onkin omat puutteensa, on sillä hallintomallilla Suomessakin nykyinen hyvinvointi saatu aikaiseksi. Ei millään proletariaatin diktatuurilla, jota maahammekin yritettiin aikoinaan juurruttaa. Onneksi hanke ei onnistunut!

PerttiRampanen

Paperiteollisuudesta leipänsä tienannut teknikko. Eläkkeellä. Sitoutumaton, mutta ei kantaa ottamaton. <a href="mailto:pertti.rampanen@phpoint.fi">pertti.rampanen@phpoint.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu