Voittamaton armeija?
Monissa teoksissa, ja näilläkin palstoilla, on tuotu esiin kuinka valtavalla aseistuksella oli Venäjän armeija varustettu talvisodan alla; kuten meneillään olevassa Ukrainan sodassakin. Pyssyä piti riittämän, ja miestä; ainakin paperilla ja sodanjohdon kartoilla. Armeijoita, divisiooneja ja rykmenttejä esiintyy niillä läjäpäin. Lentokonetta, tykkiä ja tankkia tuhansittain. – Mutta, kyllä menestyksekkääseen sotaan tarvitaan jotain muutakin; ja sitä opettaa nyt Ukrainan armeija venäläisjoukoille. Tästä ”muusta” saivat oppia itänaapurin soturit myös talvi- ja jatkosodassa: johtamiskyvystä ja taistelutaidosta ja -tahdosta. Toki taisteluun tarvitaan myös aseita, ja ellei niitä muuten mistään saada, niin otetaan vastustajalta. Kuten ukrainalaisjoukot tekevät.
Lukekaa professorien Ohto Mannisen ja Oleg Rzezevskin teos Puna armeija Stalinin tentissä (Edita, 1997, 479 sivua). Monipäiväinen kokous pidettiin heti talvisodan jälkeen Stalinin johdolla, jossa ruodittiin poikkeuksellisen avoimesti oman armeijan puutteita ja huonon sodanäynnin syitä. Tavoitteisiin ei päästy. Ihme kyllä osan puutteista otti Stalin itse kontolleen!?
Kyseisestä kirjasta paljastuu kaikessa raadollisuudessaan minkälainen oli Suomea valtaamaan lähetetty puna-armeija. Teokseen on koottu valtava joukko armeijassa vallinneita puutteita ja epäkohtia, sekä huonoa johtamista venäläisdokumentteihin tukeutuen. Kun luette, ette voi olla puutteiden paljoutta ihmettelemättä!
Toinen asiaan liittyvä teos on Ohto Mannisen toimittama Stalinin salainen jatkosota (DOCENDO, 2014, 437 sivua). Siinä tuodaan myös venäläisdokumentein esiin minkälainen armeija meitä vastassa oli jatkosodan alussa, ja miten se soti. Puutteita puutteiden perään, ja huonoa johtamista. Taas oli paperilla joukkoa armeijakaupalla. Lentokoneita niin, että pimensivät auringon, ja sota-aluksia niin, ettei vettä niiden välistä näkynyt. ( Taisi olla marsalkka Vorosilovin luonnehdinta.) Totuus oli kuitenkin, että joukot olivat vajaavahvuisia ja huonosti tai täysin puutteellisesti varustettuja. Taivasta ei pimennetty, ja sininen vesikin kimalteli.
Molemmissa sodissamme oli alemman upseeriston ja aliupseeriston kyky ja taito erinomainen tarvittaessa tehdä nopeita omia päätöksiä taistelutilanteen sitä vaatiessa. Tällaista toimintaa ei Venäjän armeijassa esiintynyt, eikä sitä sallittukaan. Ylimmän johdon käskyt tuli toteuttaa kirjaimellisesti. Vaikka ne olisi ymmärretty täysin vääriksi ja tuhoon johtaviksi.
Talvisodassa saavutettiin sotilaallinen torjuntavoitto, ja jatkosota voitettiin sotilaallisesti selvästi. On eri asia mitä järjettömyyksiä saneltiin maallemme poliittisissa pöydissä. Länsivaltojen enemmän tai vähemmän hiljaisella hyväksynnällä!?
Mikä on Venäjän armeijan taistelutahto ja -taito, ja upseeriston johtamiskyky Ukrainan sodassa? Uutisoinnista päätellen hyvin huono ylintä johtoa myöten. Ja varsinkin sitä!
Jos ukrainalaiset saisivat saman verran sotamateriaalia kuin Neuvostoliitto sai, esimerkiksi 7000(!) panssarivaunua, natsi-Saksan vastaisen sodan aikana USA:lta ja Englannilta, niin venäläisjoukot olisi ajettu jo Uralille.
En ole lukenut mainittuja kirjoja. Asia kyllä kiinnostaisi.
Sodista sen verran, että jatkosodan loppu Kannaksen taisteluissa oli selvästi Neuvostoliiton ylivoimaa. Stalin halusi ratkaista sodan Suomea vastaan aika suurella sotavoimalla. Suomalaiset menettivät nopeasti Viipurin jopa taaksepäin juosten. Se oli musertavaa ylivoimaa, jossa ei erityisesti kikkailtu.
Sen jälkeen onneksi sodan luonne muuttui. Suomalaisten rivit pitivät. Erityisesti suomalainen kenttätykistö osoitti tarpeensa ja hyvän teknisen taitonsa. Saimme Tali-Ihantalan torjuntavoiton.
Se mitä haluan sanoa, on että venäläiset olivat vuonna 1944 oppineet käymään sotaa. Heillä oli myös taitoa käyttää voimiaan. Mistä lie oppi tullut? He menivät Berliiniin asti.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä sitä venäläissoltutkin juoksivat välillä hekin taaksepäin ja lujaa.
”Menivät Berliiniin asti.”
Niin menivät, mutta valtaisan länsimaisen, lähinnä USA:n ja Englannin, materiaaliavun avittamana. Puna-armeija olisi jämähtänyt paikoilleen elleivät olisi saaneet tuhottomasti kuorma-autoja (375 000!), ja ennen kaikkea niihin renkaita ja polttoaineita, sekä junakalustoa.
Em. apu unohdetaan Venäjällä täysin kun jankutetaan puna-armeijan voittoa natsi-Saksasta. Yksinkö mukamas voittivat?!
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/perttirampanen/175093-liittoutuneiden-apu-neuvostoliitolle/
Katsokaa myös tätä:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/perttirampanen/176987-karjalankannaksen-tappiovertailu/
Ilmoita asiaton viesti