Ylen historiadokumentti: Neuvostoliiton vankileirit
Olen useasti kysellyt, että miksi Ylen ohjelmistossa esitetään vuodesta toiseen dokumenttifilmejä pelkästään natsi-Saksan hirmutöistä? Nuorisolle annetaan sellainen kuva, että Hitler oli nykyhistorian ainoa pahis. Tarkoituksellako? Olihan hänellä iso joukko verisiä kollegoita. Ja vielä pahempia kuin Hitler. Tänään sitten Yle vihdoinkin esittää jotain muuta! Ensimmäisen osan dokumenttisarjasta Neuvostoliiton vankileirit. Katsokaa ja kauhistukaa!
Samanlainen ”työläisten onnela” piti aikaansaada maahammekin. Elleivät valkoiset olisi vuonna 1918 voittaneet sisällissotaa, ja ellei talvi- ja jatkosodissa olisi saavutettu torjuntavoittoja, olisi kansallemme käynyt todella huonosti. Olisimme vajonneet dokumentin kaltaisiin oloihin: kommunistiseen helvettiin.
Vuoden 1940 tammikuussa totesi Stalin puoluetovereilleen, että kaikki suojeluskuntalaiset tapetaan ja valtiosta jätetään jäljelle vain paljaat luut, jotta voitaisiin rakentaa Neuvostoliitolle ystävällismielinen Suomi. – Tässäpä varsinaisia rakennuspuita sotien jälkeiselle ällöttävälle ”ystävyydelle”.
Professori Timo Vihavainen toteaa eräässä teoksessaan: ”Tämän saavuttamiseksi (sosialistisen yhteiskunnan) oli tapettu ampumalla, kiduttamalla ja nälkään näännyttämällä miljoonia ihmisiä, tuhottu Venäjän talous ja yhteiskunta ja sen alkanut demokraattinen kehitys. Siinäpä ansioluetteloa maailmanhistorialliselle nerolle.” – Ja tätä ”neroa” haikailee takaisin yli puolet nykyvenäläisistä. Aivan järjetöntä!?
Dokumenttisarjan ensimmäinen osa käsittää vuodet 1917-1933. Kerrotaan vankileirien synnystä ja niiden voimakkaasta laajenemisesta. Leiriverkosto, GULAG, kattoi suurimmillaan 1950 luvun alkupuolella koko laajan valtion. Näiden orjatyöleirien läpi – tai niissä tapettiin – virtasi 25-30 miljoonaa ihmistä. Monista maista ja kansallisuuksista. Kriminaalit poislukien täysin syyttömiä henkilöitä.
Kolyma oli pahamaineisin leiri koillis-Siperiassa. Dokumentissa mainitaan sieltä ”luiden tie”. Se oli monisatakilometrinen ( 1000-2000 kilometrinen?) tie kultakaivoksiin ankariin ilmasto-oloihin. Kyseinen tie oli rakennettu vankien luille:
https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/perttirampanen/277799-luiden-tie-gulagin-jaljilla/
On karmivaa katsottavaa kun valtaisia rakennustöitä tehdään lähes paljain käsin hirvittävissä oloissa. No, olihan toki apuna lapiot ja kottikärryt! Maksim Gorkin ja muiden kirjailijoiden piti sepitellä orjatöistä sosialismin rakentamisen uljas kertomus. Uuden sosialistisen ihmisen luominen. Orjatöillä!!? Kirjailijoille näytettiin leireistä vain valheellisia kulisseja.
Elämän ironiaa oli, että Venäjälle paenneet punakaartilaiset saivat siellä proletariaatin omassa valtiossa(!) lopulliset tuomionsa Stalinin ”suuren vihan” vuosina 1936-1938. Mitähän ajattelivat viime hetkinä aatteestaan kun nagantin piippu painettiin niskaan?
Tämä on sopivaa katsottavaa Janne Kejolle. Kun ottaa vielä huomioon että neukkulassa oli jokseenkin samantekevää kummalla puolella piikkilankaa oli. Sillä paremmallakaan puolella kun ei ollut juuri sen kummempaa.
Ilmoita asiaton viesti
Pikku huomio ohjelmasta: Heti alussa kun kerrotaan Solovetskin vankileirin perustamisesta, käytetään karttaa, jossa neukkulan rajat on 1944 jälkeisen ajan mukaiset.
Järjestelmällisesti kaikkialla unohdetaan kenties tarkoituksellisesti Tarton rauhan rajat. Ollaan kuin Kannas, Raja-Karjala ja Petsamo eivät koskaan olisikaan kuuluneet Suomeen.
Sodan jälkeen pyrittiin hävittämään kaikki kartat jossa maiden välinen raja noudattaa Tarton rauhan rajaa. Aktiivinen unohtaminen taitaa olla samanlaista Venäjän puolella.
Ilmoita asiaton viesti
Katsoin Yle:n dokumentin.
Kommentointiin ei riitä sanoja! Minun sukupolvi kuuli asioista jotain, mutta emme tiennet paljonkaan mitään tuosta julmuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaisetkin on pyritty pitämään epätietoisina näistä Neuvostoliiton julmuuksista. Niin kuin totesin niitä on Ylellä käsitelty liian vähän.
Suomettumisen aikaan se johtui niistä kuuluisista ”yleisistä syistä”. Mutta miksi Stalinin murhatöistä senkin jälkeen on pyritty vaikenemaan?
Sinä Viola muutit Suomeen vuonna 1990. Ja nyt vasta televisiosta Sinulle paljastuu Neuvostoliiton julma, yksinvaltainen todellisuus!?
Toivomus Ylen johdolle. Esittäkää seuraavaksi dokumenttisarja Maon julmasta hallinnosta. Sen jälkeen kansanmurhaaja Pol Potista. (Pohjois-Korean Kimeistä on ollut useita dokumentteja National Geographic-kanavalla.)
Huomattakoon, että mainitsemani hirmuhallitsijat olivat kaikki jonkin sortin kommunisteja! Onneksi heitä on Suomessa enää kourallinen. Eräs historioitsija totesi, että kommunisteja pitää kohta suojella kuin liito-oravia sukupuuttoon kuolemasta. Jotain näemmä ovat suomalaiset vuosien kuluessa kommunismista oppineet. Toivottavasti lisää tämän kyseisen dokumentin katsottuaan. Ainakin ne vasemmistoliittolaiset, joissa on yhä sosialismia haikailevia. Johdossa asti.
Ilmoita asiaton viesti
Dokumentissa mainitaan Varlam Shalamovin nimi. Hän oli vuosikaudet vankina Kolymassa, ja kirjoitti noista vuosista vaikuttavan novellikokoelman ”Kolyman kertomuksia”. Lukekaa!
Mainittuun Shalamovin teokseen perustuen on Venäjällä tuotettu mainio filmisarja ”Leninin testamentti”.
Se kannattaisi näyttää heti uusintana!
Ilmoita asiaton viesti
Soviet Story elokuvaa ei kuitenkaan YLE ole vielä suostunut esittämään. Suosittelen sitäkin!
Ilmoita asiaton viesti
On todella katsomisen arvoinen filmi, ja ”tasapuolinen”.
Hitlerin ja Stalinin veriset teot on tuotu esiin lähes identtisinä.
Ilmoita asiaton viesti
”… miksi Ylen ohjelmistossa esitetään vuodesta toiseen dokumenttifilmejä pelkästään natsi-Saksan hirmutöistä?”
– Aineistoa Saksan tekemisistä on varmasti runsaammin kuin vaikkapa venäläisten kärsimyksistä oman hallintonsa kurimuksessa.
Muuten: Hitler oli eläintensuojelija ja kasvissyöjä, eikä polttanut tupakkaa. Noilla ominaisuuksilla pääsisi 2020-luvun Suomessa modernin kansalaisen kirjoihin.
https://sarastuslehti.files.wordpress.com/2019/10/iosif-1.jpg
Ilmoita asiaton viesti
”Muuten: Hitler oli eläintensuojelija”
No, siinä tapauksessa kaikesta viestinnästään huolimatta hän piti siis juutalaisia ihmisinä!
Ilmoita asiaton viesti
Luulen, että natsien propagandassa ei vihollisia määritelty eläimiksi (das Tier) vaan useimmiten ali-ihmisiksi (der Untermensch). Hitlerin ”somekuvissa” esiintyy tietty koira (der Schäfer) mutta hevosen (das Pferd) selkään valtakunnankansleria ei liene saatu edes Kruppin nosturilla.
Ilmoita asiaton viesti
Varmasti natsien tekemisistä on filmimateriaalia eniten, mutta kyllä löytyy aineistoa kommunistisista hirmutöistäkin eri puolilta maailmaa vaikka kuinka. Ei julmuuksien esiin tuominen vaadi aina laajaa filmimateriaalia, dokumentin voi laatia vaikkapa haastattelujen ja valokuvien varaan.
Näyteltynäkin saadaan asia ymmärrettäväksi. Hyvän esimerkin tarjoaa mainitsemani filmisarja ”Leninin testamentti”.
En usko, että materiaalin puute on Ylellä Stalinin hirmutekojen esiin tuonnin karsastamisen syy. Eivätköhän vaan ne Johannes Virolaisen lanseeraamat ”yleiset syyt” kummittele yhä vieläkin taustalla?
Kuikan mainitsema Soviet Story-filmi vaan heti pyörimään!
Ilmoita asiaton viesti
Kun Neuvostoliitossa alkoi gorbatshovilainen aika, huomasi myös meikäläisestä mediasta tietyn rentoutumisen. Vaikka itärajan takana nyt onkin Wapaa Wenäjä, on ilmapiiri paljon jännittyneempi kuin Neukkulan loppuvaiheissa. Voi olla, että Yleiset Syyt ovat tehneet paluun. ”Karhun naapurina”, sanottiin joskus, ja samoihin aikoihin taisi liittyä myös suomettuminen.
Ilmoita asiaton viesti
”Neuvostoliiton vankileirit”-sarjassa ei käsitellä syyttömästi tuomittujen rehabilitointia, vangitun tuomion kumoamista.
Mahtoi olla suurikin ilon aihe, kun teloitetun miehen tai vaimon puoliso sai tiedon, että henkilö oli vangittu ja tapettu syyttömästi. Tai lapsi saman tiedon vanhemmastaan saatuaan.
Jotkut sukulaiset, tai tappamatta jäänyt vangittu itse, saattoivat saada olemattoman korvauksen. Nimittivät sitä ”tapporahaksi”.
Ilmoita asiaton viesti
”… ilon aihe, kun teloitetun miehen tai vaimon puoliso sai tiedon, että henkilö oli vangittu ja tapettu syyttömästi.”
– Kun nykyään tehdään hyvinkin summittaista väkivaltaa vaikkapa kadulla, voi uhrin omainen vastaavasti lohduttautua poliisin ilmoittaessa rauhoittavasti, että ”kysymys ei ollut terroriteosta”. Just joo; sekös se kuivaa kyyneleet?
Ilmoita asiaton viesti
Luin joskus erään Putinin hallinnon virkamiehen puolustautumisen, kun häneltä kysyttiin vertailua Hitlerin vankileireihin ja teloituksiin Stalinin vastaavin verrattuna. Hän totesi, että Neuvostoliitossa on likipitäen kaikilta kuolemaantuomituilta saatu omakohtainen allekirjoitettu tunnustus niistä rikoksista, joista hänet oli tuomittu ja nuo tunnustukset löytyvät edelleen arkistoista.
Ilmoita asiaton viesti
Olen ihmetellyt miksi tuomitulta piti saada puristetuksi omakätinen tunnustus, usein kovan työn jälkeen? Jarrutti suotta murhakoneistoa. Miksi ei allekirjoitusta vaan väärennetty? Mikä valhelisä se olisi ollut muutenkin valheellisessa valtakunnassa?
Ilmoita asiaton viesti
”Mitähän ajattelivat viime hetkinä aatteestaan kun nagantin piippu painettiin niskaan?”
Minun mummini oli niitä jotka muuttivat kanadansiirtolaisina rakentamaan työläisyhteiskuntaa Karjalaan. Pääsi vainoista pakoon Suomeen. En viitsi tässä toistaa kaikkia kertomiaan kamalia asioita mutta sotien jälkeen hän oli SKDL:n aktiivi, Suomi-Neuvostoliittoseuran ja rauhanpuolustajien jäsen ja elämänsä loppuun kiivas kommunisti. Hän sanoi että ”voi kun vain Stalin olisi tiennyt mitä ne paikalliset meille tekivät!”
Uskon tämän olleen monen teloitetunkin viimeinen ajatus. Aate eli aika vahvana ja rivikommunistit, monet, uskoivat oikeasti ajavansa oikeudenmukaisempaa ja parempaa maailmaa, eivät kuolemanleirejä.
Ilmoita asiaton viesti
Tätä olen ikäni ihmetellyt, kuinka ihmiset jatkoivat kommunismi-aatteen parissa vaikka näkivät ja kokivat sen mielettömyyden!!?
Eiköhän parempaa ja oikeudenmukaisempaa maailmaa voi ajaa muutenkin kuin olemalla kommunisti?
Marxilainen sosialismi, kommunismi sen ylimpänä asteena, ei ole köyhälistölle missään tuottanut kuin suurta murhetta. Sen järjettömät toteuttamisyritykset.
En pysty ymmärtämään sitä Janne kun mummollasi oli vertailupohjaa Kanadan oloista Neuvostoliiton järkyttäviin oloihin, ja myöhemmin näki kehittyneen Suomen hyvät olot, niin puna-aate ei hänellä yhtään vaalentunut!?
Toinen valheellinen ajatus jota viljeltiin oli, että ei Neuvostoliitossa tuomita syyttömiä. Eli miljoonat tapetut olivat olleet jollain tapaa syyllisiä!? No, kyllähän Neuvostoliiton rikoslain pykälästä 58 alakohtineen löytyi jokaiselle kansalaiselle tarvittaessa syytekohta.
Ilmoita asiaton viesti
No Kanadan metsäkämppä 1920- ja 30-luvulla ei tainnut olla se maanpäällinen paratiisi sekään, ei palkan tai työolojen suhteen. Sitten kun tulee lipeväkielinen kaveri kertomaan miten työläisille rakennetaan paratiisia, aika moni katsoi ympärilleen ja pakkasi kamansa.
Mummilta ymmärsin että suomalaisten vainoaminen ja teloitukset eivät tietenkään olleet sitä kommunismia jota he ajoivat vaan nimenomaan paikallisten viranomaisten mielivaltaa Stalinin selän takana. Siis tuo on se miten se itselle selitettiin.
Minä pidän näitä ihmisiä uhreina enemmän kuin syyllisinä. Viola ylempänä kertoo ettei näistä asioista tiedetty eikä kerrottu, ja niin se varmasti oli.
Mutta toki jaan minäkin ihmetyksesi siitä ettei aate kaatunut edes Suomessa kokemusten jälkeen. Sille yleensä oli selityksenä se että Amerikka ei antanut Neuvostoliiton kukoistaa vaan sen oli jotka hetki taisteltava olemassaolostaan.
Ilmoita asiaton viesti
Paratiisi ei varmaankaan kanadalainen metsätyömaa ollut, mutta paljon paremmat työskentelyolot ”työläisten paratiisiin” verrattuna siellä oli. Muillakin aloilla.
Venäläiset ihmettelivät suut auki kanadalaisten metsureiden tukkirekiä, keveitä moottorisahoja ja kaksiteräisiä kirveitä. Venäläisillä kirveillä ja sahoilla ei tehnyt mitään. Moottorisahat, jos niitä oli, painoivat ”tonnin”. Musikat eivät osanneet edes harittaa sahojen teriä.
Kanadalaisten hyvät työtulokset suututtivat venäläisiä metsureita. Neuvostoliitossa koitettiin sitten valmistaa mallin mukaan länsimaisia metsätyökaluja.
Neuvostoliitto oli todellinen valheen valtakunta. Käsittämättömintä oli kun kansalaiset yrittivät valheeksi tietämänsä selittää itselleen totuudeksi. Siinä piti aivosäikeet vääntää melkoisille mutkille. Vielä Suomeen palanneidenkin!??
Ilmoita asiaton viesti
Mä peilaan tätä tietysti yhden henkilön kautta kun juuri tuo asia kiinnosti ja sain keskustella ”kokemusasiantuntijan” kanssa usein ja tuntikausia kerrallaan. Se että yrittää ymmärtää ajatukset ei tarkoita niiden hyväksymistä.
Minulla on vahva käsitys siitä että mummini kaltaiset ihmiset olisivat tietäneet kaiken valheeksi. En usko, ihmisen psykologia on rakennettu niin että ihan fundamentaalien ajatusrakenteiden murtaminen on aika vaikeaa. Mummi menetti Neuvostoliitossa silloin 4-vuotiaan tyttärensä joka siis eläessään olisi minun tätini ja hän oli varma että tyttö myrkytettiin paikallisten viranomaisten toimesta. Edes näin vahva kokemus ei murtanut aatetta. Jälleen kerran, ”kun vain Stalin olisi tiennyt”.
Menee vähän ohi aiheen mutta parisenkymmentä vuotta sitten pääsin jonkin verran tutustumaan latvialaisten sielunmaisemaan ja kävin mm. syvällä itäisen Latvian maaseudulla maalaishäissä. Silloisen ystävättäreni isä, hyvin alkoholisoitunut mies jolla oli aikaisemmin ollut jonkinlainen asema paikallisessa neuvostokolhoosissa, ei mitään kaivannut sen enempää kuin vanhoja hyviä neuvostoaikoja ja niiden paluuta. Se kylä oli kurja ja ihmiset juurettomia kun koko siihenastinen elämä oli vedetty alta kymmenen vuotta aikaisemmin.
Neuvostoliitto oli yksi modernin historian kammottavimmista yhteiskuntakokeiluista mutta edelleen pidän lattiatason ihmisiä uhreina enemmän kuin syyllisinä. Muitakin kuin vankileireihin päätyneitä. Minä en usko että nykyäänkään Stalin-kulttiin hurahtaneet pääsääntöisesti haikalisivat sen kurjuuden perään vaan jotain ihan muuta.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrän kyllä mitä kommentillasi tarkoitat.
Kurjuuden perään ei toki haikailla, mutta mitä sitten nykyisinkin Venäjällä, ja jotkut Suomessakin, kommunismissa haikailevat? Tavalliset ihmiset. Mitä hyvää heille oli Stalinin ajassa? Työtä riitti, mutta millä palkalla ja missä oloissa? Mitkä olivat kansalaisvapaudet? Kolhoosilaiset tekivät töitä paljolti ilman palkkaa. Lapsia peloteltiin tekemästä sitä tai tätä muuten joutuu kolhoosiin. Niin paha paikka se oli.
Eikä pelkästään hyvää ollut tarjolla eliitillekään. Joka päivä sai pelätä koska oma pää putoaa. Siihen ei juurikaan voinut vaikuttaa omilla teoillaan. Niskalaukauksia sateli vaikka olisi ollut kuinka kova bolshevikki tahansa. Kun gruusialaisen suutarinpojan peukalo näytti alaspäin, se oli menoa.
Väitetäänhän Otto Villelläkin olleen yhteen aikaan matkalaukku valmiiksi pakattuna jos noutajat tulevat.
Toki ei mene hyvin Putininkaan johdolla Venäjällä. Ei ainakaan demokratian ja kansalaisvapauksien suhteen. Eikä liene palkat ja eläkkeetkään kehuttavia? Mutta eivät ne Stalinia haikailemalla parane!
Ilmoita asiaton viesti
Stalinin puhe v. 1952. https://www.youtube.com/watch?v=3nMDjKtTigQ
Ilmoita asiaton viesti