Sienivinkki: Aromikas sikurirousku

Toisaalla syntyi keskustelua sikurirouskujen (Lactarius camphoratus, ruots. kamferriska, engl. candy cap, curry milk cap) käyttökelpoisuudesta, joten päätin omistaa sikurirouskulle oman merkinnän. Tässä on nimittäin hyvä ja monin tavoin käyttökelpoinen ruokasieni, joka jää monelta poimijalta täysin huomioimatta. Toki se maastossa lukeutuu helposti niihin huomaamattomiin ruskeisiin pikkusieniin, jota ei edes katsella.

Sikurirousku on eteläpainotteinen, mutta sitä tavataan lähes Lapin rajalle saakka. Erityisesti kuusikoissa se on satoisa, joskin kooltaan niin vaatimaton, että saadakseen kokonaisen aterian, on poimittava runsaasti. Se on kuitenkin niitä sieniä, jotka aterian pelastavat: jos ei muuta tahdo löytyä, ainakin sikurirouskua tuntuu useimmiten löytyvän siinä elo-syyskuun aikaan.

Pientä kangasrouskua muistuttava sikuri löytyy tuoreista, lehtomaisista kuusikoista kuusen, koivun ja männyn seuralaisena. Hyvä tuntomerkki on sen omaperäinen tuoksu, jota itse kuvailisin sekoitteeksi currya, kurkumaa, siirappia ja omenaa. Jotkut ovat aistineet siinä sikurin, kamferin, kumariinin tai liemikuution aromeja. Tuoksu on toisinaan lähes huumaava, ja ymmärrän jos ei kaikkia miellytä.

Kannattaa myös tarkistaa, että sieni erittää valkoista ja valkoisena pysyvää maitiaisnestettä. Lakki on punaruskea, piparkakkumaisen värinen, n. 2-5 cm leveä, aluksi kupera, myöhemmin laakean kovera sekä usein nipukallinen.

Makuominaisuuksiltaan sieni on erinomainen, ja sen mausteisenmakea tuoksu tarjoaa loputtomasti ideoita gourmet-aterian valmistamiseen ja makujen yhdistelyyn. Ryöppäystä ei tarvita lainkaan, maku on kohdallaan. Kannattaa kokeilla esim. kuivaamista mausteeksi.

Peratessa kannattaa vaikka vielä nuuhkaista jokaista sientä, ja varmistaa, ettei sekaan ole sattunut seitikkejä tai muita epämääräisyyksiä.

Nyt on meneillään hieno sienikausi ja mahdollisuus laajentaa sienirepertuaaria käyttökelpoisilla lajeilla, joita meillä riittää.