Arvotaan seuraava presidentti
Ei paljoa kiinnosta nämä tämänkertaiset presidentinvaalit, ei sitten pätkääkään. Jotenkin tuntuu kuin menossa olisi jonkinlaiset välivaalit? Aivan kuin valittaisiin sellainen ylimenokauden ikioma Jimmy Carter hoitamaan virkaa oman aikansa.
Valitaan sitten se oikea ja kunnollinen presidentti kun ehdokkaiden joukossa on joku valovoimainen ja kansaa oikein kunnolla villitsevä ehdokas. Sellainen, joka jää historiaan ja jonka naamataulun tuntee kaikki kun se aikanaan koulujen käytäviä koristaa.
Kansalla on ikävä Kekkosta, se kaipaa vahvaa johtajaa. Li Anderssonista sellaista ei saa vaikka maksaisi konsultille tuloksesta extraa, eikä Olli Rehnistä. Kummaltakin puuttuu näet muna, eikä syitä varmaan kenellekään tarvitse erikseen selittää? Värittömyydessään Olli Rehn taitaa olla ylittämätön persoona? Joskus olen jonkun kuullut sanottavan, ettei miestä tahdo aina harmaasta seinätapetista erottaa kuin kravatin ansiosta. Stubb puolestaan taitaa ulkopolitiikan ja tietää EU:n salat, täällä kertaa vain olisi parempi jos tietäisi esim. missä Lehmäjoki sijaitsee, siellä kun asuu näet potentiaalisia äänestäjiä. Sitä Stubb ei kuitenkaan tiedä, eikä sitä miltä juuri tervattu vene tuoksuu kesäiltana soudettaessa, nyt kun valitaan katsokaas presidenttiä Suomelle eikä valtakunnankansleria Saksalle.
Entäpä Mika Aaltola. Siitä olisi saanut nuorempana leffaan hyvän James Bondin, nyt vain pitäisi samaistua mieluummin Metsolan Erkkiin, eikä jahdata niitä gangstereita pitkin maailmaa. Miltähän maistuisi linnan juhlissa marjamehu ravistettuna, ei sekoitettuna? Casino Royalkin pitäisi nyt unohtaa ja keskittyä lyömään pajatsoa Esson baarissa, siellä kun on etureppu täynnä tuhansia mahdollisuuksia. Mäntyniemi ei niihin mahdollisuuksiin toki kuulu, joten elokuvaura voisi olla poikaa?
Sari Essayah taasen kävelee kovempaa kuin nuo toiset ajaa mopedilla, mutta valtaistuimelle asti sekään vauhti ei taida tällä kertaa yltää? Bensa loppuu puolimatkaan tai sitten tulppaan heittää piikin? Joka tapauksessa kone alkaa sakkaamaan ja vauhti hiipuu. Ei jaksa innostua.
Jussi Halla-aho? Omiensa kutsumana Mestari. Valitettavasti nuo omat eivät vain koskaan pääse vaaliuurnille asti. Aika menee somessa maahanmuutosta meuhkaamiseen ja muuhun asian kannalta epäolennaiseen. Pitää myöskin muistaa, että persut ovat kuin punakaarti. Siellä ei johtajan kannata alkaa kukkoilemaan, se tappava luoti voi nimittäin tulla takaakin?
Hjallis Harkimosta tulee ensimmäisenä mieleen sinivalkea Belmontin logoihin maalattu purjevene keskellä aavaa merta, ja ruorissa parroittunut salskea nuori jannu. Niin katoavaista on kuulkaa kauneus ja kunnia. Kunniaa ei toki viety ilmaiseksi, siitä maksettiin kunnon repullinen ruplia ja oligarkit saivat luutia loput. Nyt kun jokerit pelaa taasen Suomessa, ei Hjalliksen anneta enää sattua mihinkään tärkeään, taidot on nimittäin nähty ja turpiin tulee tässäkin matsissa.
Alkaapa ehdokkaat käymään vähiin, ei taida pahnan pohjalla olla enää kuin Pekka? Ja sinne sen uskon jäävänkin, viimeistään toisella kierroksella tulee näet se rujo maailma vastaan ja kyyti on kylmempää kuin uskottekaan? Ei auta vaikka al Holista pelastetut lapset laulaisivat kuorossa Hallelujaa: ta tai Jukka Kuoppamäen Sinistä ja Valkoista. Kansan enemmistö ei nyt tällä kertaa Pekkaa pulasta pelasta. Tai pelastaa korkeintaan joutumasta linnaan?
Kuten lukija huomaa, tarjolla on vain huonoja vaihtoehtoja joista on pakko arvalla joku virkaan valita. Fiilikset on kuin aikoinaan Tuliketun rulettipöydän takana, koskaan ei tiedä mitä numeroa kannattaa pelata että oikeaan sattuisi? Se kun taitaa tällä kertaa olla se vaalien suurin jännitysmomentti, voittajasta ei niin väliä.
P.S. Jos unohdin mainita jonkun ehdokkaan nimen, niin syyttäköön siitä itseään tai kampanjapäällikköään.
Kommentit (0)