Huttusen Jaakkoa vituttaa

Oikeastaan Huttusen Jaakkoa on vituttanut jo tovin aikaa. Se tunne on syöpynyt syvälle hänen olemukseensa, lakaten ehkä jo olemasta pelkkä tunne? Sillä vain vitutuksen vallassa piehtaroidessaan Jaakko Huttunen ymmärtää olevansa vielä osa tätä maailmankaikkeutta, olkoonkin, että siihen pakotettuna ja varmasti vastentahtoisesti. Vitutus antaa hänelle kuitenkin rutkasti miehistä alkuvoimaa ja kohottaa vieläpä kapinahenkeä, siinä missä verenpainettakin. Vitutus on kuin osa hänen identiteettiään.

Eniten Jaakko Huttusta vituttaa tämä nykyinen maailmanmeno, jossa väärinymmärrykseen taipuvaiset ihmiset ovat kehittäneet itselleen eräänlaisen elitistisen ajanvietekilpailun. Kilpailun voittajaksi julistetaan yleensä se, kuka ymmärtää nostaa sellaisen epäkohdan esille, ettei itse pirukaan ole sitä vielä epäkohdaksi tässä kokoajan hullummaksi muuttuvassa maailmanmenossa osannut edes kuvitella.

Primus motorina tässä taantumuksellisten tasapäiden ajojahdissa toimii iltapäivälehdistö, joka itseoikeutetun intellektuellin lailla riekkuu aiheen saatuaan sen ympärillä, antamatta uhrille hetkenkään rauhaa kerätä voimiaan. Se rienaa ja puree uhriaan kuin nälkäinen hyeenalauma puree yhteistä saalistaan tietäen, siitä riittää kyllä kaluttavaa heille kaikille.

Saaliiksi sille ei kelpaa mikään muu kuin sensaatio. Kohuministerin ero virastaan, pois potkitun toiminnanjohtajan tilitys tapahtuneesta, kuvareportaasi pedofiilivalmentajan oikeudenkäynnistä, tai vaikkapa juttu lätkävaimon uudesta armaasta. Jollei sitten Lauri Markkanen jää iltalomiltaan puntikselle.

Kaikki käy, sillä sensaatiouutinen myy aina, mutta mikään uutinen ei tänä päivänä myy niin hyvin kuin sellainen uutinen, jota ei eilen vielä sensaatioksi tiedettykään.

Eilen se oli pelkkä vitsi, hyvä juttu. Tänään viestintäpäällikön alaistensa edessä päästämä aivopieru, jonka johdosta hänen täytyy välittömästi jättää vuosikaudet hyvin hoitama virkansa, sillä aikakausi janoaa väärinymmärtäjien ansaan pudonneita uhreja jatkuvalla syötöllä.

Mitä enemmän asia puhuttaa, sitä enemmän media imee siitä polttoainetta moottoriinsa, jaksaakseen riepotella uusia uhrejaan tahtonsa mukaan kuin syysmyrsky riepottelee maahan pudonneita haavanlehtiä, joita kukaan ei enää puolusta eikä kuuntele. Sillä niin rohkea ei ole meistä yksikään, että ajanhenkeä vastaan nousisi taistelemaan, olipa sitten mielestään kuinka oikeassa tahansa. Virran mukana kun on niin kovin helppo mennä.

Jaakko Huttusta tällainen maailmanmeno vituttaa.

Petri Kortelainen

Kirjoittajan ajatuksia enemmän osoitteessa: https://vitutsanovatanen.blogi.net/blog/

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu