Satu seitsemän sunnuntain Suomesta

Keväinen aamuaurinko tunki sädettään kaihtimenraosta sisään. Se kiipesi pitkin nenänvartta ja sai minut heräämään. Lintujen viserrys korvissani kömmin kohden keittiötä, jossa runsaanpuoleinen aamiainen oli jo valmiiksi pöytään katettuna. Tällaiseen aamuun kelpaa kyllä herätä.

Maailmassa vallitsi nimittäin rauha ja tykkien jylinä oli tauonnut. Kansakuntia vuosikaudet pelolla otteessaan pitänyt Räyhääjä Risto oli suuruudenhulluudessaan yrittänyt nielaista liian suurta suupalaa ja tukehtunut omaan laajentumishaluunsa. Kuolla kupsahtanut siihen kesken pienempiensä pieksämisen ja tullut balsamoiduksi korkeiden muurien sisään.

Tänään oli siis elokuun ensimmäinen päivä ja seesteinen sunnuntai. Viimevuotisella valtioneuvoston tekemällä päätöksellä ei Suomessa enää muita viikonpäiviä ollutkaan. Oli vain seitsemän sunnuntaita peräjälkeen. Elämä seitsemän sunnuntain Suomessa oli mukavan leppoisaa, sillä maata hallitseva, ammattilaisista koostuva virkamieshallitus oli korvannut ansionmenetykset koko kansakunnalle täysimääräisenä valtion budjetista. Sunnuntaityökorvauksen säilyessä kuitenkin ennallaan.

Kokkolaan johtavaa meriväylää syvennettäessä oli nimittäin sattunut kaivurin kuokka osumaan vahingossa peruskalliossa aikaansa viettäneeseen öljysuoneen, josta pulppusi nyt mustaa kultaa ennätystahtiin. Suomella ei tämän jälkeen ollut enää pikkurahasta puutetta. Sitä oli vaikka lampaille syöttää, mutta niin ei kuitenkaan enää tämän hallituksen taholta toimittu, vaan hyöty suunnattiin nyt palvelemaan ensisijaisesti oman maan kansalaisia.

Kehitysapumäärärahoja supistettiinkin tuntuvasti, sillä valtiontaloudesta vastaavia ei johdettu enää kassaneidin ammattitaidolla. Nyt miljoonan ja miljardin välinen ero oli selviö jokaiselle taloudesta päättävälle. Valtioneuvoston jäsenyyteen ei myöskään enää riittänyt pelkästään täysi-ikäisyys. Täytyi olla todistettavasti myös täysipäinen.

Tämä johtikin ennen virkamiesten esiintuloa väliaikaiseen työvoimapulaan valtioneuvostossa, mutta siitä on nyt ammattilaisten ansiosta selvitty. Eduskunnassakaan ei keskustella enää ilmaisten tamponien jakamisesta teini-ikäisille, eikä virkata patalappuja, vaan keskitytään valtion asioiden hoitamiseen.

Merenkurkkuun suunnitellun tuulivoimapuiston tilalle päätettiinkin rakentaa kelluvista porauslautoista koostuva, maailman ensimmäinen öljynporauspuisto. Fossiilisten polttoaineiden polttamisen kieltävästä laista luovuttiin ja Hanasaaren voimalaitoksessa syttyi taasen tuli kattilaan. Suomi tukeekin nyt kivihiilen tuontia Venäjän sijaan Kiinasta, josta se tuodaan tänne lentorahtina Finnairin vastatessa logistiikasta.

Geologit ovat arvioineet öljyesiintymän erääksi kaikkien aikojen suurimmaksi, ja kaikki se sijaitsee kokonaisuudessaan Suomen aluevesirajojen sisäpuolella.

Suomi onkin ohittanut öljyntuotannossa aivan äskettäin Saudi-Arabian sekä Yhdysvallat ja nyt hallituksessa on päätetty luopua valtion tuloverotuksesta pikimmiten.

Paitsi taloudellista riippumattomuutta, toi öljyesiintymän löytäminen mukanaan myös kansainvälistä poliittista painoarvoa. Ei ollut enää montaa asiaa, jota Suomi ei olisi ollut mukana päättämässä. Useat kerrat on nähty Suomen Presidentti istumassa Yhdysvaltain ja Kiinan johtajien kanssa samassa neuvottelupöydässä.

On ollut hienoa havaita, kuinka pontevasti Presidentti Väyrynen onkin ottanut hoitaakseen maailmanpoliittisia tehtäviä. Euroopan johtavana talousmahtinahan Suomelle ikään kuin luonnostaan lankeaa Euroopan asioista päättäminen, mikä ei kuitenkaan vielä tyydytä Väyrysen kunnianhimoa. Presidentti nähdäänkin usein alkuviikosta Brysselissä järjestelemässä komissiolle kuuluvia asioita mielensä mukaan. Sieltä palattuaan hän sitten kiirehtii loppuviikoksi Helsinkiin pohtimaan maailmaa askarruttavia kysymyksiä. Virkamieshallitus hoitaa tällä aikaa Suomen asioita, Väyrysen keskittyessä mieluummin globaaleihin ongelma-alueisiin.

Maailman johtavat poliitikot ovatkin kiitollisia työtaakkansa pienenemisestä, eikä vallan luisumista Väyrysen käsiin nähdä ongelmana. Hänen arvovaltansa tuoman auktoriteetin ansiosta hän pystyy kyllä hoitamaan tasapuolisesti myös koko maailman asiat, siinä missä Suomenkin.

Urheilun saralta on vielä kerrottava, että Jari Kurrin omistama Jokerit siirtyy ensikaudeksi kiekkoilemaan Pohjois-Amerikkaan. Paikka NHL:ssä varmistui liikemies Hjallis Harkimon ostettua Montreal Canadiensin itselleen. Tarkoituksenaan Harkimolla oli tuoda joukkue pelaamaan Suomen SM-Liigaa, mutta toisten liigajoukkueiden vastustettua suoraa liigaan pääsyä, päätettiin, että Canadiens pelaa ensi talven Mestiksessä ja yrittää nousua liigaan normaalien pudotuspelien kautta.

Kerronnan arvoinen asia lienee myös, että Suomen Valtio on kansallistanut venäläisomistuksessa olevan Hartwall-areenan ja lahjoittanut se Heikki Hurstin ylläpitämälle Laupeudentyö-säätiölle. Hallissa toimiikin tätä nykyä maailman suurin pelkästään keräysvaroin toimiva hampurilaisravintola, jossa kuka tahansa voi käydä nauttimassa aterian ilmaiseksi. Kiinteistöön ollaan myös saneeraamassa majoitustilaa arviolta noin tuhannelle kodittomalle. Tämän uskotaankin helpottavan kodittomien ahdinkoa koko pääkaupunkiseudulla.

Myös Pelastusarmeija on alkanut tukemaan kyseistä säätiötä ja lahjoittanut tälle viimevuoden lopulla suorittamansa Joulupata-keräyksen tuoton lyhentämättömänä. Kansan karttuisa käsi sai kerättyä viikon aikana kokoon hieman yli kahdeksan miljardia euroa, joten Hurstin burgerissa tulee kyllä ranskanperunat riittämään. Aivan ensimmäiseksi keräysvaroilla ostettiin kuitenkin säätiön yhteiseen käyttöön sähköavusteinen polkupyörä, helpottamaan juoksevien asioiden hoitamista.

Kuten lukija huomaa, on elämä Väyrysen hallitsemassa Suomessa mutkattoman mallikasta ja mukavaa. Kansalaisten keskuudessa onkin herännyt kysymys, ketä oikein onkaan kiittäminen näistä osaksemme langenneista etuuksista ja tästä kaikesta hyvänolontunteesta, mikä maassamme nyt vallitsee?

Kuka loi pohjan Suomen henkiselle ja taloudelliselle hyvinvoinnille?

Asia on puhuttanut kansalaisia jo pitkään sosiaalisenmedian parissa ja YLE päättikin järjestää aiheesta kansanäänestyksen, jonka voittajaksi kohosi ylivoimaisella äänten enemmistöllä eräs kokkolalainen kaivinkoneen kuljettaja.

Petri Kortelainen

Kirjoittajan ajatuksia enemmän osoitteessa: https://vitutsanovatanen.blogi.net/blog/

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu