ELPYMISRAHASTO ON RIKOS SUOMEN KANSAA KOHTAAN
Olemme seuranneet nyt kuukausien ajan keskustelua niin kutsutusta ”elpymispaketista”. Kutsutaan sitä nyt sellaiseksi, vaikka se ei edes elvytä. Kysymys on siis siitä, että suomalaisten verorahaa lapioidaan vähintään 6,6 miljardia (todennäköisesti enemmänkin) tähän elyvytysrahastoon, josta sitten saamme (ehkä) 2,5 mrd. Kukaan ei tiedä, mitä loppujen lopuksi saamme. Rahaa ei jaeta koronan perusteella, vaan esimerkiksi maan aiemman työttömyysprosentin perusteella. Isoja saajia ovatkin Kreikka, Romania, Puola ja Espanja.
Mekanismi luodaan siksi, että EU-liittovaltiota ajavien tahojen tavoitteita voidaan paremmin edistää. Latvialainen EU-komissaari Valdis Dombrovskis menikin vahingossa paljastamaan, että kyseessä on oikeasti pysyvän mekanismin rakentaminen. Kun asia selvisi, alkoi komissaari puhumaan yht’äkkiä suomea ja vakuutteli, että kyseessä ei olisi kertaluonteinen ratkaisu.
Elpymispaketti on myös EU:n omien sääntöjen vastainen, sillä perussopimukset kieltävät yhteisvastuullisen velan. Se ei kuitenkaan menoa haittaa. Tavoitteena onkin, että uusilla EU-tason veroilla voidaan rakentaa EU-tason budjettia ja samalla velkaantua. Saksan ja Ranskan suurvaltasuunnitelmat etenevät taustalla kovaa vauhtia. Koronaan tai mihinkään muuhunkaan tautiin tämä ei liity mitenkään. Ranskan presidentti puhui euroalueen budjetista, eurovelkakirjoista (”eurobondit”) ja vastaavasta jo ennen koronaa.
On väitetty, että Suomi ei voisi kieltäytyä tästä. Miksi ei voisi? Jos kerran olemme itsenäinen valtio, eikö maan eduskunnalla ole viimeinen sana tässä sanottavanaan? Perusteluna on esitetty, että maineemme menee ja meitä pidetään hankalina. Tottakait Brysselissä meitä pidetään hankalana, jos pidämme puolemme. Brysselissä suomalaiset poliitikot eivät ole hankalan maineessa, sillä ne hyväksyvät kaiken.
Toinen perustelu on ollut, että ”EU tuo turvaa”. Minua ihmetyttää suuresti, mitä turvaa, miten ja ketä vastaan EU tuo. Jos pelkästään rokotehankinnat menivät täysin penkin alle, miten sitten, jos kyseessä olisi vakavampi kriisi. Ei EU tuo mitään turvaa, sillä EU-maat ovat hyvin pitkälti ajaneet puolustuksensa alas. Ensinnäkin vain harvoilla EU-mailla on ylipäätään merkittäviä sotilaallisia suorituskykyjä. Jos tilanne esimerkiksi Itämerellä kriisiytyisi oikeasti, kuka uskoo, että jokin sotilaallisia suorituskykyjä omaava EU-maa alkaa irrottamaan joukkojaan sinne? Ei sellaisia joukkoja ole tai tule. Suomi vastaan omasta puolustuksestaan eikä sen pidä laittaa päätään pantiksi muiden puolustuksesta. Ajatus siitä, että Suomi voisi ottaa esimerkiksi vastuuta Baltian puolustuksesta on todellisuuspakoinen ja lapsellinen.
Kun mennään koviin tosiasioihin, EU:lla ei ole mitään turvallisuuspoliittista roolia, vaan kyseessä on tulonsiirtounioni. Se on toki monen mieleen: Firmat lobbaavat helpommin EU-koneistoa ja shampanjavasemmisto voi toteuttaa unelmaansa vapaasta liikkuvuudesta.
Koko keskustelun lähtökohtana tuntuu olevan, että suomalaiset eivät osaa tai pysty hoitamaan asioitaan, sillä miksi muuten konsensuspuolueet tukevat jatkuvasti ratkaisuja, joilla päätösvalta siirtyy muualle? Eivätkö he luota, että suomalaiset osaavat itse päättää asioistaan, kun tarvitaan ylikansallista päätöksentekoa kaikkeen?
Elpymisrahaston ympärillä käytävä keskustelu on osoittanut, että suomalaisilla on vielä ytyä ja emme ole vellihousuja. Moni kansalainen on lähtenyt vastustamaan tätä siesta- ja mafiamaiden kiristyspakettia, joka ei tule jäämään viimeiseksi.
Perussuomalaisten tulee profiloitua selkeästi EU-vastaisena puolueena ja meidän osoitettava, että emme ole EU-liittovaltion kannalla.
Elpymisrahasto on julkea temppu, jonka avulla siirretään rahaa Suomesta pois. Siksi se onkin rikollinen temppu Suomen kansaa kohtaan!
Valtavista rahansiirroista tulee spekulatiivisia.
Ei Suomi saa sitä kahta miljardiaankaan niin, että itse voisi päättää. Se tulee sijoittaa EU:n sisäisen mission mukaisesti ilmastoon ja höttöisiin käsityksiin digitalisaatiosta yms.
Kansanedustajilla ei ole valtaa päättää siitä mikä olisi Suomelle paras investointitapa tulevaisuuteen.
Valta valuu epämääräiselle eliitille ja byrokratia lisääntyy. Tämä on valitettava suuntaus.
Tervettä ajattelua olisi yhteinen käsitys tulevaisuudesta (missio) ja selvät prosessit (strategia) suunnitella menestyksen polku kansalaisista alkaen.
Ilmoita asiaton viesti