Työkokemuksen turvaaminen myös maahanmuuttajanuorille

Suomessa on yhä nuoria ja nuoria aikuisia, joilla ei ole mitään kokemusta työelämästä. On paljon nuoria, joiden huoltajilla ei ole kontaktia työelämään ja joilla ei sen vuoksi ole suhteita ja verkostoja auttaa tai tukea jälkikasvuaan työnhaussa. Tähän asiaan tulee puuttua. Suomalainen koulujärjestelmä työharjoitteluineen kuitenkin onneksi tukee sitä osaa nuoria, jotka ovat ammatillisen toisen asteen koulutuksessa.

Suomessa on lisäksi maahanmuuttajanuoria, jotka eivät pääse opintoihinsa kuuluvaan työharjoitteluun samalla lailla kuin kantasuomalaiset. Ammatillisen toisen asteen opettajat tietävät asian ja ovat siitä huolestuneita. He näkevät työssään ahkeria maahanmuuttajanuoria, jotka eivät pääse harjoitteluun. Nämä nuoret jäävät koululle suorittamaan pakollisen harjoittelun tehden enemmän ja vähemmän asianmukaisia tehtäviä, usein koulun tarpeita varten, ei niinkään maahanmuuttajanuoren omia tarpeita, työelämään tutustumista ja siihen integroitumista ajatellen. Opettajat kertovat syyn harjoittelupuutteeseen olevan liian usein työnantajan nihkeässä suhtautumisessa maahanmuuttajanuoriin.

Jokaisen ihmisen tulee saada työkokemusta nuoresta alkaen nuoren omasta sosiaalisesta taustasta tai etnisestä taustastaan huolimatta. Tämän vuoksi nuorille ja nuorille aikuisille, joilla on vähän tai ei ollenkaan työkokemusta tulee järjestää räätälöityä täsmäpalvelua ja henkilökohtaista ohjausta työnhaussa.

Koulu tarvitsee tukea kaikkien nuorten työharjoittelupaikkojen löytämiselle kaupungin/kunnan ja TE-keskusten, työnantajien, yrittäjäjärjestöjen ja ennen kaikkea asenneilmapiirin muuttumisen kautta.

Työnantajat eivät mielellään työllistä henkilöitä, joilta puuttuu työkokemus, vaikka henkilöllä olisi koulutuskin johonkin ammattiin. Sen vuoksi jokaisen nuoren tulee saada apua työnhaussa. Tämä tukee myös hallituksen työllisyystavoitetta. Tähän ryhmään kuuluu siis myös maahanmuuttajanuoret, jotka ovat ammatillisessa koulutuksessa. Usein syynä siihen, että nuori ei työllisty ei suinkaan ole puuttuva kielitaito vaan vaatetus, sukunimi ja ihonväri.

Tärkeää ja tehokkainta on työttömyyden ennaltaehkäisy ja suunnitelmallinen työ työllisyyden edistämiseksi. Jokainen nuori tarvitsee työelämään ohjaamista ennakoidusti ja meidän kaikkien on yhteistyössä perattava työstä syrjäytymiseen vaarassa olevat yhteistyössä TE-keskuksen, koulun, työnantajien ja tarvittaessa sosiaali- ja nuorisotoimen kanssa. Maahanmuuttajanuoret tarvitsevat erilaista tukea kuin kantasuomalaiset nuoret ja kaikkien nuorten on aina saatava myös räätälöityä palvelua.

Raija Lummi, Kokoomuksen Naisten Liiton varapuheenjohtajaehdokas marraskuu 2019, Lapin Kokoomusnaisten puheenjohtaja, kuntapoliitikko, koulutettu opinto-ohjaaja, FM, lehtori

RaijaLummi

Koulutukseni on filosofian maisterin tutkinto kielistä sekä opinto-ohjaajan koulutus. Työskentelen Lapin ammattikorkeakoulussa lehtorina. Perheessäni on mies ja 19-vuotiaat kaksoset. Harrastan yhteiskunnallista vaikuttamista, olen altto Arios-kuorossa ja kokkailen viikonloppuisin. Viulunsoitto on nyt tauolla kaupunginhallituksen ja valtuuston tieltä. Kirjoitan lehtiin aktiivisesti. Olen naapurin kielen puolesta puhuja länsirajalla. Lappi on Suomen kansainvälisin maakunta: Ruotsi, Norja ja Venäjä naapureina. Lappi eläväksi!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu