Saako Suomi 100 -juhlakuvasto lyödä mynttiä 'lahtarit aloitti!' -narratiivilla?

Poisvedetyn Suomi 100 -teloituskolikon parempi kääntöpuoliskokaan ei riitä tekemään siitä kelvollista muistuttamaan ja juhlistamaan kokonaisosuvasti itsenäisyytemme ajan alkuvuosista, kansalaissodasta selviytymisestä sekä Suomen kansakunnan ja demokraattisen valtion rakentamisesta ja muotoutumisesta.

Millaisella kuvastolla sitten kerrottaisiin maltillisen objektiivisesti Suomi-neidon vuosista 1917-1939, sortumatta syyllistyttämään jälkijättöisesti muitakaan kuin rahaministeriä ja oppositiopäällikköä? Miksi toistella enää tunnustuksellisia luokkasotakutsuja tai Lapuan liikkeen anarkistimottoa "ei oikeutta maassa saa, ken itse sit' ei hanki". Keskisuuren rahan ja jälkiproletariaatin edustajilla soisi jo 2017 olevan yhteisesti hyväksytty juhlakalu, oli valuutta mikä oli. 

Onneksi väkivaltakuvallaan yksipuolisesti vuosisadan takaisen kansalaissotaosapuolen narratiivin kapina-agitaatiopainotusta vahvistavalle epäjalometalliselle juhlarahalle löytynee kaikille sopiva asiallinen korvaava vaihtoehto. Siinä ei lyödä mynttiä enempää punikki- kuin lahtarisotaisuudellakaan, vaikka sellainen näyttäisi taas olevan monen ääriaatesuunnan leipätaiteilijoiden ja kulttuurikuplamafioiden vaikuttimena 1970-luvun hengessä. Väkivaltaista ratkaisumallia ja kapinaverkostoa mainostavan kuva-aiheen sijaan tulisi valita pikemmin rauhanomaista ratkaisumallia ja hyvää rajanaapuruutta edustava kuva-aihe. 

– Mikä siis voisi olla tulkinnaltaan teloitustapahtumaa ja naapurimaan pommitusta odottavaa upouutta stadionia selkeämpi, turvallinen, osoittelematon ja kaikin tavoin kelvollinen vaihtoehtoinen itsenäisyytemme alkuvuosikymmenten keskeisimpiä yhteisiä kansallisia rajanvetoja sekä rauhanomaista ponnistelua ja tulevaisuudenuskoa ilmentävä kuvallinen symboli? Voisiko se ehkä olla jo entuudestaankin Rahapajan aiemmasta tuotannosta tuttu?

Väitän, että jalometallinen Alkuperäinen Suomineito -pinssi/riipus Tarton rauhan 1920 rajoin sopii juhlatarkoitukseen poisvedettyä kolikkoa paremmin. Molemmat muistonvaalimet toki ovat olleet aikansa Rahapajan tuotannossa, mutta Alkuperäinen/kokonainen Suomineito on kansakunnan ja valtion alkuvuosien 1917 – 1939 kuvaajana olennaisesti valtavirtais-objektiiviseen totuuteen nojatessaan sekä katu- että kansliauskottavampi kuin provokaatiohakuisesti stanssattu 'lahtarit aloitti' -reliefi. Perusteluja
 

1. Teloituskolikon sanottiin muka 'kuvaavan kattavasti' kansalaissotaa, vaikka etupuolelle lyöty reliefi on vain tarkoitushakuisesti poimittu näkökulmaotos, jonka valokuva-aihe on oletettavasti lavastettu jostain ko. ajan motivaatioavaruuden tarkoitusperistä lähtien. Se on yksityiskohta väkivaltaisen laittoman ulkomailta tuetun aseellisen kapinan ja punaisen terrorin kukistamista seuranneen loppuvaiheen valkoisen terrorin ylimitoitetuista ja summittaisistakin rangaistustoimista. Se ei symboloi koko sodan käänteitä ja asetelmia laajemmin enempää kuin vaikkapa Vidkun Quislingin teloituskuva kuvaisi ulkomailta tuetuille terrorimiehittäjille antautuneen Norjan sotavuosia 1940-45. 

Vaikka tutkijat pitävätkin rahastanssauksen pohjana ollutta arkistovalokuvaa todennäköisesti jommankumman sotaosapuolen piirissä propagandistisessa mielessä kyhättynä lavastuksena, teloitusrekonstruktio voisi hyvinkin esittää jotain veljessodan kärjistyneen raakaa tilanneyksityiskohtaa. Joka tapauksessa tuollaista asetelmaa esittävässä juhlarahassa punaisiin ja valkoisiin profiloivasti liitettävien varusteiden ym. tulisi totuuden ja tasapuolisuuden nimissä olla osoittelemattomasti tunnistamattomia, kun niiden keskinäinen paikka ei metalliin lyötynä ole animaatiotekniikan tapaan vaihdettavissa sodan alkuvaiheille ja loppuselvityksille tyypillisten teloittaja/kohde-tilanteiden mukaan.

Nyky-yleisölle ilman taustoitusta esitettynä kolikossa käytetyn toisen sotaosapuolen perintöhenkisestä arkistosta poimitun teloituskuvan selvän tarkoitushakuisesti huutava kiero viesti on: 'punikit oli syyttömiä, lahtarit aloitti!' – Se on yksipuolinen propagandistisesti vääristynyt ns. totuudenjälkeinen näkemys, joka ei ilmennä kansakunnan tasolla kansalaissodasta selviytymistä, vaan jotain nurkkakuntaisempaa ja Suomen yhteistä juhlaa ylenkatsovaa kuplakulttuurieliitin jälkikaunaisuutta. 

Uhrikrusifiksityylisessä teloitusreliefissä fiilistellään ihannoiden vallankumousnostalgian hengessä, mutta unohdetaan että punainen puolihan kumminkin aloitti laittoman aseellisen vallankaappaussodan legitiiminä pidettävän elinolokapinan lisäksi. Se ei suinkaan ollut syytön tai ainut uhriosapuoli. Ei punikeilta enää tarvitse teloituskolikon tapaisella väärällä tavalla terroria ymmärtäen/hyväksyen pyydellä anteeksi heidän myöhempää kohteluaan. Kapina oli aseellisen muodon saatuaan ja varsinkin kommunistiseen imperialismiin liittyessään rikos ihmisyyttä vastaan. Punavallankumousliike oli sorrettuja ja syrjäytyneitä radikalisoiva väkivaltainen kv. kumousverkosto, aikansa ISIS.

Samana lokakuun (jul.kal.) päivänä 1917, kun Pietarissa vallattiin Talvipalatsi verettömästi, ammuttiin Suomen vallankumouksen esilaukaukset Mommilan kapinassa/joukkomurhassa venäläisin asein. – Kansan Lehdessä väitettiin Mommilan veritekojen olleen lahtarikaartin tekoa, eikä kapinaepisodia myöhemminkään kelpuutettu viralliseen vallankumousnarratiiviin. (Lapuan liikkeen niin ikään kokoonkuivunut Mäntsälän kapina 1932 ei ollut yhtä verinen, vaikka viina lienee virrannutkin siellä keskitetymminkin sankaritekoihin siivittäen). 

Kapinan aseelliseen joukkotuhontaluonteeseen syylliset ja vastuulliset toki olivat olennaisesti Neuvosto-Venäjällä, mistä maailmanvallankumousta johdettiin ja varustettiin vielä vuosikymmeniä, vrt. esim. Otto Wille Kuusinen-Quislingin ym. revanssihyökkäys Suomeen talvi-jatkosodassa 1939-44. 

Teloituskolikon kääntöpuolen Olympiastadionin torni on osittain tosin onnistunut valinta kuvaamaan sitä, että kansallinen yhtenäisyys oli saavutettu ennen vuoden 1939 talvisotaa, jossa itään paenneet kapinajohtajat hakivat revanssia ja punaista suur-Suomea, ks. hs.fi/kuukausiliite/a1414555952183 – Valitettavasti Helsingin vuoden 1940 kesäolympialaiset jäivät pitämättä Neuvostoliiton joukkueen ja punikkiemigranttien epäurheilijamaisen käytöksen johdosta, ks. pkreservi.fi/lehti/Lehti1_12/KAP1_12S12.pdf – Kuitenkin kansallisen sovinnon/yhtenäisyyden kuvaaminen yksin urheilun elämänalueeseen viittaavalla kuvastolla ei ole riittävästi laajalle kohderyhmälle avautuvaa symboliikkaa enempää kuin taustoittamaton teloituskuva vuosien prosessista.

2. Tarton rauhan 1920 rauhanomaisesti sovitut rajat olivat itsenäisen Suomen ensimmäiset kv. vahvistetut ja ainoat oikeat rajat. Ne piirrettiin sisäisten kahnausten laannuttua, Leninin/Stalinin tukemien kapinajoukkojen kukistuttua ja johtajien paettua Neuvosto-Venäjälle. Rajat sovittiin neuvotteluteitse J.K. Paasikiven ym. toimesta itä- ja länsinaapuriemme kanssa Kansainliiton siunauksella. Autonomian aikaiset rajat säilyivät pienin muutoksin. Suomi antoi vaihtokaupassa Venäjälle Repolan ja Porajärven ja sai siltä Petsamon ja sai myös pitää Ahvenanmaan, mihin Ruotsi tyytyi. Sopimus vahvistettiin itänaapurin kanssa vielä vuoden 1932 hyökkäämättömyyssopimuksella ikiajoiksi. Hitlerin kanssa liittoutunut Puna-armeija rikkoi rajat laittomalla hyökkäyssodallaan 1939-44 ja Neuvostoliitto onnistui siirtämään rajoja väkivalloin niin, että laiton miehitys jatkuu edelleen vuodesta 1947 lähtien Stalinin sanelemana kv. virallistettuna asiaintilana itsenäisen Suomen alkuperäisillä alueilla Karjalassa ja Petsamossa.  Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth kertoi ProKarelialle viimeisessä haastattelussa. mitkä olivat veteraaniemme puolustamat Suomem oikeat rajat.

Ks. yleistiedonhuoltoa Suomineidon luomumuodoista rohkein kuvin ilman rihmankiertämää ja Alkuperäinen Suomineito pinssi/riipus: viestihopeat.fi/karttoja-1921-42 

Ks.2  Tv-elokuva Tarton rauhanneuvotteluista 1920 Yle Areenassa 
 

Lue myös:  Onneksi epäjalometalliselle teloituskolikolle löytyi jo kaikille sopiva asiallinen korvaaja.  

facebook.com/Viestihopeat.fi/shop  

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu