Suomen rooli pakotteenmadaltajana voi olla oletettua keskeisempi 16.7.2018

Pelkkä geomaantiede ja logistis-poliittinen pragmatiikkanäkökohta eivät diplomaattilähteiden mukaan riittäneet perusteiksi Suomen valinnalle huippukokouspaikaksi. Ei liioin Kremlin uskottu tarve pitää luoteisnaapurinsa poissa Natosta uskottelemalla tämän olevan jotenkin elämää suurempi tekijä välikädenroolissaan eli "isäntä"maana. Trumpin itsekorostusoikkuilu on liian kevyt selitys sekin, ja Niinistön kokoustilantyrkyttämistaito niin ikään. 

Jotain muuta tässä on. Suomen rooli pakotteidenmadaltajana voi sittenkin olla oletettua keskeisempi. Merkittävään Nato-kokoukseen valmistautuva Sauli Niinistö on hyvinkin mahdollisesti saattanut ideoida uuttaluovan pakotteenpurkutiekartan Minskin sopimuksen osoittauduttua uskottavuudeltaan alemmalle tasolle jäätyneeksi ikuisuuskonfliktiksi. 

Tavallisesti asioista syvällisemmin perillepääsevien analyytikkojen mukaan voimme tällä kertaa hyvinkin nähdä aidosti yllätyksellisen strategiakäänteen pyrittäessä Venäjä-pakotteiden madaltamiseen ja purkamiseen. Tämä edellyttää, että alkuvuoden aikana oltaisiin sekä Washingtonissa että Moskovassa huomattu, että ollaan pattitilanteessa. Myös Suomi-neidolla voisi nyt olla jotain saumaa palata oikeastikin rauhantekemisen maailmankartalle, ja kerrankin pyyteettömän palvelustenjaon lisäksi myös oikeutetusti jotain hakemassa.

On väläytetty liennytyskehityksen alkuunpanevaa pikatiekarttaa, jonka ensivaiheen toteuttamisesta Trump ja Putin voisivat alkaa keskustella vilpittömin motiivein ja oikeastikin myös sopia ehkä jo heinäkuun 16. turvallisessa Helsingissä, Britannia-johtoisen JEF-puolustusyhteistyöliiton itäisimmässä pääkaupungissa.

Oheinen spekulatiivisen median breaking news -uutiskuvakaappaus ja myös #HelsinkiSummit2018-Twitter-postaus väläyttävät ajankohtaista historiallista otsikkopotentiaalia: yllätysaiheena keskusteluissa ja matkamuistoissa Helsingin henki 2.0 -momentum: Stalinin anastamien alueiden palautus Venäjän naapurimaalle! (ETYJin periaatteiden mukaan valtioiden rajoja voidaan siirtää rauhanomaisesti sopien, mutta ei yksipuolisilla valtausoperaatioilla – ResCordisMediaInt'l)

Nimettömien diplomaattilähteiden uutisspekulaation taustalla on monenkeskeistä kansainvälistä tosiasioiden tunnustamista ja perustekijöille paaluttuvaa reaaliviisautta. Niin hieno korkeateatterillinen työvoitto kuin Stalinin ja Maon synnyttämän Pohjois-Korean diktaattorin valjastaminen Trumpin maskotiksi olikin Venäjän ja Kiinan henkilöohjauksen ja lavastuksen ammattitaidonnäytteenä, kaikki ymmärtävät, ettei sitä tietä kulkien kaadeta pakotteita vielä Putinin viimeisenkään virkakauden aikana (milloin se sitten alkaakin). 

Vaikka P-Korean ydinaseohjelman jäädyttäminen osoittautuisi lopulta todeksikin, se ei vakuuttane Länttä enempään kuin yhteen epämääräiseen tuuliviirilupaukseen sotaharjoitustauosta etelän kanssa. Oikeasti puhutaan vain potentiaalisesta vuosikymmeniä kestävän liennytyskehitysnäkymän mahdollisuudesta. Koreoiden jälleenyhdistyminen vaatisi toteutuakseen paria sopivaa johtohahmoa paljonkin enemmän. Vasta se toisi Trumpille suuren rauhantekijän maineen ja eväitä toisellekin virkakaudelle. Se myös oikeuttaisi pyrkimyksen vähentää USA:n sotilaallista läsnäoloa ympäri maailmaa 'kalliiksi tulevien liittolaisten' tukena.

Putin haluaa irti pakotteista enemmän kuin rauhansulkaa hattuunsa. Jos Trump voisi sittenkin suostua arvioimaan uudelleen pakotteiden tarvetta, on jonkun nostettava ja Putinin hyväksyttävä keskusteluun uudenlainen kysymys, jonka arvo on pikaisestikin hahmotettavissa myös skeptikoiden piirissä sekä Itä-Euroopan turvallisuusvakauden että rauhankumppanuuskuvioiden uskottavuuden suhteen.  – Koreoiden jälleenyhdistyminen ei ole reaalinen näkymä vielä horisontin siintämisperspektiivissä. Saksan jälleenyhdistyminen taas on jo toteutunut 'mahdottomuus'. Olisiko sitten ehkä Itämeren ympäristössä liennytyskehityksen ja blokkiutumisriskien kannalta relevanttia jälleenyhdistymispotentiaalia?

Päätös pakotteiden purkamisesta asteittain madaltaenkin edellyttää vähintään jotakin, mikä kuulostaisi melkein Krimiltä ja Itä-Ukrainasta poistumiselta. Se voisi olla jokin näyttävä rauhantahdonilmaisu ja käytännössäkin helpommin toteuttavissa nationalisminkiihkoon agitoidun sorretunvoimantuntoisen ja suurvaltahuuruisen mutta heikon ja köyhän monikansakunnan jälkineuvostoliittolaisessa itsetuntotilanteessa. Putin kaadettaisiin kotona, jos hän vetäytyisi valtaamiltaan alueilta, niin fiksua kuin se olisikin mm. talouden kehityksen kannalta. 

'Liittoutumattomissa' maissa on viime vuosina havahduttu puolueettomuusliturgian onttouden takaa kantapään kautta tunnistamaan uudelleen geopoliittiset siperianopetukset, eli Kremlin peri-imperialismin aggressiivinen luonne. 

– Mikä sitten voisi yhtä lailla molempia neuvotteluosapuolia hyödyttäen vähentää olennaisesti lyhyellä aikajänteellä Venäjän ja Lännen oletettua uhkaa toisilleen ja lisätä muidenkin luottamusta? 

Esimerkiksi se, että jollekin rajanaapurille palautettaisiin jotain arvokasta, minkä riistäminen on ollut kaikkien mielestä väärin ja tapahtunut osana Stalinin rikoksia ihmiskuntaa vastaan. Karjalan, Petsamon ja muiden Suomelta 1939-44 ryöstettyjen alueiden palauttaminen voitaisiin liittää Venäjän sisäisessä dialogissa myönteiseen modernisaatiokehitysnarratiiviin, eikä se maksaisi valtakunnalle käytännössä juuri mitään muutenkaan kuin poliittisesti. 

Viipurin lääniä ei nyky-Venäjä tarvitse oikeasti enempää kuin sen aiemminkaan heitteillejättäneet moskovalaishallinnot. Nyt tuosta ansaitsemattomasta taakasta voisi saada merkittävän hinnan laajemminkin: liennytys valtaisi mielet, 'Itämeri rauhanmeri' yhdistäisi kansoja ja pakotteiden madaltuessa valkoiset rauhanrekat kuljettaisivat rajojen yli laillisia Putin-juustolasteja eikä niinkään niitä 'suolasäkkejä'…

Karjalan palautus Tarton rauhan 1920 rajojen mukaisesti voisi Kremlin näkökulmasta myös edistää Suomessa niitä ajatuksia, joiden mukaan liittoutumista ei ehkä tarvitsisikaan ajatella akuuttina optiona. Näin voisi käydäkin.* Varsinkin jos väenvähenemisestä kärsivä uusi Venäjä osoittaa modernia suurvaltakehitysluonnettaan myös yhteiskuntasuunnittelullisella tasolla hoitamalla takaisinluovutettavien alueiden siirtoväestön paluumuuton Rajajoen itäpuolelle kaikkineen mallikkaasti ja vastuullisesti ihmisoikeuksien ja muiden kv. standardien suhteen osoittaen tuolle kansalliselle kunniaprojektille varoja myös omista (mm. suomalaiskansojen mailta riistetyistä) öljy- ja kaasumiljardeistaan.

Jos aluepalautusprosessi alkaa ja etenee toivotusti, se hyödyttää monin tavoin kaikkia osapuolia, kuten mm. ProKarelian win – win -ohjelma viitoittaa – ja epäilemättä tämä tarkoittaa myös pakotteiden pidemmälle menevää purkamista Krimin ym. tulevan liennytyskehityksen myötä. – Me suomalaiset olemme valmiit suosittelmaan Venäjä-pakotteiden merkittävää madaltamista heti Karjalan (ym.) palautuksen aiesopimuksen tultua allekirjoitetuksi. 
 

* Tässä vaiheessa on kuitenkin syytä muistuttaa, että tarkastelemme Nato-jäsenyyden tarvetta eri kysymyksenä, johon tuleva naapuruuskehitys toki vaikuttaa. Olemme kaiken aikaa tietoisia voivamme tarvittaessa hakea nopeaa liittymistä, jos tunnettu takataskuoptiomme sekä JEF- ja EU-yhteistyö eivät tuntuisikaan riittäviltä turvatakuilta. 

Muistamme ja muistutamme aluepalautuksen tarpeesta heinäkuun 16. 2018 huippukokouksen alla ja sen jälkeen esimerkiksi kantamalla Alkuperäinen Suomineito -hopeapinssejä ja riipuksia. Teemme siten Suomi-neidon silpomattomia laillisia luomurajoja tutuiksi kv. mediavieraille myös siinä tapauksessa, ettei aluepalautuskeskusteluja käytäisikään tai niistä ei mahdollisesti uutisoitaisi vielä julkisuudessa. Myös venäläisosapuolelta kaivataan ruohonjuuuritason esityksiä siitä, miten ProKarelian win – win -ohjelma  Suomineidon luomumuotojen eheyttämiseksi kaikkia hyödyttävällä tavalla olisi aloitettavissa jo nykyhallinnon ja sen jälkeisten lähivuosien aikajänteellä otollista momentumia odoteltaessa.

Res Cordis Ystävyysseura on kertonut toimittavansa joka tapauksessa Trumpille ja Putinille matkamuistoiksi yllä Res Cordis Median kuvakaappauskuvassa nähtävät Alkuperäinen Suomineito -pinssit. 

Myös Twitterin #HelsinkiSummit2018 tiedottaa blogin aihepiiiristä suosituimien postaustensa joukossa: https://twitter.com/hashtag/helsinkisummit2018?vertical=default&src=hash 

 

Lue myös:

Entä nyt, Sauli Väinämö Niinistö?  

Suurlähettiläs Kuznetsov: Krim on osa Venäjää kuten Moskova ja Pietari!

Lavrov laski kukkaseppeleen, Kim Jong-un tiedusteli "toveri Putinin" terveydentilaa  

Suomineito100 -juhlavuosi 2020 – oletko valmis Suomi, Karjalan Liitto ja Venäjä?
 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu