Anglismit kuriin, osa 1, podcast suomeksi
Googlella löytyy:
”Mikä on podcast suomeksi? Podcastilla ei ole vakiintunutta suomenkielistä käännöstä. Podcastin suomennos voisi olla esimerkiksi podi, soitinlähetys, podiohjelma, podio, äänijulkaisu tai syöttöjakso. Esimerkiksi Yle puhuu kuitenkin ihan podcast-jaksoista, -sarjoista ja yleensä podcasteistä.”
Onko tuossa tekoälyselitys vai mikä, mutta pitääkö noista valita, vai keksiä itse parempi, vaiko antaa valta kielipuolille?
Itseäni noista miellyttää eniten podio ja äänijulkaisu. Vierasperäinenhän se radiokin on ollut aikoinaan, mutta nyt varsin yleisesti käytössä, enkä edes tiedä, onko sitä suomeksi nimitelty joskus langattomaksi lennättimeksi tai joksikin muuksi. No podio on sanana samansointuinen kuin radio, niin sillä se sopisi minulle.
Yhdyssanoista äänijulkaisu ei herätä minulla mitään outoja sivuajatuksia, joita tulee niin soitinlähetyksestä kuin syöttöjaksosta. Edellinen on postin heiniä, jälkimmäinen pesäpalloa.
Itsehän en noita podioita paljoakaan kuuntele, mutta just tänään tuli viriteltyä radion kuuntelumahdollisuutta tietsikalle, niin siellä tuokin ulkomaalaisperäinen sana pyöri sivustolla yhtenä vaihtoehtona. Itselläni tuli ensin mieleen, että sille sopiva nimitys olisi äänitallenne, mutta ei se nyt oikein tunnu pärjäävän podiolle. Podiossa on sekin etu, että myös kielipuolet ymärtänevät, mitä se tarkoittaa.
Tähän Vapaavuoroon saisi jotenkin järjestettyä äänestyksen tapaisen, mutta ei se nyt kovin sujuvaa olisi, niin että jospa vain ”äänestetään” kommenteilla. Kaikkien kannattaisi kuitenkin aina kysyä puhujalta, joka mainitsee sanan podcast suomeksi puhuessaan, että mitä se on suomeksi.
”… enkä edes tiedä, onko sitä suomeksi nimitelty joskus langattomaksi lennättimeksi tai joksikin muuksi.”
– Ilmeisesti ”sinko” oli ehdolla nimenomaan julkisen palvelun radiotoiminnan nimeksi, eikä pelkän teknisen ”radion” suomennokseksi:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/09/27/sinko-sateisheitin-vai-yle
Ilmoita asiaton viesti
”Sport” -sanan suomalaiseksi vastineeksi harkittiin 1800-1900 -lukujen vaihteessa ”uljailu” tai ”urheilu” -sanoja. Jostain syystä päädyttiin ”urheiluun”, vaikka uljaus olisi ehkä ymmärrettävämpi luonnehdinta kyseiselle aktiviteetille kuin urheus. Ruotsin kieleenkin keksittiin oma sana ”idrott”, mutta se on riikinruotsista miltei väistynyt. Kaikki kanavat lähettävät siellä nykyään ”Sport-nyheter” -katsauksia.
Oudoimpia suomalaisia vakiintuneita sanoja on ”puhelin”. Voi sanoa, että miltei kaikissa muissa maailman kielissä se on jokin ”telefoonin” muunnos.
Televisiota nimitettiin vielä 50-luvun alkupuolella ”näköradioksi”, mutta tuo sana ei jostain syystä vakiintunut suomen kieleen.
Ilmoita asiaton viesti
On vaikea ennustaa, mikä sana jää elämään, mikä ei. Urheilu on äänneasultaan jotenkin reippaampi kuin uljailu, josta tulee melkein mieleen naljailu.
Juhani Ahon kirjoissa puhutaan telefoonista, mikä tuntuu auttamattoman vanhanaikaiselta, mutta toisissa sanoissa taas suomennos(yritys) tuntuu vanhanaikaiselta.
Televisio on muuten saksaksi Fernsehen tai Fernseher, ja muistan erään vanhan suomalaisen tietokirjan, jossa puhuttiin vastaavasti ”kaukonäön” mahdollisuuksista (taisi olla maininta, että värillistäkin kaukonäköä oli jo kokeiltu). Saksassa 1980-luvulla muistan nähneeni puhelinkopissa tekstin ”Fernsprecher”, mutta kyseessä lienee ollut saksannosyritys, joka ei oikein saanut tuulta alleen.
Ilmoita asiaton viesti
Telexiä kutsuttiin Saksassa ”Fernschreiber” -nimellä silloin, kun telexejä vielä käytettiin firmoissa.
Ilmoita asiaton viesti
”Sauna” lienee suomenkielisistä sanoista kansainvälisesti tunnetuin? ”Molotov(in) cocktail” ei tietenkään ole suomea, mutta polttopulloa merkitsevänä slangi-ilmauksena meikäläinen.
Ilmoita asiaton viesti