Muutama ajatus näkymättömästä sunnuntaiksi

Olen kuullut joskus kaiketi kiinalaista alkuperää olevan sanonnan, joka alkaa: Jumala on taivaassa ja keisari Pekingissä… Tuossa sanonnassa on melko olennaista, että jopa keisari on kaukana.  Kristillisyydessäkin tuttu taivas viittaa ylhäällä ja etäällä olevaan, vai onko joku maassa oleva ihminen ylettänyt koskettamaan kädellään taivasta?

Itse olen joskus yrittänyt mallintaa mielessäni Jumalaa pelin kehittäjäksi. Vaikka pelihahmot olisivat kuinka fiksuja tahansa, ei heidän maailmansa näyttäisi ohjelmoijaa, ellei tämä olisi itse sitä halunnut. Kyse on eri maailmoista.

Jos katsoo Wikipedian Jumala-artikkelia (Linkki), niin siellä mainitaan mm. uskottavan, että Jumala on olemassa ja on kaikkialla läsnäoleva. Panteismissa näytetään uskottavan, että Jumala on sama kuin todellisuus.

Raamatussa puhutaan Jumalan näkymättömästä olemuksesta mm. Roomalaiskirjeessä (Linkki). Toinen kohta tähän yhteyteen Raamatusta löytyy Apostolien tekojen 17. luvusta (Linkki), jossa Jumalasta sanotaan: ”…sillä hänessä me elämme ja liikumme…”

Seuraavaksi siirrymme, tai ainakin minä siirryn, sen verta korkealentoiselle tasolle, että tosikommat voisivat jäädä väittelemään pimeässä vaikkapa siitä, onko kaikkivaltias jumala voinut luoda fotonit ennen aurinkoa. Siis kyse on pimeästä aineesta ja energiasta (Linkki), joiden suomalaisiksi nimiksi olisi laittanut näkymätön aine ja näkymätön energia, mutta kosmologit ovat arvostaneet pimeyttä enemmän. Siksi en malta olla mainitsematta, että metafysiikan eräs osa-aluehan on juuri kosmologia.

Pimeä energia on kaikkialla läsnäolevaa, näkymätöntä,  mutta ei ehkä kuitenkaan kaikkivaltiasta. Siinä me kuitenkin elämme ja liikumme. Näkyvää massaenergiaa on maailmankaikkeudessa arviolta 5% luokkaa, mikä mielestäni tarkoittaa, että se voisi hukkua mittausvirheeseenkin. Toisaalta pimeä massaenergia, joka siis ehkä kattaa 95% kaikesta universumissa, on myös uskonvaraista.

Jos väittäisin, että pimeä aine on Jumalaa, niin sehän menisi jo ehkä monenkin mielestä liian lähelle sitä, että Jumalaan on pakko uskoa.  Pois se minusta, että pakottaisin ketään uskomaan Jumalaan (tai pimeään aineeseenkaan). Eikös se voisi olla mahdollista, että hiiliosastolla tarvitaan riittävästi lämmittäjiä, ettei taivaan metalliset lattiat käy turhan vilpoisiksi?

Vaan voihan jokainen itsekseen miettiä, kumpaanko on helpompi uskoa, näkymättömään Jumalaan vai näkymättömään pimeään massaenergiaan? Molempiin voi toki uskoa samaan aikaan tai olla uskomatta kumpaankaan.