Päivän evankeliumi 3.3.2024; juutalaiset olivat järkeviä
Tämän päivän evankeliumiteksti on Johanneksen evankeliumin 8. luvusta (Linkki). Järkevien juutalaisten ja Jeesuksen välille syntyy kiistaa mm. siitä, että oliko Jeesus Aabrahamin aikalainen.
Jeesus vastasi: ”Totisesti, totisesti: jo ennen kuin Abraham syntyi – minä olin.”
Vähemmästäkin sitä järkevätkin ihmiset voivat hermostua ja alkaa keräilemään kiviä.
Me kristityt olemme uskoneet Jeesukseen jo parisentuhatta vuotta ja mitä tästä järjettömyydestä on seurannut? Ei nyt mitään katastrofia kuitenkaan ja nykyään meitä Jeesukseen uskovia on selvästi enemmän kuin järkeviä juutalaisia.
Ei tuo edellä esitetty tietenkään todista järkeilijöille, että Jeesus olikin oikeasti Jumalan poika, mutta antanee se kuitenkin vihjeen siitä, ettei uskonasioita voi loppuun asti järkeillä. Se vaan on joillekin vaikea myöntää itselleen, että eväät loppuvat.
Linkki samaan tekstiin kauniin kuvan kera: https://www.facebook.com/anjalankoskenseurakunta/posts/p%C3%A4iv%C3%A4n-evankeliumijoh-84659jeesus-sanoi-kuka-teist%C3%A4-voi-osoittaa-ett%C3%A4-min%C3%A4-olen-/4141631022528222/ (Linkki).
Onko otsikossa oikea vuosiluku?
Ilmoita asiaton viesti
Näkyy tulleen näppäilyvirhe. Kiitos vihjeestä. Näin sitä saa keskustelua aikaan (-;
Ilmoita asiaton viesti
Niin, ajattelin, että onko tuo taas jotain Riston salaviisautta.
Ilmoita asiaton viesti
Jutun pääidea on ehkä siinä, ettei järkevältä kuulostava kanta sittenkään aina ole se oikea, kun kyse on uskonasioista. Tavallisen ihmsen suuhun laitettuna Jeesuksen sanat kuulostavat minusta varsin uskomattomilta, eikä juutalaisilla sitten ollut lujaa uskoa siihen, että Jeesus onkin Jumalan Poika.
Ilmoita asiaton viesti
Onneksi totuus on totta. Jeesus ei valehdellut. Oikeastaan siinä määrin valehtelua, kuin nykyajassamme esiintyy, ei ennen vanhaan juuri näissä kysymyksissä voinut olla. Kaikki asiat tarkistettiin moneen kertaan. Raamatun kertomuksiin nähden nykytiede on pelkkää huijausta ja antaa ”oikeutuksia” valehteluun. Asia on nimittäin yksinkertainen. Maapallo on elämänalustana myöhempää perua ja ennen rakasta maapalloa ja aurinkokuntaamme on ollut henkimaailmat ja henkiset menneisyydet. Siihen Jeesus viittaa omalla alku- ja syntyperällään. Se on vanhempaa kuin maapallo konsanaan.
Tulemmeko nykyihmisinä ajatelleeksi, että vanhassa kirjallisuudessa ei oikeastaan ole osattu valehdella, vaan on kirjoitettu sydämen halusta totuuksia – joskus fantasiaakin ja tarinoita – mutta se mikä on tapahtunut on kirjoitettu mahdollisimman todenmukaisesti. Toki kirjoittamisessa on kuvaamisen maku. On kirjailijalle totta sekin, että kun kuvaa asioita, kaikkeen, mitä haluaa sanoa, ei löydy sanoja. Sanakirjoja tarvitaan aina, myös kirjoina, ei pelkästään verkosta löytyvine sanaluetteloineen. Kirjoitin vähän aikaa sitten aiheesta sanavarasto: https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/tarjakaltiomaa/kirja-antropologia-psykologian-taustalla-sanavarasto/
Ilmoita asiaton viesti
”Onneksi totuus on totta.”
Tuossa on kyllä paljon perää.
Ilmoita asiaton viesti
Vai olisiko tuo liian järkevää?
Ilmoita asiaton viesti
Voitko järkeillä miksi Jeesus huusi ristillä ”Jumalani, miksi minut hylkäsit”? Eikös kupletin juoni ollut hänelle selvä jo alusta lähtien?
Ilmoita asiaton viesti
Eikös tuo juuri tue Riston pointtia, sikäli kun siitä mitään ymmärrän?
Ilmoita asiaton viesti
Jos tarkoitat järkeilyn mahdottomutta uskon asioissa, niin tavallaan kyllä.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.sastamalanseurakunta.fi/tutki-uskoa/tyontekijoiden-blogit/jumalani-jumalani-miksi-hylkasit-minut-ps.22-2
En osaa sanoa, onko tuo selitys järkevä, mutta onhan se kuitenkin selitys.
Ilmoita asiaton viesti
Suoraan sanoen tuo selitys on niin väkinäinen ja epälooginen, ettei se mene minulle läpi. Jos itse olisin teologi, niin pyrkisin ehkä selittämän asian niin, että jumala asetti poikansa/itsensä kulkemaan maan päällä ihmisen hahmossa ja tuolla ihmisen hahmolla oli kaikki ihmisen tarpeet ja tuntemukset sen lisäksi, että hän oli osa jumalaa. Ristillä riippuessaan jeesus koki kaiken sen kivun kuin ihminen kokee ja huusi tuskaansa.
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa rippikoulussa tai uskonnontunnilla olen kuullut nimenomaan tuon selityksen, että kyse on Jeesuksen ihmispuolesta.
Mutta jos ajatellaan Jeesuksen jumalpuolta, minusta on vaikuttavaa, että itse Jumala kokee itsensä Jumalan hylkäämäksi. Tästä ei paradoksi eikä maailman epätoivo syvene, minkä johdosta ylösnousemus on sitten sitäkin totaalisempi ihme.
Minusta on myös selvää, että evankeliumien kirjoittajat eivät pyrkineet ”loogisuuteen”. Hehän olisivat voineet jättää tuonkin ”epäloogisen” huudahduksen pois ja tehdä Jeesuksesta vähemmän ristiriitaisen hahmon. Tavallaan ristiriitaisuuksien voi jopa ajatella vahvistavan kertomusten todentuntuisuutta ja todistusvoimaa (vaikken siihen nyt ei-uskovaisena otakaan kantaa).
Ilmoita asiaton viesti
Miten ne ristiriiraisuudet voisivat vahvistaa todentuntuisuutta?
Ilmoita asiaton viesti
Jos kertomukset olisivat virtaviivaisen ristiriidattomia, tämä viittaisi siihen, että niitä on siivottu tai seulottu esim. tietynlaiseen teologiseen näkemykseen sopivan kuvan antamiseksi.
Ristiriitaisuudet viittaavat enemmän siihen, että kirjoittajat ovat sisällyttäneet sinne todistajilta kuulemiaan asioita sellaisenaan. Tietääkseni silminnäkijöiden kertomukset varsin usein sisältävät ristiriitaisuuksia, koska ihmisen havainto ja muisti eivät ole täydellisiä.
(Tämä on tietysti vähän toinen kysymys kuin ristiriitaisuudet Jeesuksen persoonassa, mutta niidenkin suhteen voisi ajatella, että ristiriitaisuuksien jättäminen UT:hen viittaa siihen, että kyse on todellisesta henkilöstä eikä ihannekuvasta.)
Ilmoita asiaton viesti
Typeryys on katoamattomin luonnonvara maailmassa, Viisauden vaihdellessa itseään siihen kaikialla vähintään 3 sukupolven tai 1 vuosisadan välein?
Suomessakin puuhastellaan jälleen 3 sukupolven kohtuullisuuden jälkeen,
mutta edelleen samojen tahojen toimesta tuota kaukana lännestä olevaa 1920-luvun Italiansa mukaista mallia, tuota kaikkialla muuallakin lopulta toimimattomaksi osoittautunutta uusjärjestystä maahansa, vieläpä
Samojen Siperia opettaa opinsuunnan näyttäjien toimesta, joiden viljelemät Siperian opetuksetkin ovat kaikkialla osoittautuneet toimimattomiksi?
Samoin on Israelin kanssa, jossa vaikeudet Palestiinalaisten kanssa alkoivat kasaantua ja tilanne laajemmin pahentua vasta ”Siperiasta” 1990-luvulla sinne siirtyneen Itä-Eurooppalaisen kulttuurin uskon suuntauksen exoduksen myötä?
Ainoastaan sillä erotuksella Suomeen, että Israel perustettiin 1948 Länsimaisen ajattelun pohjalle, joka vaihtui lopulta alle 40:ssä kohtuu hyvin menneessä vuodessa takaisin alkukantaiseen Slaavilaiseen + – Ajatteluun?
Samaan + – – Ajatteluun, josta Suomi ei konsanaan ole vielä tuntunut kykenevän irtautumaan?
Ilmoita asiaton viesti