Silmiä avaava kirja
Haltuuni saapui yhden kirjailijan omistuskirjoituksella varustettuna kirjallinen Hainan-teos, jota on varsin vaikea edes sanoin yrittää kuvata. Onneksi avukseni rientää kirja- vai pitääkö sanoa valokuvausprojektin esittelysivu (Linkki).
Kyse on siis teoksesta, johon valokuvaajat Kirmo Wilén, Markku Saiha, Hannele Fors ja Kalervo Ojutkangas ovat tallettaneet kuviaan vuosien ajalta Hainanista, joka on asukasluvultaan Suomea suurempi maakunta ja sen pääsaari Kiinassa, lähellä Vietnamia.
Kirja rakentuu tietenkin valokuvista, mutta jokainen valokuvaaja on myös kirjoittanut taustoittavan luvun kirjaan.
Lyhyitä lainauksia
”Yhteistyö Suomen ja Kiinan (erityisesti Hainanin) valokuvaajien välillä on edistänyt kulttuurista vaihtoa maiden välillä.” (Huang Yiming, Esipuhe)
”Takana on jo kymmeniä kuvausmatkoja Hainanille eri kokoonpanoilla.” (Markku Saiha, Saatesanat)
”…ja moneen kertaan puhuimme siitä, kuinka nopeasti muutos Kiinassa etenee.” ”…emme jää sanattomiksi: puhumme asiamme omalla ädinkielellä, siis suomeksi.” (Kirmo Wilen, Luottamus)
”Kiina oli tuolloin minulle eksoottinen ja kaukainen maa, jolla oli vanha ja viisas kulttuuri.” (Hannele Fors, Hainan sydämmessäni)
”Yhteistyö laajeni kulttuurin puolelle siten, että viiden Oulun läänissä asuvan valokuvaajan luontoaiheinen näyttely pystytettiin Haikoun yliopiston näyttelytiloihin.” (Kalervo Ojutkangas, Ensikosketus tropiikkiin)
Aatoksiani
Kirja on myös seikkailukirja, miten ihmeessä vailla yhteistä sanallista kieltä olleet kiinalaiset ja suomalaiset ovat löytäneet yhteisen sävelen. Rehellisesti sanottuna itselläni on ollut melko epäileväinen asenne Kiinaan valtiona, mutta Hainan-kirja antaa vähintäänkin kuvan siitä, että kiinalaiset ovat ystävällisiä ihmisiä. Suosittelen tutustumaan.
Artikkelikuvan saa suurennettua avaamalla sen uuteen välilehteen hiiren 2.painikkeen ja sen avaaman valikon kautta. Samalla siinä näkyykin, että teksti on suomeksi, englanniksi ja kiinaksi. Tuo kielivalikoimahan jäi mainitsematta tuossa jutussani.
Ilmoita asiaton viesti