Uusi runo Putte-possusta
Putte-possu kasvoi isoksi,
koska ei pistetty lihoiksi.
Sepä se on ongelma juuri,
naapurin Putte-sika suuri.
Niin muiden vehnäpellot sotki,
jopa ihmisiäkin potki.
Ootammeko nyt miehen siskoo?
Hänkö sialta suolet kiskoo?
Tämä runo kuuluu sarjaan Riston rupisimmat riimit.
Putte-possu, Putte-possu
luonnon voima, sika vaan.
Possu on aina possu vaan,
voi kasvaa suureksi karjuksi vaan.
Sikala tuntee rajansa,
Putte-possu täyttää mahansa.
Lemmikiksi ei possua ottaa saa,
possu kasvaa, kun sitä lihottaa.
Possulassa possujen roolit,
karjulla emakkoin boolit.
Kun joulu taas lähestyy,
possula vähän vapisee.
Suuri karju lahtiin menee,
juhlituin on silloin joulupöydän kinkku.
Kinkku on pöydän kunkku,
ei mikään sika ole possulan sinkku.
Elämä jatkuu possulassa,
elämä jatkuu maailmassa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo loru on huonouden asteikolla niin pitkällä, että se melkein kurkistaa jo hyvyyden puolelta!
Ilmoita asiaton viesti
Ankaraa kritiikkiä, mutta
runojalka puutui, totta?
Ilmoita asiaton viesti
”Vogon poetry is a variety of poetry, often considered to be one of the worst. It is sometimes used by the Vogons as a torture method, as it causes physical pain to the hearer.”
Linnunradan käsikirja liftareille kertoo Vogonirunouden olevan universumin kolmanneksi huonointa. Joko päivitysversiossa Risto pudotti sen pois palkintopallilta?
Ilmoita asiaton viesti
En osaa parempaa runoa
punoa,
eikä Putte vaan
ansaitsekaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä vähän epätäydellinen sonetti, säännönmukaisesta puuttuu kaksi säettä riimitettynä sanoille päivää/häivää ja juhlaa/tuhlaa. A mie en vain keksi:)
Putte-possun sotakalut
Kievin-tielle juuttuu
Tuosta Putte suuttuu,
kasvavat vain sotahalut
”Nää on vasta perusvalut”
Valikoima muuttuu
viel ydinpommi puuttuu,
sitten tulee lopun alut!
Ei Putte-possun nimipäivää
eikä muuta juhlaa.
Kavereilla huolenhäivää,
kun joku rahat tuhlaa.
Ilmoita asiaton viesti