Kolmipäinen näyttö, resoluutio 4020×1680
Jouduin äskettäin päivityskierteeseen. Käyttöjärjestelmän päivityksen takia vanha näyttökortti hyydytti koneen muutaman päivän käytön jälkeen. Samanaikaisesti olin saanut jo neljännen litteän näytön. Hyppään välivaiheista suoraan nykyiseen kokoonpanoon, jossa kolme näyttöä on kytketty samaan näyttökorttiin ja yhdistelmän resoluutio eli näytön koko on 4020 kuvapistettä vaaka- ja 1680 pystysuunnassa.
Näyttökortti on noin 100 Euroa maksanut Gigabyten nVidian GeForce GT 640 -näyttöpiiriin perustuva kortti. Se oli halvin neljää näyttöä tukeva nVidia-pohjainen kortti, jonka valitsemastani kaupasta löysin. Valitettavasti siinä on tuuletin ja se vaatii kaksi korttipaikkaa. Korttipaikkojen kulutuksen vastineeksi näyttöjen liittimiä korttiin mahtuu helposti neljä kappaletta. Niistä kaksi on DVI-tyyppisiä ja kolmas digitaalinen on HDMI. Neljäs, analoginen VGA-liitäntä tuotti pienen pettymyksen. Jostain syystä suurin resoluutio, jonka pystyi valitsemaan oli 640×480 ja se ainoa pelkästään VGA-liitännällä varustettu näyttöni tuki 1600×1200 resoluutiota. Noh, se siirtyi systeemikytkimeen, johon on liitetty neljä lähinnä palvelinkäytössä olevaa konetta.
Keskimmäisen 22-tuumaisen LCD-näytön korkein resoluutio on 1680×1050, siitä on irroitettu alkuperäinen jalusta ja nyt se on VESA-kiinnityksellä erikseen ostetussa jalustassa, jossa riittää säätöjä moneen suuntaan. Oikealla puolella on 20-tuumainen LCD-näyttö, jonka korkein resoluutio on 1400×1050 ja sen vakiojalusta antaa kääntää näyttöä 90 astetta (pivot-jalustoiksi tuollaisia on myös kutsuttu). Vasemmalla on tyypillinen uudehko 24-tuumainen LED-näyttö Full-HD-resoluutiolla. Jalusta ei tarjoa kääntömahdollisuutta, mutta siihen ei olisi tarvettakaan, koska tämä on näytöistä ainoa, joka soveltuu Full-HD-elokuvan katsomiseen. Ohessa olevat kuvat selventänevät näyttöjen sijoittelun.
nVidian suljetun koodin näyttöajuria en voi Fedora Linux 17:ssä käyttää, koska sitä kaytettäessä X kaatuu välttämättömiin toimintoihin lähes heti, kun jotain tekee. Syytä en ole selvittänyt. Ehkä näyttöjen määrä tai että ne ovat eri kokoisia, laitekokoonpanoni on joka tapauksessa varsin erikoinen eikä tämän takia nVidiaa kannata syyttää tai välttää. Ongelma ei kuitenkaan minua häiritse, koska x.orgin vakioajureilla ongelmia ei esiinny.
Nykyisin X ei enää välttämättä tarvitse konfigurointitiedostoa, mutta monimutkaisempi, kuten kolmipäinen järjestelmä vaatii sellaisen. Ilman konfigurointitiedostoa X osaa käyttää vain yhtä näyttöä, mutta käyttää sen suurinta mahdollista resoluutiota.
Kolmipäiselle järjestelmälle soveltuvan konfiguraatiotiedoston saa helpoimmin generoitua komennolla X -configure. Tiedosto kirjoitetaan käyttäjän kotihakemistoon, josta se pitää siirtää komennolla cp ~/xorg.conf /etc/X11/. Näyttöjen sijaintia, kääntöä jne. voi säätää komentoriltä xrandr-komennolla tai helpommin graafisilla ohjelmia, katso kuvat.
Vielä xrandr-ohjelman käsitys kolmipäisestä, 4020×1680 resoluution näytöstä:
Screen 0: minimum 8 x 8, current 5000 x 1680, maximum 16384 x 16384
VGA-0 disconnected (normal left inverted right x axis y axis)
DVI-D-0 connected 1050×1680+1920+0 left (normal left inverted right x axis y axis) 473mm x 296mm
1680×1050 60.0*+
1440×900 75.0 59.9
1360×765 60.0
1280×1024 75.0 60.0
1280×960 60.0
1280×720 60.0
1152×864 75.0
1024×768 75.0 70.1 60.0
800×600 75.0 72.2 60.3 56.2
640×480 75.0 72.8 59.9
HDMI-0 connected 1050×1400+2970+0 left (normal left inverted right x axis y axis) 408mm x 300mm
1400×1050 60.0*+
1280×1024 75.0 60.0
1280×960 60.0
1152×864 75.0
1024×768 75.0 70.1 60.0
800×600 75.0 72.2 60.3 56.2
640×480 75.0 72.8 59.9
DVI-D-1 connected 1920×1080+0+0 (normal left inverted right x axis y axis) 477mm x 268mm
1920×1080 60.0*+
1680×1050 60.0
1600×900 60.0
1280×1024 75.0 60.0
1280×960 60.0
1280×720 60.0
1152×720 60.0
1024×768 75.0 60.0
800×600 75.0 60.3
640×480 75.0 59.9
Edit 6.1.2013 17:55 Lisätty historiallinen kaksipäiseen näyttöön liittyvä kuva.
Uusi versio kirjasta Linux – Tehokas hallinta on valmisteilla. X:n osalta laajensin hieman monipäisyyden käsittelyä ja lisäsin monipaikkaisuuden. Suunnittelin taannoin 3-paikkaisen systeemin (1 kone, kolme käyttäjää/paikkaa), katso WebInfra NetStand. Tuon projektin sivutuotteena tavallaan kollegat rakensivat 12-päisen systeemin konesalin monitorointiin.
Ilmoita asiaton viesti
Hitto muuten noiden kanssa joutuu säätämään. En ole vielä uudelle koneelle ubuntua laittanut, mutta tuplanäyttö Genius-tabletin kanssa ei toiminut oikein kunnolla. Aivan kuin siellä olisi ollut joku ristiriita Xorg.confin ja ympäristön asetusten kanssa. Kaksi näyttöä tunnisti, mutta luuli niitä joissain tapauksissa yhdeksi. Jotkut ohjelmat, esimerkiksi Blender aukesi kahden näytön leveydelle ja piirtopöytä toimi rasittavasti. Tosin niin se toimi windowsissakin, ennen kuin rajasin piirtopöydän ajureista piirtoalueen vain yhteen näyttöön.
Nykyään minulla on tietysti ATI, enkä ole sitä vielä Ubuntulla testannut, kun pitäisi ostaa toinen ssd-levy ensiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Aika helppoa säätö jo, kun on aika pitkä historia takana. Ensimmäisen kaksipäisen konffasin yli 10 vuotta sitten Matroxin kortilla ja ajureilla. nVidia oli sitten seuraava luottovalmistaja. Sen kolmipaikkaisen koneen rakentelussa tuli kaikenlaista kokeiltua. Oli kahden GPU:n kortti, 1x PCI-e-kortti, jossa ei ollut riittävästi puhtia, 2-paikkainen kokoonpano ja olisiko ollut 4-paikkainenkin. Se oli sitten aika hulppean näköistä, kun kaverit rakensivat käyttämättä jääneistä 2-GPU-kortista, 1x-kortista ja kolmesta täyspitkästä sekä 4 näyttöä leveästä kolmesta päällekkäisestä rivistä monitoroinnille näytön. Senkin nvidia-config vielä ymmärsi, kun oli 6 GPU:ta.
Oletko kokeillut ATI:n suljetun koodin pakettia fglrx-x11-drv?
Ilmoita asiaton viesti
Matrox oli aikansa hienoin kortti kyllä. Harmitti, kun lakkasivat kilpailemasta pelikoneissa.
En ole Atilla kokeillut ollenkaan, kun ei ole tilaa linuxille tuossa uudessa vehkeessä. Pitäisi ostaa uusi kovalevy.
Ilmoita asiaton viesti
Raimo hei, en todellakaan ymmärrä lähes yhtikäs mitään tekstistäsi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että teksti olisi huonoa. Mutta mihin tarvitaan niin montaa näyttöä? Itse pärjään yhdellä ja sekin usein on liian vikkelä enkä ehdi kaikkea informaatiota siltäkään lukea. Mutta neljältä…..? HUH!
Ilmoita asiaton viesti
Kahteen näyttöön kun tottuu, yhdellä näytöllä työskentely tuntuu kädettömältä touhulta. Kolmas näyttö on esimerkiksi 3d-mallinnuksessa mahdollisesti ihan järkevä ja miksei vaikka webbisuunnittelussakin niin, että kehitysympäristö yhdessä, selain toisessa ja vaikka firebug tai joku muu kehittäjäkonsoli yhdessä.
ATIn korteilla on nykyään mahdollisuus pelata täydellä resoluutiolla 3-6 näytölle jaettuna pelejä. Käsittääkseni moista mahdollisuutta ei ole Nvidian korteissa. Näinpä sellaisenkin konsolimaisen ATIn korttien päälle rakennetun pc- virityksen, että oli lyöty kolme 46″ televisiota vierekkäin sohvan eteen ja siinä sitten autopeli pyörimään.
Itseasiassa, tuossahan se video onkin: http://www.youtube.com/watch?v=4mJeefx5_Qc
Ilmoita asiaton viesti
Se mainittu 12-päinen monitorointinäyttö oli pelkästään nVidian korteilla toteutettu, käyttiksenä Linux, mutta ajurista en ole ihan varma. Hämärä muistikuva, että kaverit olisi yrittäneet ensin nVidian suljetulla, mutta luovuttivat helpolla, koska monitoroinnissa näytöltä ei kaivata nopeutta. Eli nVidian korteilla kyllä saa kaikenlaisia erikoisia näyttökokoonpanoja toteutettua, mutta se suljettu ajuri ei välttämättä aina toimi ainakaan helpolla. Minulle tuo Geforce GT 640:n nopeus riittää aivan mainiosti avoimillakin ajureilla, joten en minäkään viitsinyt suljetun kanssa paljon tapella. Se ATI:ssa ja nVidiassa molemmissa on hyvää, että on kaksi mahdollista ajuria. Jos suljetulla ei toimi, avoimella voi hyvinkin toimia ja yhteensä todennäköisyys on varsin hyvä.
Meillä on 42-tuumainen Full-HD TV ja se oli minulla jonkin aikaa tietokonenäyttönä, mutta ei siihen oikein sovellu, liian pieni reso.. Aika tyhmää, kun nykyään on _vain_ se Full-HD eikä mitään tarkempaa, ainakaan kohtuuhintaan. Sen takia monipäisyys on tullut paljon houkuttelevammaksi. Tuon linkkaamasi videon näyttöjen sijaan minä valitsisin pienemmät. Nyt esim. olisi tarjouksessa 27-tuumaisia näyttöjä parilla sadalla.
Ilmoita asiaton viesti
Minun kortti on Radeon 7950, jossa DVI-D, HDMI ja 2 x mini-displayPortteja. DVI-D kykenee maksimissaan kait ”vain” 2560×1600 resoluutioon, mutta nuo HDMI ja displayPortit sitten vähän isompiinkin.
Olisi mukava saada 27″ näyttöjä pikkuhiljaa kunnon resoluutiolla. Tuo HD on suht järkevä vielä 24″ näytöllä, mutta isommassa sen luulisi menevän vähän hukkaan.
Kaksi 24″ mulla on kotona, kolmannen kun siihen hankkisi, niin voisi tuota 5760 x 1080 resoluutiota testata peleissä. Pitäisi vaan olla tuollainen displayPortillinen.
Ilmoita asiaton viesti
tupla
Ilmoita asiaton viesti
Raimo, usko tai älä, ymmärsin suurimman osan teknisestä osasta, mutta en oikein ymmärtänyt, mihin hitossa tarvitset neljää näyttöä?
Kaksi vielä ymmärrän, mutta neljä…
Ilmoita asiaton viesti
Alexius ja Seppo, kaksi näyttöä on helposti perusteltavissa. Katson vaikka sitä mainittua Full-HD-leffaa vasemmanpuoliselta näytöltä ja voin toisella silmällä välillä vilkaista onko tullut uutta sähköpostia tai verkkolehtiin uusia uutisia. Jos se leffa on vähän hidas tai pelkkä kuunteleminen tuntuu riittävän, voin välillä keskittyä oikeanpuoliseen näyttöön.
Kolmas näyttö antaa mahdollisuuden jakaa sähköposti ja selain omille näytöilleen sen elokuvan lisäksi. Voin siis seurata pienellä mielenkiinnolla elokuvaa, vastailla täällä selaimen kautta ja sähköpostinäyttöä vilkaisemalla näen mitä siellä tapahtuu. Täytyy tosin myöntää, että se kolmas näyttö on ollut aika usein sammutettu.
Teillä kummallakin oli se väärä käsitys, että nykyisellä laitteistollani pystyisin käyttämään neljää näyttöä. Niin tai onhan se neljäskin näyttö olemassa, mutta toisella pöydällä ja ihan toisissa koneissa kiinni. Kone rk2 toimii reitittimenä, palomuurina, paikallisena postipalvelimena ja aika paljona muunakin. Kone rk3 on nyt kylmänä ja odottaa varakoneen tehtäviä. Kone rk1 on varakoneena ja samalla odottamassa konfigurointia, jotta sen voisi siirtää palvelinhotelliin http://www.raimokoski.com :n nykyisen laitteiston sijaan. Kone rk6 on ensisijaisesti backup-palvelin ja sen käyttöjärjestelmä on OpenIndiana. Järjestelmäkytkimellä valitsen mihin näistä neljästä koneesta se neljäs näyttö, toinen näppäimistö ja hiiri kytketään.
Neljä näyttöä samassa koneessa ei ole mitenkään vaikea toteuttaa, mutta nykyisellä näyttökortilla se ei ole VGA-liitännän surkean resoluution takia järkevää. Jos se olisi minulla ollut päämääränä, se olisi ollut edullisimmin toteutettavissa kahdella näyttökortilla. Nykyisellä emolevyllä on kuitenkin se rajoitus, että täyspitkiä PCI-e-paikkoja on vain kaksi ja se toinen on varattu kahdeksanväyläiselle SAS-kortille, joka vaatii vähintään 4x leveän PCI-e-paikan. Lisäksi neljä näyttöä olisi järkevin toteuttaa 2×2 matriisina, jossa kaikki näytöt olisivat saman kokoisia. Kolmen näytön kokoonpano sopii hyvin tällaiselle ”keräilyeräkokoelmalle”.
Koska tätä kirjoitusta lukeneista kovinkaan usea ei ole ilmeisesti tutustunut X Window Systemiin ja se on aika yllättävän erikoinen leluihin tottuneille, niin laitan vuonna 2003 ilmestyneestä kirjasta Linux – Käyttäjän käsikirja luvun X Window System pdf-tiedostona julkiseen jakoon. Siinä on selvitetty niitä vanhoja perusjuttuja. X voidaan käynnistää useaan kertaan eri virtuaalikonsoleille, X:n virtuaaliresoluutio voi olla vaikka 10 kertaa suurempi kuin näytön resoluutio ja työpöytiä voi olla useita, mutta ”naulatut ikkunat” näkyvät jokaisella työpöydällä. Jos kuulosti ihan ihmeelliseltä, laajenna ymmärrystäsi lukemalla.
Ilmoita asiaton viesti
”Kolmas näyttö antaa mahdollisuuden jakaa sähköposti ja selain omille näytöilleen sen elokuvan lisäksi. Voin siis seurata pienellä mielenkiinnolla elokuvaa, vastailla täällä selaimen kautta ja sähköpostinäyttöä vilkaisemalla näen mitä siellä tapahtuu. Täytyy tosin myöntää, että se kolmas näyttö on ollut aika usein sammutettu.”
Ok, Raimo, selitys hyväksytty.
Kyllä sulla silmät kerkiää sitten paremmin kun mulla. Kun satun olemaan urheiluhullukin, Olympialaiset on mulle paha paikka. Aiemmin mulla on ollut samassa huoneessa parikin telkkaa, josta oon seurannut eri kisatapahtumia. Nyt virittelin viime kesänä samaan katselinjaan 18.4 tuuman läppärin olohuoneen pöydälle ja taempana seinällä oli 40 taulutv. Kun etäisyys oli oikea, molemmat ruudut näytti samankokoiselta ja olivat päällekkäin, joten katsetta ei tarvinnut kun hieman siirtää. Mutta vaikeaa se oli seurata nopeatempoista painia/nyrkkeilyä ja yleisurheilukentän tapahtumia samaan aikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Hämmennyin vähän tuosta neljän näytön taivastelusta enkä huomannut kertoa alkutilanteesta, jossa oli kahden näyttöä resoluutiolla 3520×1200 (24″ @ 1920×1080, 22″ @ 1600×1200), leveys noin 1,1 metriä. Nyt leveyttä on noin 1,2 m koska sivuilla olevat näytöt ovat hieman vinossa samaan tapaan kuin Antin linkittämässä videossa ja kapeammat näytöt ovat pystyssä eli muutos on leveyssuunnassa aika pieni.
Suurin muutos on kahden pienemmän näytön korkeudessa ja kapeudessa. 20-tuumainen on vähän matalampi kuin A3 ja 22-tuumainen muutaman sentin korkeampi kuin A3. Yhdessä ne taitavat olla kooltaan aika lähellä huomenna ilmestyvää hesaria.
Se että laitoin ne pystyyn, perustuu siihen huomioon, että www-sivut ovat itse asiassa aika kapeita. Tämä tietysti luettavuuden takia. Jos rivit ovat kovin leveitä, ei silmä löydä helpolla seuraavaa riviä. Palstat eivät taas toimi www-sivuilla. Onhan www-sivuilla kaikenlaisia sivupalkkeja, mutta useasti ne saavatkin jäädä osittain piiloon.
Uusi näyttöjen järjestys on siis myös jonkinlainen käytettävyyskokeilu. Myös sillä tavalla, että aikomukseni on sammuttaa jompikumpi reunalla olevista näytöistä, jos sillä ei ole pidempään aikaan käyttöä. Jää paremmin muistiin. Eikä työpöydän tilan valtaaminen ole näyttöjen tehtävä eli pois vain, jos käyttö on vähäistä.
Eikä tässä mitään virtas-ilmiötä ollut tarkoitus aiheuttaa. Näytöistä minulle uusin 20-tuumainen tuli vaimon työpaikalta poistetun koneen mukana yhteishintaan 20 €. Keskusyksikön myin huutonetissä 30 Eurolla, joten näyttö oli ilmainen ja saimme kympin vaivan palkkaa. Samanlaisia näkyi olevan lähimmällä ekotorilla. Veikkaan hinnaksi korkeintaan muutama kymppi. Näyttökortti piti valita turhan hintava emolevyn väylien takia.
Ilmoita asiaton viesti
Tulisiko Ubuntu Linux helpommalla? Vanhan suunnittelijamonitorin saa kierrätyksestä 25 eurolla. Se on maksanut aikoinaan jonkin 8000 markkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos Linuxin käytössä tai säätämisessä on ongelmia, on levitysversion vaihtaminen ongelmien ratkaisun kannalta lähinnä haitallista ja turhaa vaivaa. Ammattikäytössä RHEL ja sen kloonit ovat yleisimpiä ja Ubuntu LTSP:n lyhyempi tuettu aika tarkoittaa, että tilanne ei muutu. Ubuntu olisi siis kaksi kertaa väärä valinta.
Kertomani ongelmat, koneen hyytyminen ja näyttökortin vaihdon jälkeen X:n kaatuminen, tapahtuivat, kun käytössä oli nVidian suljettu ajuri ja jälkimmäisessä tapauksessa nopein sekä helpoin ratkaisu oli vaihtaa avoimeen ajuriin. Jos jotakin valmistajaa tuon perusteella haluaisi vaihtaa, olisi se tietysti näyttöpiirin valmistaja eli ATI nVidian tilalle. Varmaan seuraava näyttökortti, jonka ostan joskus, on ATI.
Ubuntuun olen aika vähän tutustunut. Asusin EeePC:ssä se on, mutta se kone on jäänyt hyvin vähälle käytölle, ei Ubuntun takia vaan raudan. Kirjaa varten vertailin Upstarttia ja systemd:tä ja siinä yhteydessä tuli esille Ubuntua tekevän Canonicalin omistajan mielipide niistä. Upstart on se, jossa Canonical aikoo pysyä ja jatkaa ainoana kehittäjänä vaikka systemd on selvästi parempi ja johon lähes kaikki muut ovat siirtymässä paitsi Slackware tietysti jatkaa kivikaudessa BSD initillä. Unityyn ja Waylandiin en ole tutustunut, mutta niistäkin tulee sellainen vaikutelma, että Canonical tekee nykyään kaiken väärin ja käyttäjien määrät tulevat laskemaan ehkä rajustikin.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö Ubuntu-linuxissa ole Upstartia? http://fi.wikipedia.org/wiki/Upstart
Ilmoita asiaton viesti
On. Se on myös RHEL 6:ssa ja sen klooneissa. Fedora 15:ssä Upstartin korvasi systemd ja systemd tulee olemaan RHEL 7:ssa, se on oletuksena openSUSE:ssa, Mandrivassa ja Arch Linuxissa. Debianissa se on, mutta ei ehkä lähiaikoina tule olemaan oletus, koska Debian tukee myös freeBSD:n ydintä, joka taas ei systemd:lle kelpaa.
Upstart on hieman parempi kuin System V init, mutta systemd on selvästi parempi.
Sinänsä aika pieni ja merkityksetön detalji, mutta Shuttleworthin kommentit asiasta ovat olleet sitä luokkaa, että tuli mieleen joitakin suuria johtajia Pohjois-Koreasta, Romaniasta jne.
Ilmoita asiaton viesti
”Vanhan suunnittelijamonitorin saa kierrätyksestä 25 eurolla. Se on maksanut aikoinaan jonkin 8000 markkaa.”
Ilmeisesti CRT. Ei mielestäni enää kannata ostaa. Oman viimeisen CRT:n vein kierrätykseen vasta pari viikkoa sitten, mutta se oli varsin hyvä ja laiskuuskin oli vaivannut. LCD-näytöt ovat sitten eri asia ja monipäiseen systeemiin varsinkin. Tosin LCD:n aika kapea katselukulma hieman häiritsee ja monipäisessä se tulee paremmin esille. LED-näytöissä katselukulma on laaja, mutta niitä tuskin kierrätyksestä löytää.
Ilmoita asiaton viesti