Jolla langattomana tukiasemana – kännykän nettiliittymän jakaminen
Jollan saa helposti jakamaan mobiilidata- eli nettiyhteyttä esimerkiksi kannettavalle tietokoneelle. Olisihan vähän tyhmää, jos molemmissa pitäisi olla oma data-liittymä. Älypuhelimessa se on vähän kuin pakollinen, mutta jos pitää kirjoittaa enemmän tai vain pitää suuremmasta näytöstä, on kannettava tietokone liikkeellä ollessa hyödyllinen, mutta vain jos siihenkin saa netin. Mieluummin tietysti käyttäen sen älypuhelimen liittymää.
Edellisen kerran vastaava tarve oli niinkin kauan sitten kuin vuonna 2008. Silloin noudatin sivun Matkapuhelin modeemina ohjeita. Kännykkä oli Nokian E90 ja kannettava lähes uusi IBM. Yhteys oli vain kännykän ja kannettavan välinen, mutta sittemmin bluetoothilla pystyi toteuttamaan lähiverkon ja modemina toimivaa kännykkää pystyi jakamaan useampikin kone. Paras ohje bluetooth-lähiverkolle lienee HowTo set up common PAN scenarios with BlueZ's integrated PAN support.
Historiallisen katsauksen voisi lopettaa tähän, koska Linuxin bluetooth-ohjelmisto bluez ei enää tue bluetooth-lähiverkkoa, siitä puuttuu pand-demoni. Muutos on tapahtunut vasta äskettäin ja vasta Fedora 20:ssä on bluezin versio 5.x. Edellisessä Fedoran versiossa 19 on vielä versio 4.x, josta pand löytyy. Jopa Sailfishin uusimmassa versiossa on bluez 4.101. Versio 4.x ei kuitenkaan ole tae toimivuudesta ja ainakaan minä en saanut bluetooth-lähiverkkoa toimimaan Fedora 19:n ja Jollan välillä.
Toimiva ratkaisu on käyttää Wi-Fiä, joka on tarkoitettukin langattomaksi lähiverkoksi. Jollalle on jo alkuvuodesta lähtien ollut saatavana sen omasta kaupasta verkkojako-ohjelma, jolla mobiilidatayhteys voidaan jakaa sekä bluetoothin että langattoman lähiverkon avulla. Kuten sanottu, unohda bluetooth.
Tetheringille pitää kertoa asetusten kautta uuden langattoman verkon nimi ja salasana, ottaa Wi-Fi-jako käyttöön ja asiakaskoneessa tietysti ottaa uusi langaton verkko käyttöön. Ihan vakiokauraa, johon ohjeita löytyy vaikka mistä.
Androidille vastaavia ohjelmia näyttää löytyvän vaikka kuinka paljon. Hakusanoilla "wifi tethering android" löytyy esim. kuutta eri ohjelmaa vertaileva artikkeli Android tethering apps: 6 excellent options. Muillekin ohjelmia löytynee.
Lisäys 12.6.
Puhelimen nettiliittymää voi tietysti jakaa mille tahansa laitteelle, joka osaa hyödyntää langatonta verkkoa, kuten toiset puhelimet ja tabletit. Varsinkin tabletin hintaa laskee ostettaessa se, että siinä ei tarvitse olla mobiilidatan tukea.
Nuorison keskuudessa toisille puhelimille jakaminen on ilmeisesti hyvinkin yleistä. Matkapuhelinoperaattorit eivät tästä tietysti ole iloissaan ja kuten edellä linkatussa jutussa Android tethering apps.. mainitaan, on joissakin liittymäkytkykaupatuissa puhelimissa jako estetty tai tehty hankalaksi.
Ruutukaappausten otto Jollassa on aika mutkikkaan näköistä. Ensin WLAN päälle Jollassa, ssh:lla sisään tietokoneelta ja komento:
dbus-send –session –print-reply –dest=org.nemomobile.lipstick /org/nemomobile/lipstick/screenshot org.nemomobile.lipstick.saveScreenshot string:”/home/nemo/Pictures/Screenshot-$(date +%d-%m-%y-%H-%M-%S).png”
Onneksi tuo hoituu copy-pastella ja tiedostonimi muuttuu kellonajan mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä vaihdettiin keväällä uudempaan laajakaistaliittymään. Edellinen yhteys katkaistiin väärinymmärryksen takia jo ennen kuin olimme saaneet uuden ’purkin’.
Ensimmäinen ajatus oli, että mitä mä tein ennen internettiä 🙂 Ei kuitenkaan kannattanut hätääntyä. Mulla on macbook ja iphone, ja puhelimen asetuksista löytyi oma yhteyspiste -kohta, josta salasanalla ja parilla klikkauksella sain 3g-liittymän kannettavaan. Oli pari päivää käytössä ja toimi hienosti, hyvällä nopeudella.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti ihan sama tekniikka, josta itse kirjoitin. Vakituiseen käyttöön mobiilidata on turhan epäluotettava, mutta se riippuu hyvin paljon mm. vuorokaudenajasta. Tyypillisesti kännykkäverkot ovat iltaisin rasitetumpia. Itse käytin Jollaa eli DNA:n mobiilidataa lauantaina ja sunnuntaina hyvin lähellä Turun keskustaa ja välillä nopeus tippui 2G:ksi, joka oli jo hyvin tuskallista. Lähinnä luin verkkolehtiä ja kun oma lukunopeus on suurempi kuin nettiliittymän, on se huono.
Kuparinen puhelinverkko on kytkentäinen verkko ja siinä xDSL-liittymillä on periaatteessa jokaisella se täysi kaista käytettävissä koko ajan. Kyllä senkin kapasiteettia ylimyydään, mutta vasta puhelinkeskuksesta eteenpäin.
Mobiilidata taas on jaettu verkko, jonka nopeus riippuu muiden käyttäjien määrästä. Operaattorit voivat kyllä priorisoida liikennettä, mutta se vakiohintainen halpa mobiilidata on vähiten priorisoitua. Minulla oli aikoinaan nettiliittymä, joka oli toteutettu jaetulla verkolla ja se oli lopulta käyttökelvoton koululaisten päästyä kotiin noin klo 14:00 lähtien ilta noin 22:00 asti. Data-sähkö, joka sittemmin lopetettiin. Kännykkäverkot ovat kyllä fiksumpia, mutta nekin voivat romahtaa samaan tapaan. Mikään liikenne ei kulje, jos liian moni yrittää samaan aikaan.
Mutta, väliaikaiseen käyttöön aivan mainio ja toimivuuskin on melko hyvä.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa muistaa, että käytettävässä mobiililiittymässä on nettiyhteys ilman käyttökattoa, muuten voi tulla kalliiksi. Useimmilla kyllä varmaan nykyään onkin.
Ilmoita asiaton viesti
Minulla oli vielä viime kuun puolella Saunalahden tuplalaajakaista lähinnä sen takia, että se oli halvempi kuin pelkkä ADSL. Soneralla oli vastaava tarjous. Mobiilidata voi siis olla halvempi kuin ilmainen. Jollassa on kympin kuussa maksava.
Silloin tuli käytettyä erillistä nettitikkua eikä puhelimen liittymän jakamiselle ollut tarvetta. Oli minulla sellainenkin mielessä, että sen nettitikun olisi voinut virittää varaliittymäksi ADSL:n rinnalle, mutta en sitten viitsinyt. Nyt tietysti saman varaliittymän voisi virittää kännykän ja kannettavan varaan..
Ilmoita asiaton viesti