Sienestyskurssi julkaistu
Vaikka tämä sienivuosi on toistaiseksi ollut aika kehno, on vielä pientä toivoa. Viime vuoden elokuu oli Kaarinan Yltöisissä ennätyskostea, sademäärä 216 mm, kun tämän vuoden vastaava oli vain 26 mm, keskiarvo vuosina 1981 – 2010 80 mm. Oma herkkutattisaaliini tänä vuonna on toistaiseksi ollut noin 10 litraa. Vanhaa varastoa tosin on jauheena useiksi vuosiksi.
Minun piti pitää sienestyskurssi paikallisessa aikuisopistossa, mutta kun pitää säästää, niin ei sitten pidetty. Kurssimateriaali oli valmiina jo talvella. Se oli tarkoitus pitää suljetun piirin eli vain kurssilaisten ja muutamien muiden saatavilla ja koeponnistaa se kurssin aikana, jonka jälkeen se olisi avattu kaikille. No, nyt se on avoin kaikille.
http://sienestyskurssi.blogspot.fi/
Siellä on aika monta linkkiä tänne. Petran Carl Johan -juttu, Arin ad hoc kuivuri, minun kirjoituksiani ainakin tatinriesasta ja Laurin ennätystatti Pinterestissä.
Sienestäjän tietotekniikka ainakin kannattaa lukea vaikka muuten olisikin mielestään mestarisienestäjä. Kaiken oleellisen olen yrittänyt kerätä, mutta olen myös käyttänyt runsaasti linkkejä. Dalla Valle ehti jo uudistaa sivustonsa, joten linkkejä sinne piti korjata. Jos vain linkit toimivat, on kurssimateriaali melkoisen laaja.
Edit 1.11.2015: Lisätty tilastokuva.
Espoolainen keskuspuistolenkki, n. 5 -6 km, tarjoaa useita sienilajeja tienvarsiltaan. Useimmat kantarellit/valko-rusko-orakkaat olen poiminut pienellä poikkeamalla polulta.
Aamuina, jolloin en ottanut mukaani hedelmäpussia, löydän upeita sienikasvustoja. Aluksi harmittelen, mutta sitten otan mukaani sen, joka mahtuu pieneen, lättänäpussukkaani, jossa myös kännykkäni ja avaimeni sulassa sovussa sijaitsevat.
Ilmoita asiaton viesti
Siitä alkaa olla jo niin kauan, kun bensiinistä jätettiin lyijyn lisääminen pois, että teiden varsia ei enää tarvitse varoa niin paljon sieniä kerätessä. Jäljelle jää kuitenkin entiset ampumaradat ja kaatopaikat. Eikös siellä pääkaupunkiseudulla purettu kerrostalo tai useampi joitakin vuosia sitten, kun olivat rakennettu entisen kaatopaikan päälle?
Turun alueella tulee mieleen Tora-alhon kaatopaikka, jonka käyttö lopetettiin joskus 70-luvun alkupuolella. Se on kallion muodostama allas Ilpoisten ja Petreliuksen välissä, mutta se allas vuosi jotain öljymäistä Peltolantien puolelle joskus 20 vuotta sitten. Ei tainnut olla kovin vaarallista, kun en muista kuin yhden lehtijutun ja yleisönosastokaikuja lukeneeni. Itse entisen kaatopaikan päällä on nyt ruohokenttää ja on siellä ainakin koirien agilityjä harrastettu.
Onhan täällä maaseudullakin ollut tapana pitää yksityisiä kaatopaikkoja. Noin sadan metrin päässä siitä paikasta, jossa kuvatut kantarellit olivat, on melko umpeen kasvaneen tien sivussa aura ja äes jätettynä ruostumaan. Sopivan kapeita jollekin 60-luvun traktorille, joten ruostuneet ehkä vain 30 vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Jos joku ihmetteli, mistä kaivoin sadetilastoa, niin tietysti Ilmatieteenlaitoksen sivuilta. Herkkutatin kannalta kuukausitilastoista kiinnostavin on tietysti elokuu. Vasta tänään huomasin, että sivun formaatti on muuttunut ja tarjolla on entistä enemmän tilastoa uusilla tavoin esitettynä. Kartalla voi valita sademäärän, kuukauden ja vuoden lähtien vuodesta 1961. Lisäksi kun aikaisemmin kuukausitilastoa piti odottaa pari päivää kuunvaihteen yli, nyt on tarjolla liukuva viimeisen 30 vrk sademäärä ja lämpötila 30 kunnan alueella.
Kiitos Piepposen, lisäsin kurssimateriaaliin linkin paikkatietoikkunaan, jossa voi karttanäkymään valita useita vapaata dataa olevia paikkatietolähteitä. Ilmatieteenlaitoksen havainnot ovat muistaakseni myös nyt avointa dataa, mutta kun sitä on erittäin paljon, on tilastojen, karttojen jne. koostaminen aika työlästä. Yhdistettynä Luonnonvarakeskuksen tietoihin puuston laadusta ja iästä, MML:n peruskarttoihin tai suurimpien kaupunkien kantakarttoihin, voisi tulevaisuudessa ehkä ennustaa muutamia päiviä etukäteen herkkutattien esiintymismäärän sateiden perusteella. Muitakin vaikuttavia parametreja lienee. Tämä tietysti edellyttäisi herkkutattien esiintymisen seurantaa useamman vuoden ajan, mutta ennustettavuus paranisi koko ajan.
Uusimmassa Linux Journalissa on Doc Searlsin mielenkiintoinen juttu IoT:stä eli teollisesta internetistä. Miten se liittyy sieniin? Hän ottaa käsitteelle pico esimerkiksi kuopan tiessä. Nettiin kytketty auto havaitsee antureillaan uuden kuopan ja keskussysteemi luo uuden picon, jota sitten asfalttimiehet lähtevät jossain vaiheessa poistamaan. Samaan tapaan uusi todennäköinen herkkutatin itiöemä saisi uuden picon, jota sienestäjät lähtisivät poimimaan mikäli esiintymä on riittävän tiheä.
Ilmarille myös kiitos Toivo Rautavaaran historiallisesta vaikutuksesta kirjoittamisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Sienestyskurssin sivuja on luettu vain 22% Windows-koneilta, loput eri Unixin variaatioita, joista suurimmat 22% iPad ja 12% iPhone. Aika erikoista. Toinen oudohko on selaimissa IE:n osuus, 1%. Lisää lisätyssä kuvassa.
Ilmoita asiaton viesti