TED – Virtuaaliyliopisto

Prologi

Pedagogian opinnoissani tämänhetkinen opintojakso on koulutussosiologia ja valittuna tehtävänä on kirjoittaa essee opetussuunnitelmasta. Perusopetuksessa Suomessa on otettu käyttöön uusi opetussuunnitelma syksyllä 2016 (OPS2016), joten valittu aihe oli ajankohtaisena hyvin mielenkiintoinen. Valitettavasti opetusmateriaalin taso oli suoraansanoen lähes järkyttävä. Sen kanssa tuskaillessani tutkinkin vapaasti saatavissa olevaa opetusmateriaalia, kuten Khan Academy, MIT OpenCourseWare jne. Ehkä tärkein kuitenkin oli TED, joka selittää otsikkovalintani.

Itsearviointi, Raimo Koski

Lähdekirjallisuus

Minulla oli hyvin suuria vaikeuksia sulattaa lähdekirjallisuutta. Ensivaikutelma siitä oli, että se kuvasi historiaa pysähtyneisyyden aikaan asti, ei nykypäivää tai tulevaisuutta. Miettiessäni mitä kirjoittajia ei mainita, on mieleeni noussut erityisesti kolme nimeä: Francis Fukuyama, Ray Kurzweil ja Yuval Harari.

Fukuyaman ajatus historian lopusta ei ole ajassaan erityisen omaperäinen, mutta hänen vuonna 1992 julkaistu kirjansa The End of History and the Last Man lienee sen kuuluisin julkilausuma. Tuomas Nevanlinna kertoo vuonna 1988 ilmestyneen Kari Kontion ja Tuomas Nevanlinnan historiallinen romaani Kirjava lehmä aikaisista tunnelmista alkaen kohdassa 6:00 ”Tietty tunne historian loppumisesta …” Toinen mielenkiintoinen kohta on alkaen 1:05 ”Jos ajatellaan esimerkiksi sosiologisia teorioita, niin ne voivat vanhentua kahdella tavalla .. tai sitten niistä tulee vain vähän hassuja, koska ne nähdään oireina, teorioina ajastaan pikemminkin kuin tieteellisinä teorioina ..”

Hararin kirja Homo Deus on ilmestynyt 21. 2. 2017, joten sen poissaolo on ymmärrettävää. Helsingin Sanomissa siitä kirjoitettiin 26. 3. 2017.

Yuval Harariin voi tutustua parhaiten katsomalla hänen suomeksi tekstitetyn TED-luentonsa (valitse haluamasi tekstityskieli näpäyttämällä tekstiä 34 subtitle languages). Tässä yhteydessä pitää myös esitellä TED. Se alkoi vuonna 1984 konferenssina, jossa Teknologia, viihde (Entertainment) ja Desingn kohtasivat. Tällä hetkellä se on esimerkiksi eräänlainen Youtube-yliopisto.

Paljon uskottavampi ennustaja kuitenkin on Ray Kurzweil. Hän on ollut merkittävässä roolissa useissa tekoälyn osa-alueiden kehityksessä, kuten optinen tekstin tunnistus (OCR), tekstin puhesyntetisoinnissa ja puheen tunnistuksessa. Tällä hetkellä hän toimii Googlen teknologiajohtajana päätehtävään luonnollisten kielten ymmärtäminen.

Itse olin 1990-luvulla hyvinkin toiveikas tekoälyn suhteen. Olin seuraamassa Garry Kasparovin ja Deep Bluen välistä shakkiottelua, jonka Deep Blue voitti vuonna 1997 ja OS/2 4.0:ssa, joka tuolloin oli pääasiallinen käyttöjärjestelmäni, oli puheentunnistus, joka tosin ei minulla toiminut hyvin, koska englannin suullinen taitoni oli melko vajavainen (kirjallisena natiivitasoa). Kuitenkin vuoden 2005 tienoilla alkoi olla selvää, että tietokoneiden nopeuden kehitys, joka oli ollut tasaisen nopeaa, hidastui lähes olemattomaksi ja skeptisyyteni kasvoi merkittäväksi. Vuoden 2005 tienoilla viimeistään alkoi myös olla selvää, että klusterointi eli ryvästäminen on ainoa tekniikka, jolla voidaan saavuttaa totuttu tietokoneiden nopeuden lisääntyminen. Käsite supertietokone on itse asiassa harhaanjohtava. Kyse ei ole yhdestä laitteesta vaan useista palvelimista, joiden välillä on nopea verkkoyhteys ja niitä ohjaavat ohjelmat monimutkaistuvat koko ajan. Klusterointi ei ollut vuonna 2006 vielä rakettitiedettä, kuten totesin O'Reillyn julkaisemassa artikkelissani Ad-Hoc Clustering, mutta nykyään privaattipilvi alkaa olla oksymoroni pienemmässä kuin keskisuuren yrityksen mittaluokassa.

Eräs merkittävä käänne osaltani oli, kun joulukuussa 2016 löysin jo hieman vanhentuneen (27. 9. 2016) artikkelin Googlen uudesta oppivasta hermoverkkopohjaisesta kielenkäännösjärjestelmästä. Luonnollinen kieli on oppimisen, ajattelun ja tieteen perusta. Luonnollista kieltä oppivaa tekoälyä voitaisiin jo pitää jopa tiedostavana. Huomasin myös, mitä Kurzweil nykyään puuhaa ja minkä yrityksen voimavarat hänellä on käytössään. Muistin myös hieman hämärästi, että Kurzweil olisi ennustanut joskus vuosituhannen vaihteen tienoilla, että singulariteetti saavutettaisiin noin vuonna 2037.

Singulariteetin wikipedia tiivistää melko hyvin seuraavasti: ”Teknologinen singulariteetti tarkoittaa tulevaisuudentutkimuksessa hypoteesiä, jossa yli-inhimillinen tekoäly kiihdyttää ihmiskunnan teknologisen kehityksen ja sosiaalisen muutoksen niin nopeaksi, että singulariteettiä edeltäneet ihmiset eivät pysty ymmärtämään tai mielekkäästi ennustamaan tulevaisuutta. Ilmiön nimitys on analogia, joka viittaa modernin fysiikan sääntöjen kaatumiseen lähellä mustan aukon singulariteettia.”

Toinen merkittävä käänne skeptisyyteni laantumisessa oli myös joulukuussa 2016, jolloin seurasin Kemiönsaaren IT-pedagogin opetusta esikoulusta vuosikurssille 3. Vanhimmat oppilaat opettelivat jo blogien kirjoittamista. Kommenttini olikin, että nyt ollaan luomassa hirviötä, jotain sellaista, jonka lopputulosta ei voida ymmärtää varmuudella etukäteen. Mary Shelleyn kirjan Frankesteinin hirviö alaotsikko oli Uusi Prometheus. Prometheus (myös Prometheas tai Prometeus) on kreikkalaisessa mytologiassa titaani, joka loi ihmiset ja varasti heille jumalilta tulen. Eläimetkin osaavat käyttää työkaluja, ne viestivät keskenään, mutta vain ihminen on oppinut tulenteon ja käytön.

Koulunsa aloittaneet, kun uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön, ovat noin 28-vuotiaita, kun singulariteetti saavutetaan, jos Kurzweilin ennustus toteutuu. Kurzweilia on kuitenkin moitittu liiallisesta optimismista. Joten palataan Harariin. Dystooppisia sosiologiaan liittyviä elementtejä Homo Deusin kuvauksesta poimittuna:

• While the industrial revolution created the working class, the next big revolution will create the useless class.

• The way humans have treated animals is a good indicator for how upgraded humans will treat the rest of us.

• Radical Islam may fight rearguard actions, but the truly impactful religions will now emerge from Silicon Valley rather than the Middle East.

• Democracy and the free market will both collapse once Google and Facebook know us better than we know ourselves, and authority shifts from individual humans to networked algorithms

• Most of us will not get to decide how technology will affect our lives because most of us don’t understand it (how many of us voted on how the Internet would work?).

This is the shape of the new world, and the gap between those who get onboard and those left behind will be bigger than the gap between industrial empires and agrarian tribes, bigger even than the gap between Sapiens and Neanderthals.  This is the next stage of evolution. This is Homo Deus.

Toinen kohta yllä olevassa listassa ei ole mikään uusi ajatus. Esimerkiksi käy vaikka H G Wellsin 1895 julkaisema science fiction -romaani The Time Machine, jossa hän visioi ihmiskunnan kahdentuneen eloiksi ja morlockeiksi – mutta vasta satojen tuhansien vuosien kuluttua. Aldous Huxleyn Uudessa uljaassa maailmassa yksinkertaisimpiin töihin tarkoitetut sikiöt marinoidaan alkoholissa.

Sosiologian kannalta uuden opetussuunnitelman tärkein tehtävä onkin antaa kaikille oppilaille mahdollisimman hyvät tvt-taidot. Skeptisyyttä voi vähentää katsomalla Hans (ja Ola) Roslingin mainion Ted-luennon How not to be ignorant about the world, joka ei valitettavasti ole tekstitetty suomeksi, mutta 32 kielen joukossa on esimerkiksi englanti ja ruotsi. Esko Valtaojan jäähyväisluento ennen eläkkeelle lähtöä on pitkälti samansisältöinen, ei läheskään yhtä hauska, mutta se on jo poistettu areenasta. Youtubesta se vielä löytyy. Ray Kurzweilin luentoja löytyy sivulta Ray Kurzweil’s TED talks.

Tehtävän kannalta oli kohtuuton vaatimus etsiä itse käytettävä kirjallisuus. En tiedä miten hyvin siinä nyt myöhässä onnistuin. Ratkaiseva kokonaisuuden kannalta oli Tuomas Nevanlinnan haastattelu, jonka näin vasta 18. 4. Ylen aamu-tv:ssä.

Saman päivän aikana luin uudelleen alun perin vuonna 2011 kirjoittamani Linux – maailmanvalloittajan, jossa on linkin takana arvio maailman tehokkaimman supertietokoneen, Googlen, palvelinten määrästä vuonna 2010, 900 000 kpl. Samalla tarkistin top500-listan ja yllätyin, kun tämän hetken julkaistu tieto nopeimmasta supertietokoneesta onkin aivan uutta kiinalaista teknologiaa, joka perustuu kiinalaisen Sunwayn prosessoriin, ”The SW26010 has four clusters of 64 Compute-Processing Elements (CPEs) which are arranged in an eight-by-eight array." Vaikuttaa kylläkin aivan samalta idealta kuin transputereissa, joista vain Dick Pountain vaikutti kirjoittavan asiantuntevasti 90-luvulla Bytessä. Sen aikaisissa transputereissa taisi kylläkin olla vain 8 tai 16 matriisiin verkotettua ydintä eikä 64 kussakin neljässä klusterissa, kuten Sunwayn piirissä. Vihdoin taas jotain todella uutta prosessoritekniikassa.

Opetussuunnitelma

Uusi opetussuunnitelma perustuu lakeihin, asetuksiin, ministeriön määräyksiin ja YK:n julistuksiin sekä sopimuksiin. YK:n julistuksia ja sopimuksia on aika varovaisesti kutsuttu uudeksi maailmanjärjestykseksi, mutta Kansainliiton aikana vastaavia melko yleisesti. Ne ovat vaikuttaneet myös Suomen lainsäädäntöön, mutta nykyään siihen vaikuttanee enemmän EU:n jäsenyys. Minä pidän Kansainliittoa, YK:ta ja EU:ta federalismin ilmentyminä ja aatehistoriallisesti se on selvimmin johdettavissa Immanuel Kantin filosofiseen esseeseen Perpetual Peace (Ikuiseen rauhaan) vuodelta 1795. Se on edelleenkin ajankohtainen, koska siinä asetettua tavoitetta ei ole saavutettu. Uskoisin että olisi vaikeaa löytää suorempaa yhteyttä uuden opetussuunnitelman ja jonkun Antikaisen ym. käyttämien lähteiden välillä.

Epilogi (kirjoitettu 22.4.2017 8:30)

"Mitä tänään koulussa opit, poika pellavapää?"

Opin että virtuaaliopettaja on mahdollista toteuttaa ja se itse asiassa on jo tehty, ainakin jossain muodossa. Tätä kysymystä lähdin miettimään, koska uudessa opetussuunnitelmassa ilmeisesti useiden opettajien mielestä ongelmallisinta on inkluusioperiaate. Tarkoittaa siis, että myös erityisoppilaat pyritään sijoittamaan ihan tavallisiin kouluihin. Ihan hienoa periaatteessa varmaan useimpien kriitikkojenkin mielestä, mutta kun resursseja ja erityisopettajia ei ole riittävästi, muodostuu ongelma. Minulle ilmeinen ratkaisu on käyttää tekoälyä, joka oppii minkälainen oppija kukin oppilas on.

Miten se sitten toimisi käytännössä? Nicholas Negroponte näyttää sen TED-luennollaan Nicholas Negroponte: A 30-year history of the future alkaen kohdasta 14:50. Etiopialaiset lapset oppivat ilman opettajaa hakkeroimaan Androidin kuudessa kuukaudessa.

Minulle sopiva virtuaaliopettaja on ollut nyt pari päivää TED. Se ehdottaa samaan aiheryhmään liittyviä luentoja ja käynnistää automaattisesti parhaana pitämänsä edellisen luennon päätyttyä. Siis samaan tapaan kuin Youtube. Eräs tärkeä luento tänään oli Shyam Sankar: The rise of human-computer cooperation. Sen tärkein sanoma on, että tekoälyn avulla kuka tahansa voi olla jossain tehtävässä tai työssä parempi kuin pitkälle koulutettu ammattilainen.

Erityisopetus on kuitenkin hyvin laaja kysymys. Ken Robinson: Do schools kill creativity? kysyy mm. pitääkö kaikille opettaa matematiikkaa. Jos kullekin oppilaalle opetettaisiin tai mieluumminkin annettaisiin oppia sitä, mitä hän haluaa oppia, ratkaistaisiin ehkä Hararin esittämän hyödyttömän yhteiskuntaluokan ongelma. Kaikki ongelmia ei tietystikään ratkaista opetuksella, mutta hyvin moniin on ratkaisuja. TEDistä niitä löytyy useita.

Olisiko Khan Academy hyvä virtuaaliopettaja? Ehkä, sitä on jo kokeiltu: Khan opettaa Karjaalla Minä kuitenkin olen löytänyt minulle sopivan opinahjon.