Uuden sienestyskurssin ensimmäisen projektivaiheen alkusanat ja loppupäätelmät

Tämän esipuheen loppuosa on kirjoitettu taiteen sääntöjen vastaisesti kirjoitustyön aikana eikä vasta viimeisenä, josta seuraa vaikutelma matkasta ilman täydellistä karttaa, jollainen kirjoitustyö tämä oli. Kirjoitin tämän itselleni ja ehkä vähän itsestänikin, kuten Waltari ei aivan sananmukaisesti kirjailijan työtä kuvasi. Epätäydellisyyden vaikutelma on myös hyväksi, jotta tämä kuvaisi myös tutkivaa oppimista. On aivan luonnollista, että matkan varrella tekee huonoja valintoja ja voi kohdata umpikujiakin. Matka alkaa.

====================

7 Mitä seuraavaksi?

Nyt kun uudenlaisen sisällöntuotannon mahdollisuudet, ongelmat ja menetelmät on selvitetty tyydyttävällä tasolla, on aika keskittyä miettimään kokonaissuunnitelmaa.

Minä aloitin kirjoittajaurani vuonna 1994 (yli puolen hyllymetrin kirjoja ja kenties satoja lehtijuttuja julkaistuna) ja löysin blogikirjoittamisen vuonna 2010. Olin julkaissut viimeisen kirjani 2010. En enää ollut uskonut pitkään aikaan paperikirjaan tai ostanut niitä ja Kindlen olin ostanut 2009. Aloin siis miettimään uuden julkaisualustan tarjoamia mahdollisuuksia ja harjoittelin eri tyyppisten juttujen kirjoittamista periaatteella, että kirjoitan mistä haluan, mutta aina niin hyvin kuin osaan.

Nyt siis on aika sulatella jälleen uuden julkaisualustan tuomia mahdollisuuksia. Tällä hetkellä melko vähätöiseltä ja vanhan materiaalin hyödyllistämisen mahdollistavalta (hakemalla herkkutattia löytyy 16 kpl kirjoituksiani Vapaavuorosta ja niissä taitaa olla jokaisessa kuvakaruselli, joten valokuviakin löytyy runsaasti) sekä uuden videomateriaalin lisäämisen kannalta parhaalta vaikuttaa tässäkin dokumentissa käytetty Moodlen kirjaformaatti ja H5P-plugin. Haluttaessa kirja voidaan siirtää myös MaisteriLMS:ään, jolloin vältytään oman palvelimen ylläpidolta.

Ennen lumien sulamista ehtinee hyvin laatia kuvauksille story boardit ja ideoida sekä kokeilla lisää uusien työkalujen käyttötapoja.

Eivät vanhat sisältömuodot koskaan kuole, mutta mediaformaatit vaihtuvat ja julkaisualustat kuolevat, jos ne eivät tue uusia sisältömuotoja helppokäyttöisesti. Teksti on edelleen se kaikkein vaivattomimmin erilaisiin lukunopeuksiin mukautuva sisältö. Videota voi kyllä nopeuttaa tai hidastaa, mutta silmän seuraamisnopeus kiihtyy ja hidastuu silmänräpäyksessä ja pelkällä tahdonvoimalla. Etsintätoiminto korvaa hakemiston ja sisällysluettelo voi olla koko ajan esillä. Linkit korvaavat lähdeluettelon (tieteellinen kirjoitustyyli haisee omituiselta, vaikka ei ole vielä kuollut).

Kuvakaruselli säästää ruudulla tilaa, ryhmittää kuvat kätevästi ja ne kai ilmestyvätkin nopeammin kuin vaikka toisesta palvelusta. H5P:n toteutus ei ole parhain, johon olen tutustunut, mutta niissä on kaikissa vähän vikoja ja siihen on järkevä tyytyä, jotta siirto toiseen Moodle-palvelimeen IMS-pakettina olisi mahdollisimman vaivatonta ja MaisteriLMS-yhteensopivuuskin on tärkeää.

H5P:n interaktiivissa videoissa tällä hetkellä eniten miellyttää mahdollisuus luoda sisällysluettelo, mutta en ole vielä ehtinyt pohtimaan kaikkea siihen liittyvää. Kovin sokkeloinen ja haarautuva video voi esimerkiksi hämmentää tottumattoman katsojan.

Olen taittanut itse kaikki kirjani ja siihen aikaan taiton suomennettu peruskirja oli Näyttää hyvältä. Taittaja itse on lähin makutuomari ja sama pätee tässäkin tapauksessa. Pyrin tekemään omasta mielestäni mahdollisimman miellyttävän, selkeän, mukautuvan ja helppokäytöisen "uuskirjan".

===========

Täällä "uuskirja" ei toimi vaikka myös Drupalille on saatavilla H5P-plugin, joten http://moodle.raimokoski.fi/mod/book/view.php?id=10 Muu sisältö siellä on vain kaikenlaisia kokeiluja, joten niitä ei kannata vilkuilla. Vierailijana voi kirjautua ilman salasanaa.