Aiotko kirjailijaksi? ja digitaalinen tarinankerronta
Tänään on tullut vastaan monta hyvää juttua vastaan kustantamisesta, kirjallisuudesta ja tarinan kerronnasta. Kirjoitan tämän juttuni lähinnä kommentoituna linkkilistana säästääkseni vaivaani.
Suomenkielinen perusteos on tietysti Waltarin Aiotko kirjailijaksi?
Uudempi hyvä kirjoitus on Image-lehden entisen päätoimittaja Jaakko Tapaninen ”Miten oppisin kirjoittamaan”, joka löytyi Hesarin mainion jutun kautta. Hesarissa otetaan digijournalismi tosissaan, linkkejä, videoita, joiden kautta sisältö laajenee niin laajaksi kuin lukija itse haluaa.
Kirjan kustantaminen on muuttunut paljon niistä ajoista, kun minun ensimmäinen kirjani julkaistiin 1994. Kirjoittamisessa sain hyvää oppia myös Mikro-PC-lehden avustajana alkaen samasta vuodesta. Juttujani oli noin 20-senttisessä kasassa lehtiä ja kirjoja kertyi noin 50 cm.
https://www.kirjavalitys.fi/ukk-verkkopalvelut-2/ olisi varmaan parhaita paikkoja tiedonhaun aloituksessa. Tuohon vielä lisäyksenä: "Create, publish and sell your book for free." ja PoD = kirja tarpeeseen. Myös http://www.e-painos.fi/ on kiinnostava. Kuka tarvitsee kustantajaa? BoD oli mielenkiintoinen. Lulu suomeksi. Ei tainnut olla BoD vielä suomennettu, kun itse 2004 markkinoita tutkin. Toiminut kyllä jo 15 vuotta, mutta tietysti aloittivat saksaksi.
Tuo mainittu Hesarin juttu on kuitenkin vain kalpea esimerkki HTLM5:n tarjoamista mahdollisuuksista. A gallery of the best html5 sites in the world. Työkaluna olen jo kokeillut Moodle-palvelimellani H5P:tä, jolla olen tehnyt yhden interaktiivisen videokokeilun, mutta elokuvan story board on vielä vaiheessa. Yle Areena on muuten HTML5-sivusto myös.
Bodin kautta digikirjana tulleet korvaukset olivat hiluja, verrattuna paperiseen. Samoin Elisan kautta myydyt lataukset ovat kymmeniä kappalaeita vain.
Kirjastokorvauksista tullee enemmän, kuin digikirjoista tekijälle. Ihmeekseni tuotantoa meni myyntiin jopa ruotsikieliseen naapuriimme ja vielä erikoisempaa, espanjankielialueelle suomeksi.
Ilmoita asiaton viesti
E-kirjojen formaatit eivät enää ole oikein ajan tasalla ja silloin kun olivat, suomi oli liian pieni kielialue, jotta markkinat olisi toimineet. En tosin ole kuin harvakseltaan e-kirjoja lukenut ja käytännössä pelkästään englanniksi. Esim. Hararin Homo Deus oli kätevä tilata Amazonilta ja lukea se samantien selaimessa Kindle readerillä heti kun olin lukenut siitä arvostelun.
HTML5:n myötä markkinoille kyllä tulee murros. TS:n näköislehti on kai flash-pohjainen eikä sitä siedä lukea. HS:n taas on mitä ilmeisimmin HTML5-pohjainen ja ihan mukava. Siellä ei kuitenkaan keskustelut päivity.
Toinen melkoinen mullistus tietyille aloille, joka on jo aika pitkällä, on tekoäly luonnollisten kielten osaamisessa. Khan Academyn sisältöä ei enää kannata aloittaa käsin kääntämään suomeksi, kun kone tekee sen riittävän hyvin varmaan vuodessa tai parissa. Salman Khanin TED talk Let’s use video to reinvent educationsisältää ihmisen tekemän suomennoksen. Kannattaa kokeilla pystyykö tuon katsomaan 1,25- tai 1.5-kertaisella nopeudella. Voi ihmetellä, mitä tuo tekee suomalaiselle oppikirjamarkkinalle.
Ilmoita asiaton viesti
Suomenkielen asemaan on mätämalli Firefoxissa. On poikkeuksellinen kielto sallia Voikko oikolukulaajennuksen asennuksen kohdalla. Kuitenkin firefox sallii liettuan-, latvian-, ja eestinkieliset lisälaajennukset.
Voikko on mahdollista asentaa vielä vanhempiin versioihin 32 maailmassa omin avuin.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kun muistutit. Version 57 vaihto versioon 56 ei näköjään auttanut vaikka githubissa väitetään ”Add-on not supported in Firefox 57 and later”. Noh, ihan opettavaa taas oikolukea ilman apua. Oowritten kautta voisi kopioida, mutta ei viitsi.
Kaffeine ei toimi enää TV-korttien kanssa ja aika pitkään yle-dl ei toiminut uusien Areenan klippien kanssa, mutta nyt se taas toimii.
Ilmoita asiaton viesti