256 gigaa on liikaa keskusmuistia työasemaan
Lisäsin minä myös 120-millisen tuulettimenkin, mutta en keksinyt kätevää paikkaa vielä ja siihen liittyvää kiinnytystä sille. Nykyinen 12-ytiminen CPU nostaa välillä lämmöt niin korkeaksi, että sen tuuletin nostaa kierroksia kuuluvasti. 120-millisen tuulettimen kanssa ei sitä enää tee. Nostavat ne lisätuulettimet sähkönkulutustakin noin 10 – 15 W LedVancen WiFi-ohjattavan pistorasian mukaan. Tilanne ei siis ole ihan optimi. Yksikin lisätuuletin ja sopiva jäähdytyslevy muisteille olisi parempi, mutta vaatisi askartelua.
Samalla koneen sammuttelulla ja kyljen auki pitämisellä koneessa kävi myös 8 kpl 32-gigaisia muistikampoja eli 256 Gt. Ei siinä mitään eroa ollut 128 gigaan, joten siihen palattiin ja 256 Gt siirtyi palvelimeen mallia HP ProLiant DL380p G8, josta väistyi hyllyyn 24 pienempää muistikampaa. Nyt hyllyssä on 22 kpl 4- ja 12 kpl 8-gigaisia Reg. ECC DDR3 -muistikampoja eli yhteensä 184 gigaa, käyttämättä! 32-gigaiset ovat L- eli Load Reduced -tyyppisiä alemman 1,35 V jännitteen muisteja ja niiden kanssa tavalliset 1,5 V muistit ei sovi ja vain 8-gigaisista 4 kpl on molempiin jännitteisiin mukautuvaa SmartMemoryä, kuten HP sitä itse kutsuu.
16-gigaisetkin ovat vähän hankalia. Ovat Quad Rank -tyyppisiä, joita voi esimerkiksi DL380p:ssä asentaa vain joka toiseen paikkaan, mutta Z420:ssä vastaavaa rajoitusta ei ole. Myös 32-gigaiset ovat Quad Rank -tyyppisiä, mutta kun ne ovat myös L-tyyppisiä, ei DL380p:ssä ole rajoitusta niiden määrälle.
Kuvissa on DL380p Gen8:n iLO 4:n näkemys muisteista ja niidenkin lämpötiloista. Sen että kyseessä on HPE:n leimaamaa koneen muistivaraosalistasta löytyvää 647654-081 Assembly Part muistia näkee iLO:ssa Part Number -sarakkeesta.
Kuva jossa on 120-millinen tuuletin löytyi myöhemmin. Sille paras paikka olisi kiinni etupellissä, johon pitäisi tehdä mahdollisesti kiinnitysreiät, mutta ainakin suurentaa paljon ilmavirran aukkoa. Nykyisessä paikassa on etuna johdot, jotka pitävät tuulettimen paikoillaan yllättävän tukevasti.
Raspberry Pi Pico ja Raspberry Pi Pico W mikrokontrollerit ovat mukavia harrastusvälineitä kun ne eivät tarvitse tuulettimia ja muitakaan painavia osia rinnalle toimiakseen. Vehkeissä on tuplaytimiset Cortex-M0+ prosessorit ja muistiakin ihan riittävästi. Kohtapuoleen W-versioon saa Bluetoothin Wifin rinnalle. Hintaa per kappale n. kymmenisen euroa. Ohjelmoida noita voi C/C++- ja Micro Python ohjelmointikielillä.
https://www.raspberrypi.com/documentation/microcontrollers/raspberry-pi-pico.html
Ilmoita asiaton viesti
Jos tuon tyyppiset yleensä kiinnostaisi, kiinnostaisi erityisesti RISC-V-pohjaiset kehityslaudat: https://riscv.org/exchanges/boards/
Fyysisiä koneita mukavampia harrastusvälineinäkin ovat virtuaalikoneet. Tai nykyään kontit. Niitä saa aika paljon pyörimään, kun palvelimessa on prosessoriytimiä 20 ja muistia 256 gigaa. Ja niiden koneiden yhdistämiseen tarvitaan tietysti virtuaalinen verkko ja sen mahdolliset virtuaaliset hallintalaitteet. OpenSolariksessa oli jo yli 10 vuotta sitten virtuaaliverkon luontiin tarvittavat palikat uutena ominaisuutena, jolla oli joku hassu nimi Sunin tyyliin. Ilmeisesti sekin on matkittu jo Linuxiin.
Ilmoita asiaton viesti
Joo mielenkiintoisia kortteja tuossa linkissäsi. Esittelemäni Picot ovat alunperin tarkoitettu esim. Raspberry Pi 4 Single Board Computerin jatkeeksi esim. antureiden liittämistä varten.
Ilmoita asiaton viesti
Lounea vaihtoi taloyhtiön antennin tilalle valokaapelilla jo pitkään tulleen netin kylkiäiseksi lisättyyn kaapeli-TV-signaalin. T-tyyppisiä HD-TV-kortteja minulla ei ollut, mutta C-tyyppisiä on peräti kaksi. Olen siis pystynyt tallentamaan TV-lähetyksiä nyt jo pian kaksi kuukautta. Edellisestä kerrasta, kun sitä mahdollisuutta käytin, SD-tasoisena, oli jo noin 8 vuotta aikaa.
TV-lähetyksissä on käytössä jo vanhentunut ja huono videopakkausformaatti, mutta se on standardi. Areenasta saa suoraan niin hyvälaatuista ja tiukasti pakattua videota kuin kulloinkin on järkevästi mahdollista ja tiedostokoko on noin puolet TV-kortilla tallennetusta. Ylen kanavien lisäksi on nyt kaupalliset, joista tallennetuista on alun ja lopun lisäksi järkevä leikata mainokset pois samalla kun paremmalla pakkauksella alle puolittaa tiedostokoon. Kdenlivellä tuon voi tehdä melko helposti ja nopeasti, mutta valmiin tiedoston ”tulostaminen” tai renderöinti vie nopeimmallakin LGA2011 v2 -kantaisella CPU:lla aika pitkään ja rasittaa täydellä teholla. Viimeisin melko tarkkaan 2-tuntinen leffa, renderointiaika 42 min. ja tiedostokoko 3,9 Gt, kun alkuperäinen oli 9,5 Gt.
En tiedä onko tuo kovin järkevää, mutta toistaiseksi renderöintihommia (, jotka voi tallettaa tiedostoon bashin skriptinä, ajastaa ja siirtää toiseen koneeseenkin) voisi ajella käsin silloin, kun tarvitsee kuormaa modifioidun jäähdytyksen testaamiseen. Myöhemmin laittaa aamuöisin ajastetusti skriptin hoitamaan pelkän pakkaustavan muunnoksen, niin ei tarvitse käsin käynnistellä.
Ilmoita asiaton viesti