Irti vakionopeuden ikeestä

Ennen kirjapainotaidon yleistymistä oli tavanomaista, että luettiin ääneen ja sitä nopeampaa lukunopeutta pidettiin jopa noituutena. En nyt viitsi testata, mutta uskoisin lukunopeuteni olevan vähintään kolminkertainen puhenopeuteeni nähden. Lukunopeus on lisäksi hyvin epämääräinen tai jopa käyttökelvoton mittari. Aika usein etsin tekstistä jotain tiettyä asiaa ja apukeinojen, kuten sisällysluettelo, hakemisto, google tai muu hakutoiminto, avulla löydän kirjasta, kirjastoista tai kaikesta netin tiedosta sen hakemani jopa sekunneissa. Eikä tuossa vielä kaikki, ilman tekoäly- tai tietokoneavusteisuutta, minä lukutoukkana, filmihulluna, tietokirjailijana ja journalistina omaan aika hyvän medialukutaidon.

Vielä silloin kun äänentoisto oli analogista, käytettiin toistonopeuden nostamista joskus tehokeinona. Se nimittäin nosti myös toistetun äänen taajuutta eli tavallinen puheääni muuttui pikkuoravaksi.

Nykyään mediasoitinohjelmissa nopeuden nostamisen aiheuttama taajuuden nousu kompensoidaan laskemalla taajuutta vastaavasti, joten esimerkiksi puhe on vain nopeampaa. Musiikki taas nopeutettuna kuulostaa enemmän duurilta kuin alkuperäiseltä mollilta, joten se ei kestä nopeutusta yhtä hyvin kuin puhe.

Jos puheäänen nopeuttaminen on sinulle outoa, kokeile Sauli Niinistön, Suomen ehkä selkeimmän ja hitaimman puhujan viimeisimmän uudenvuoden puheen kanssa. Youtuben soittimen asetuksissa voi nopeutta säätää 25 % pykälin ja Sauli on täysin ymmärrettävä jopa kaksinkertaisella nopeudella (klikkaa hammasratasta ja valitse sopiva nopeus).

Miksi siis kuunnella esimerkiksi Saulia nopeudella, josta tulee mieleen maalin kuivumisen tai ruohon kasvamisen katselu?

Yksi suurimmista ongelmista on selainpohjaiset mediasoittimet. Yle Areenan soitin on uudistunut äskettäin ja se on paljon parempi kuin edeltäjänsä. Silti se on ihan surkea. Nopeutus, joka on uusi ominaisuus, tarjoaa vakionopeuden lisäksi vain puolikasta, kaksin- ja nelinkertaista. Yksikään niistä ei ole käyttökelpoinen.

Jos kokeilit jo Saulin puhetta 25 % nopeutuksin, sinulle saattoi tulla epäilys, että askel seuraavaan on liian suuri. Minä olen jo aika pitkään katsellut ja kuunnellut TED talkeja 25 % nopeutuksella, koska 50 % on tuntunut liialliselta, mutta lähes aina on tuntunut sitä, että vaikkapa 33 % tai muu väliltä olisi ollut optimi.

Ratkaisu ja enemmän

Lähes kaikki uudempi videomateriaali on Full HD eli 1080p tarkkuudella. Kuitenkin selainpohjaiset soittimet tarjoavat vain siitä noin puolikasta. näyttöalana neljännestä tai sitten täysruutua, joka 4K-näytöllä syö nelinkertaisen näyttöalan. Kuvakaappaus yllä kertonee asian parhaiten.

TV-ohjelmat tai videot pitää siis ladata omalle koneelle ja sen jälkeen katsoa ohjelmalla joka näyttää ne oikeassa tai suurimmassa resoluutiossa ja antaa mahdollisuuden riittävän tarkkaan nopeudensäätöön. Samalla ainakin Areenassa häiritsevät katkokset ja resoluution alenemiset poistuvat.

En ole kovin laajasti tutustunut ohjelmatarjontaan, koska minun tarpeisiini latausohjelmista yle-dl, youtube-dl ja soitinohjelmista mplayer-pohjainen mpv ovat toistaiseksi riittäneet. mpv:ssä nopeutta voi säätää kymmenyksin verrattuna edelliseen eli vakionopeudesta seuraavat ovat 1.1, 1.21, 1.33, 1.47 jne. mpv:ssä ja mplayerissä kymmenyksen nopeutus on sidottu ]-näppäimeen ja hidastus [-näppäimeen, { ja } tuplaavat ja puolittavat.

Restauroidut elokuvat

Esimerkiksi nyt Areenassa näytettävät Ingmar Bergmanin elokuvat ovat Full HD -resoluutiolla. Kuvasuhde tosin on alkuperäinen eli kuvan reunoissa on musta palkki. Minulla on elokuvakirjastossani lähes kaikki Bergmanin elokuvat tallennettuina DVD-levyiltä matroska-formaattiin. Matroska on container-tyyppinen tiedostomuoto ja samaan tiedostoon voidaan tallentaa kaikki ääni- ja tekstitysraidat. Suuri osa Suomessa myydyistä DVD-elokuvista on tarkoitettu pohjoismaiseen levitykseen eli niissä on vain neljä tekstitystä. Alla on tiivistelmä mplayerin näkemyksestä Seitsemännen sinetin DVD-versiosta:

Playing Det_sjunde_inseglet/Det_sjunde_inseglet1.mkv.
[lavf] stream 0: video (h264), -vid 0
[lavf] stream 1: audio (ac3), -aid 0
[lavf] stream 2: subtitle (dvdsub), -sid 0, -slang fin
[lavf] stream 3: subtitle (dvdsub), -sid 1, -slang swe
[lavf] stream 4: subtitle (dvdsub), -sid 2, -slang nor
[lavf] stream 5: subtitle (dvdsub), -sid 3, -slang dan
VIDEO:  [H264]  720×544  0bpp  24.999 fps    0.0 kbps ( 0.0 kbyte/s)

Areenan versiosta taas exiftool sanoo rajusti karsittuna:

[root@rk5 areena]# exiftool Kino: Seitsemäs sinetti: Ingmar Bergmanin klassikkoelokuva-2019-01-02T06:00:00+02:00.mp4
File Size                       : 2710 MB
File Type                       : MP4
Duration                        : 1:33:15
Video Frame Rate                : 25
Avg Bitrate                     : 4.06 Mbps
Image Size                      : 1920×1080

Kyllä taitaa mennä vaihtoon kaikki Areenassa näytettävien Bergman-elokuvien DVD-versiot. Ei niillä norjan- ja tanskankielisillä tekstityksillä juuri mitään tee.