Muistin ulkoistaminen

Mitä kulttuuri on? Eri tavoin tallennettua ihmisen luomaa "perintöä". Minä olen kutsunut kirjojani julkaistuiksi muistiinpanoikseni ja Linus Torvalds on sanonut, että ei hän tarvitse backuppeja, kun tärkeimmät työt ovat netin kenties sadoilla peilipalvelimilla.

 

Minä olin hylätä Jollan, kun Sailfish 3.0.0.8:ssa puhelujen tallentaminen ei enää onnistunut. Sailfish 3 on muuten varsin hieno ja merkittävä ohjelmistopäivitys, joten kannatti googlata "jolla could not save call recording", jolla löytyi 1.8.2019 päivätty tieto, että alkaen versiosta 3.0.1.11 puheluiden tallentaminen jälleen toimii. Uudempaan vasta early access -jakeluna olevaan versioon päivittäminen vaati kuitenkin profiilin päivittämisen, että haluan myös niitä vähemmän testattuja versioita, mutta aika vaivattomasti kaikki lopulta sujui.

Minä olen tallentanut puheluitani vain reilun vuoden ajan ja vasta äskettäin ymmärtänyt, miten kätevä ominaisuus se on. Voin sopia tapaamisia, kuunnella ohjeita jne. ilman, että minun pitää kirjoittaa niitä paperille tai minnekään muistiin. Uskoisin että minulla on varsin hyvä muisti, mutta tarkka tallenne on silti kätevä olla olemassa. Tietysti tiukempi aikataulu vaatisi päivyriohjelmaa, mutta nyt sitä en tarvitse.

Ikivanha juttu tietysti on, että ei kukaan enää kynällä kopioi taululle kirjoitettua, siitä otetaan valokuva tai valokuva toimii vain muistilappuna, kun esimerkiksi halutaan muistaa laitteen tyyppikilven tarkka sisältö. Kynää tarvitaan vain niihin hassuihin allekirjoituksiin, jotka ovat aina erilaisia.

 

Kun olen tutkinut tai opiskellut eri asioita, olen jo melko pitkään kirjoittanut jonkinlaisia oppimispäiväkirjoja tai tutkimusraportteja yleensä siinä vaiheessa, kun sopiva kokonaisuus on tullut riittävän "valmiiksi". Kiinnostavaa tietysti on rajankäynti riittävän hauduttelun ja unohtamisen välillä. Usein kyllä kirjoitusvaiheessa tulee vielä viimeiset korjaukset, kun miettii, miten kokonaisuuden parhaiten kuvaisi. Ja julkaistuissa teksteissä vielä vertaispalaute voi korjata tai täydentää.

Kun sitten aihe on kirjoitettu ja käsitelty, voi sen detaljit vähitellen unohtaa ja siirtyä seuraavaan aiheeseen. Kaikki aiheet eivät tietysti ansaitse noin raskasta käsittelyä, vain uudet ja merkittävät. Jotkut päätyvät ehkä lopulta vain sivulauseiksi jossain suuremmassa ja tärkeämmässä.

Näistä blogikirjoituksistani vielä kyllä erityisesti huomauttaisin, että nämä ovat vain roiskaisuja, pläjäyksiä, ei pitkän harkinnan suodattamia. Vain hölmö vänkää tarkkaan hiottua kirjoitusta vastaan eikä näistä edes makseta mitään. On myös ihan kivaa yhdessä viimeistellä lopullista näkemystä, joten kommentteja, perkele!

 

Itse tuottamaani tekstiin voin melko täydellisesti palata helposti vuoteen 2003, lievällä vaivalla noin vuoteen 1998 ja suuremmalla vuoteen 1994. Tallennustila on niin halpaa ja vain halpenee, että mitään edes etäisesti mahdollisen käyttökelpoista omaa tai yksityistä ei kannata poistaa.

Toinen osa yhtälöstä on tallettaminen. Tietokoneesta sen helppous alkoi, mutta älykännykät ovat laajentaneet mahdollisuuksia. Valokuvat, videot, ääninauhoitukset ja muut tallettavat elämäämme tarkasti. Missä kuljimme kerran on tarkkaan tiedossa kiitos GPS-paikannuksen ja muut anturit vain lisäävät mahdollisuuksia.

 

Minä tietysti itsekkäänä tuijotan vain omaan napaani, mutta mitä tallennetulla tiedolla voisi tehdä? Annan puheenvuoron Stephen Wolframille:

 

Lisäys 13.4.2019

Toisen näkökulman muistamiseen tarjoaa Joshua Foer, joka on voittanut mm. USA:n muistimestaruuden. Alla olevassa TED talkissa Joshua kertoo, miten hän oppi muistimestariksi, muistamisen pitkästä historiasta, miten oli aika tavallista oppineiden parissa antiikin ajoista lähtien osata ulkoa kokonaisia kirjoja sekä tietysti kenen tahansa opeteltavissa olevan tekniikan, jolla se onnistuu.

(Kyllä minä tuonkin puheen muistin, mutta olin katsonut sen sen verran aikaa ennen kuin kirjoitin aiheesta, että mieleen ei tullut vihjeitä, miten sen jälleen löytäisi, eikä se niin tärkeältä edes tuntunut..)

rkoski
Salo

IT-ammattilainen ja -kirjailija. Tehnyt aikoinaan useita Linux-levitysversioita nimillä SOT, Best, Spectra ja Lineox Linux. Julkaistuja kirjoja puolisen hyllymetriä.
Yhteystiedot: www.raimokoski.fi , www.raimokoski.com , www.lineox.net , rk at raimokoski piste com, rk at lineox piste net

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu