Uusi lukutaito kieltenopiskelun avuksi – Anna tekoälyn opettaa

Englanniksikin tämä teksti oli kova pala. Se auttoi paljon

Päivitetty 25.6. 12:00

Kun olen käynyt läpi erilaisia tapoja opiskella kieltä, on tehokkaimmalta vaikuttanut opiskellun kielen tekstien kääntäminen ja nykyään, kun sen voi antaa tekoälyn tehtäväksi, jää tehtäväksi vain eri kielten sanojen yhdistäminen toisiinsa ja juuri sitä tarkoitan uudella lukutaidolla.

En oikein usko, että käännöksen kirjoittaminen tehostaisi oppimista riittävästi verrattuna vaivan määrään. Oppimisen pitäisi olla vaivatonta, tapahtua ikään kuin sivutuotteena ja syvällisyyden korvaa toistokertojen määrä. Kun samat sanat toistuvat useasti suuressa aineistossa, syvenee oppiminen vähitellen ja sanojen käyttö kiinnittyy asiayhteyksiin.

Englanninkielinen Wikipedia listaa 9 eri lukumenetelmää tai tapaa. Kaksikielistä lukutapaa niiden joukossa ei kuitenkaan ole. Mikään uusi keksintö se ei kuitenkaan ole. Muistan jo 70-luvulla nähneeni kaksikielisiä kirjoja, joissa sama teksti oli aukeaman eri puolilla eri kielillä. Kun suomi ei ollut missään niistä toisena kielenä, en kiinnostunut aiheesta enempää. Esimerkkejä löytyy sivustoilta http://paralleltext.io/ http://bilinguis.com/ ja http://lingolibros.com/

Monikielistä materiaalia löytyy kuitenkin paljon enemmän. Esimerkiksi lähes kaikki TED-puheet on käännetty espanjaksi, kielelle jota opiskelen ja käännökset ovat ihmisten tekemiä ja tarkistamia. Niiden käyttö kielten opiskeluun edellyttää kuitenkin lähes täydellistä puhutun englannin ymmärtämistä tai saman puheen lukemista kahdessa selain-ikkunassa, joiden synkronointi voi olla hieman hankalaa. Toinen esimerkki on DVD- tai Blu-ray-levyt. Valitettavasti Suomessa myytävät ovat useimmiten pohjoismaisia versioita, joissa on vain pohjoismaisten kielten tekstitykset.

 

Siitä on melko tarkalleen 10 vuotta, kun ostin Kindlen. Se että siinä oli sisäänrakennettu sanakirjatoiminto oli todella iloinen yllätys. Kun kursorin vei oudon sanan kohdalle, ilmestyi ruudun alaosaan korkeintaan muutaman rivin kokoinen sanan selitys ja halutessa saattoi siirtyä sanakirjan puolelle sekä palata taas yhdellä näppäimellä. Todella nopeaa ja kätevää. Se ei haitannut, että sanakirja oli englanti-englanti, päinvastoin se oli paras mahdollinen. Harvoin sitä tuli käytettyä, koska luin lähes pelkästään Linux Journalia, jossa yleiskielen osuus oli helpohkoa, arvattavissa asiayhteydestä tai teknisen sisällön kannalta merkityksetöntä.

Kindle-lukijan Android-versio oli jälleen todella iloinen yllätys. Käännös-ikkunaan mahtuvan tekstin määrä on juuri sopiva yhdellä kertaa käsiteltäväksi ja käännöstoiminto tekstin valinnasta lähtien hyvin nopea. Kun löysin sen vahingossa, olin varma, että tässä se nyt on, mitä olin etsinyt.

Nyt kun yritin vertailun vuoksi etsiä samaa artikkelia tietokoneen selaimessa huomasin, että El Paisista onkin useita versioita. Esimerkiksi AME-versio on eri sisältöinen Amerikkojen espanjankielisille suunnattu, ENG englanninkielinen ja Kindle-versio lyhennetty ilman kuvia ja grafiikkaa oleva. Samaa artikkelia ei siis löytynyt.

El Paisin Kindle-versio oli ilmainen ensimmäiset 14 päivää ja sen jälkeen 20 USD/kk Amazonin kaupassa. Aion perua tilauksen ennen maksullisen kauden alkua ja seuraavaksi varmaankin kokeilen englanninkielistä lehteä, jotta voin kuunnella käännöksen espanjaksi.

En tunne e-kirjojen formaattien nykytilaa, mutta aluksi ne olivat hyvin rajoittuneita ja ainakin El Paisin Kindle-versio on aika vaatimaton, jos ei peräti surkea ja sitä paitsi törkeän kallis. Netti-versiossa ei ole minkäänlaista maksumuuria. ¿Saa siitä maksaakin ja ehkä sillä tavalla saisi näköislehden?

Kindle-laitteeseen löytyy kolme espanja-englanti-sanakirjaa. Niiden asennusohje löytyy aiemmasta kirjoituksestani How to learn Spanish (miksi kirjoittaa suomeksi, kun vaaditaan englannin taitoa).

 

Yllä kuvissa El Paisin Kindle-version ensimmäinen lause on aika jännä. Carro on melko tarkasti sama kuin englannin car eli auto. Loppuosan voisi kai siis kääntää ”.. elpymisen kyydittämänä.”, jos hyvin laajasti yrittää ymmärtää, mutta on alkukielisellä kyllä kovin omituinen ilmiasu. Tosin briteilläkin on lepakoita kellotapulissa. Bingin käännös on myös aika jännä. Failsuit ei ole englannin kielen sana. Edes fail suit ei löydy Merriam-Websteristä, Cambridgen sanakirjasta, Wikipediasta tai Wiktionarystä. Korttipelissä Sheepshead käytetään käsitettä fail suit, joka on siis jonkinlainen suora. OED:ssäkään sitä tuskin on, vaikka siinä on noin 600 000 sanaa. Ei viitsi maksaa 90 €/vuosi asian tarkastamiseksi.

Googlen kääntäjän tulkinta on: ”The salaries are going up little by little to the car of the recovery.” 🙂

Lisäys: Sama nasevasti suomeksi: ”Palkat nousevat vähitellen toipumisautoon.”

 

Yllä linkattu Wikipedian lista lukutavoista on mielenkiintoinen. Käytän niistä suurinta osaa tarpeen mukaan, mutta mielestäni lista on itse asiassa kovin suppea kiitos laitteiden ja HTML-kielen antamien mahdollisuuksien. Kun tähän vielä lisää sen, että Linuxissa on mahdollista asentaa jopa 80 kielen käännöspaketit ja käynnistää ohjelmista instansseja eri kielisinä, niin siinä on aika laaja Rosettan kivi.

Jotkut ovat olleet lukutapojen laajentumisesta jopa huolissaan. Tutkijat huolissaan: Ihmisille kehittymässä ”digitaaliset aivot”, jotka kykenevät enää selailuun. Kannattaa kuitenkin lukea alkuperäinen versio: Serious reading takes a hit from online scanning and skimming, researchers say epätarkan referaatin sijaan. Keskiajalla oltiin huolissaan, kun jotkut lukivat hiljaa ja nopeammin kuin olisivat pystyneet lukemaan ääneen, joka oli vallitseva tapa. Kyllä sitä sopiikin olla huolissaan, kun jotkut ovat pätevämpiä kuin itse on.

 

Lisään nyt vielä alle videon, jossa on valittavissa suomenkielinen tekstityskin, kun tarkoitukseni ei ollut väittää, että minun tapani olisi ainoa tai edes paras. Olen vain muistellut, miten itse aikonani parhaiten opin ja lisännyt siihen matkan varrella ja nyt alkeiskurssin aikana löytyneitä uusia keinoja. Minulle sopiva, kun itse sen tein. Ja edellisessä kirjoituksessa oli paljon muutakin kuin vain tekstin lukemista. Käyn siinä mainitun oppaan läpi ja kokeilen eri tapoja. Seuraava kieli sitten menee ilman ihmettelyvaihetta.

 

Lisäys 25.6. 12:00

Olen nyt ollut espanjan peruskurssilla viisi kertaa neljä tuntia eli yhteensä 20 tuntia opintoja on takana. 70-luvulla keskikoulussa luin vapaaehtoista ranskaa, mutta muuta aiempaa kosketusta minulla ei ole romaanisiin kieliin. Kun aihe on tuttu ja välineet hallussa, sujuu El Paisin, espanjan johtavan sanomalehden luku ja suomentaminen näin helposti:

Kuvattu harjoittelematta yhdellä otolla leikkaamattomana.

rkoski

IT-ammattilainen ja -kirjailija. Tehnyt aikoinaan useita Linux-levitysversioita nimillä SOT, Best, Spectra ja Lineox Linux. Julkaistuja kirjoja puolisen hyllymetriä. Yhteystiedot: <a href="http://www.raimokoski.fi" title="www.raimokoski.fi">www.raimokoski.fi</a> , <a href="http://www.raimokoski.com" title="www.raimokoski.com">www.raimokoski.com</a> , <a href="http://www.lineox.net" title="www.lineox.net">www.lineox.net</a> , rk at raimokoski piste com, rk at lineox piste net

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu