ZFS:n evaluointia – 20. 12. 2011

ZFS kyllä, mutta mikä käyttöjärjestelmä. ZFS:ää voisi käyttää Linuxissakin, mutta Solaris on tullut tutuksi työelämässä ja OpenSolariksessa on muitakin hyviä ominaisuuksia. OpenSolariksesta ei kuitenkaan tule enää uusia versioita. Entä Oracle Solaris Express tai OpenIndiana tai sittenkin Debianin ja Illumosin ytimen yhdistävät Nexentastor ja Illumian?

Solariksen ehkä suosituin ominaisuus on virtualisointitekniikka, josta käytetään nimitystä zones ja aiemmin containers. Se on kaikkein tehokkain virtualisointitapa, koska se ei oikeastaan ole virtualisointia vaan vahvistettu chroot. Kaikki ”virtuaalikoneet” käyttävät samaa ydintä, mutta eivät näe muiden muisti- ja prosessiavaruutta. Erikoistapauksena ovat ns. branded zones ja yksi niistä on Linux. OpenSolariksessa (en tiedä, onko sama mahdollista Solariksessa ja missä versiossa) on emulointikerros, jonka avulla sen ydin näyttää Linuxin ytimeltä. Varsin vahva ominaisuus siis.

Täytyy kuitenkin heti huomauttaa, että zones on jo vanha tekniikka ja vastaavia löytyy muillekin käyttöjärjestelmille. BSD:n jails pitäisi olla samanlainen ja Linuxille kaupallinen Parallels Virtuozzo Containers tai sen ilmaisversio OpenVZ. Wikipedian sivu  http://en.wikipedia.org/wiki/Operating_system-level_virtualization listaa luultavasti kaikki.

Crossbow on tavallaan virtualisoinnin jatke. Se on virtuaalinen verkkoympäristö. Sen avulla voi yhdessä koneessa rakentaa lähiverkon virtuaalikoneiden ja virtuaalikytkinten avulla.

ZFS:n deduplikointi sopii erittäin hyvin yhteen tämän tapaisen virtualisoinnin kanssa. Virtuaalikoneiden hakemistot pitää vain laittaa samaan levypooliin, jotta deduplikointi toimisi.

Kuva, satunnainen aiempaa täydentävä tieto

10/100-megainen verkkokortti ja AOC-kortti, johon on kiinnitetty toisesta verkkokortista suojapelti. Alla on OpenSolaris-koneen emolevyn manuaali.

Surffaillessa löytyi tieto, että Supermicro USAS2-L8i:lle löytyy suoja/kiinnityspelti, joka sopii tavalliseen PC-koteloon. Hinta on vain 1,3 €, mutta postitus maksaa pari kymppiä. Kaupan sivu on http://nz.mouser.com/ProductDetail/Keystone-Electronics/9203/?qs=sGAEpiM… . Onneksi tutkin hieman tarkemmin minkälainen pelti on kyseessä ja huomasin, että se onkin tarkoitettu verkkokorteille. No, minulla on vanhoja 10/100-megaisia verkkokorteja ja 3comin 595:ssa on reiät juuri oikeassa kohdassa ja niitä löysin heti kaksi kappaletta. Ainoa ongelma oli, että se kieleke, johon ruuvi kiinnitetään oli noin millin verran liian lyhyt, mutta se sai taivuttamalla pidemmäksi. Leatherman vyöllä on käytännöllisen nörtin eräs tuntomerkki.

No, tarkastellaan eri käyttöjärjestelmävaihtoehtoja. Oracle Solaris Expressissä kiinnostavin on lisenssiehdot. Kun niitä etsii huomaa, että Oracle Solaris Expressiä ei enää mainita erillisenä tuotteena. Se on Oracle Solaris 11 sovelluskehittäjille tarkoitetulla OTN-lisenssillä: http://www.oracle.com/technetwork/licenses/solaris-cluster-express-licen… , jonka keskeisin kohta on:

LICENSE RIGHTS
Except for any included software package or file that is licensed to you by Oracle under different license terms, we grant you a perpetual (unless terminated as provided in this agreement), nonexclusive, nontransferable, limited License to use the Programs only for the purpose of developing, testing, prototyping and demonstrating your applications, and not for any other purpose.

Tosin muualla lisätään ( http://www.oracle.com/technetwork/indexes/downloads/index.html#servers ):
”Developers:
All software downloads are free, and most come with a Developer License that allows you to use full versions of the products at no charge while developing and prototyping your applications, or for strictly self-educational purposes.”

Huomaa lisäys ”or for strictly self-educational purposes.” Ehkä minun käyttötarkoitukseni laajasti tai vapaasti määritellen voisi käsittää täyttävän lisenssiehdot, mutta kun vaihtoehtoja on, jätän väliin. Tuote on kuitenkin ladattavissa sivulla http://www.oracle.com/technetwork/server-storage/solaris11/downloads/ind… , jos hyväksyy lisenssiehdot.

OpenIndianasta ei ole vielä valmista versiota. Tällä hetkellä uusin kehitysversio on 151a. Se on jaettu Desktop- ja Server-versiohin ja molemmat voi ladata sivun http://openindiana.org/ kautta. Desktop-version arvostelu löytyy sivulta http://www.linuxbsdos.com/2011/10/15/openindiana-151a-desktop-review/ . Vakaa versio on luvattu vielä tämän vuoden aikana eli ihan pian 🙂

OpenIndianan suurin uutuus on KVM, joka voi olla tuttu Linuxista. Se on ”aito” virtualisointituote, jolla voi ajaa esimerkiksi Windowsia. Kuitenkaan aivan kaikkea toiminnallisuutta, joka on OpenSolariksessa, ei vielä ole valmiina OpenIndianan käyttämässä illumos-projektin tuottamassa ytimessä. Ei siis vielä ehkä kannata päivittää. Päivitysohjeet OpenSolariksesta OpenIndianaan löytyvät ( http://wiki.openindiana.org/oi/Upgrading+from+OpenSolaris ) ja niiden perusteella voisin vaihtaa OpenSolariksen käyttämän pkg-paketinhallintajärjestelmän ohjelmalähteeksi OpenIndianan ylläpitämän OpenSolaris snv_134 dev repositoryn. Oracle ei nimittäin enää tarjoa alkuperäistä, joten sieltä en voi asentaa lisäohjelmia OpenSolarikseen.

Johtopäätös on, että odotan vähintään vakaata OpenIndianan versiota ja tarkistan puuttuuko illumosin ytimestä tärkeitä ominaisuuksia.

Entä sitten NexentaStor ( http://www.nexentastor.org/ )? Suurimmat syyt minulle, miksi ei, ovat ilmaisen version 18 Tt kokorajoitus levytilalle, Debian-pohjaisuus ja tuotteen rajoittuneisuus yleensä. Sen verran olen tutustunut NextentaStorin dokumentaatioon, että voin sanoa sen käytön näyttävän helpolta. Jos haluaisin vain luotettavaa tallennustilaa, 18 Tt riittäisi enkä välittäisi tutustua aiheeseen syvemmin, valitsisin sen. En kuitenkaan halua luopua säätämisen hauskuudesta, joten ei.

Illumian on myös Nexentan projekti, joka ilmeisesti korvaa Nexenta Coren, joka on täysi käyttöjärjestelmä eikä pelkkä ”storage appliancen” rajoitettu käyttöjärjestelmä kuten NexentaStor. Asensin kerran NexentaStorin ja ymmärsin käyttäjän pääsevän vain virtuaalikoneelle, ei ”hardware noodiin” tai ”global zonelle”. Illumian ei ole julkaissut vielä mitään.

Koneet tekevät edelleen töitä niin kovaa kuin pystyvät siirtäen sitä 8 teraa ZFS:lle..

 

rkoski
Salo

IT-ammattilainen ja -kirjailija. Tehnyt aikoinaan useita Linux-levitysversioita nimillä SOT, Best, Spectra ja Lineox Linux. Julkaistuja kirjoja puolisen hyllymetriä.
Yhteystiedot: www.raimokoski.fi , www.raimokoski.com , www.lineox.net , rk at raimokoski piste com, rk at lineox piste net

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu