Chicken Blood Monster PC – Uusi alku + PCIe Bifurcation

Yllä artikkelikuvana on aiempi kokoonpano, jossa oleellisena erona nykyiseen on jäähdytysilmaa ohjaavan aaltopahviaskarrelman sijainti prosessorijäähdyttimien kohdalla. Alempi 80-millisistä tuulettimista on myös käännetty siten, että nyt sekin imee ilmaa kotelon sisältä. Aiemmassa kokoonpanossa vasemmalla takaseinässä olevat 80-milliset tuulettimet puhalsivat eri suuntiin ja sen takia takapuolella oli jälleen aaltopahviviritys, joka erotti ne, jotta ulos puhallettu lämmin tai jopa kuuma ilma ei imeytyisi jälleen kotelon sisään toisen tuulettimen kautta. Jos sen tarve olisi jäänyt pysyväksi, olisin kierrättänyt tilalle vanhoista HP ProLiant ML350 G5 -palvelimista 90 ° mutkalle ohjaavan läpinäkyvästä muovista 90-milliselle tuulettimelle tehdyn ohjaimen, mutta sekin olisi ollut hieman hassu kotelon ulkopuolella.

Alkuperäisen kirjoituksen loppupuolella on kuva prosessorijäähdyttimen kannasta, joka tulee prosessoria vasten. Siinä näkyvät kuuden kuparipinnotteisen lämpöputken keskiosat ja päät näkyvät tuossa yllä jäähdytyslamellien keskiviivalla. Ensimmäisessä kommentissa oli linkki hyvään videoon, joka valaisee lämpöputkien toimintaperiaatteen. Kiitos Pertti! Kuparikin olisi hyvä lämmönjohdin, mutta lämpöputki on vielä paljon parempi.

Olisi tuossa vielä paranneltavaa, mutta kun CPU:n lämpötilan 70 °C rajaa on melkein mahdotonta ylittää ja tavanomaisessa pitkäaikaisessa täyskuormitustilanteessa huippulämpö on 60 °C paikkeilla ja koneen prosessoreiden kriittinen raja on 80 °C, voi vaikka miettiä, miten äänitasoa voisi madaltaa.

Tuon pahvisen viritelmän teen kyllä vielä hieman paremmin ja käytän sitä mallineena läpinäkyvän muovipalan leikkaamisessa, josta sen lopullisen teen ehkä joskus.

Mutta nyt hyppy yli vanhan osuuden, joka alkaa alla, uuteen osuuteen.

===  Otsikolla ”Chicken Blood Monster PC on viimeistelyä vaille valmis” julkaistu vanha osuus  ===

CBM-PC:n rakentamisen suurin vaikeus on ollut se, miten saada kaksi jopa noin 200 Wattia kuluttavaa prosessoria pysymään alle 80-asteisena. Koko kone kuluttaa hieman yli 120 Wattia laiskana ja noin 560 Wattia täydellä teholla. Prosessorien rikkoontumisen takia tuosta asterajasta ei tarvitse välittää, koska ne osaavat tiputtaa kellotaajuuttaan, jos se uhkaa ylittyä, mutta silloin suorituskyky tietysti laskee.

Noiden 120-millisten tuulettimien lisäksi kotelossa on vielä kaksi 80-millistä kolmepinnisillä liittimillä, mutta nelipinnisillä varustetut ovat jo matkalla. Kun ne saapuvat, voi aloittaa käyntiäänen hiljentämisen. Matkalla on myös Smart Tuya WiFi RGB LED Controller USB-liitäntään, joten noita tuulettimien ledejä voi sitten kännykällä ohjata. Vain ledeillä varustettuja 120-millisiä tuulettimia oli noin ihmeellisen halvalla hinnalla.

Koneessa on siis kaksi Intel Xeon E5-2696 v3 @ 2.30GHz -prosessoria, joissa on 18 ydintä, yhteensä 36 ja HyperThreadingia käytettäessä 72. Keskusmuistia on ”vain” 224 Gt, koska yksi muistipaikka vaikuttaa olevan rikki. Levymuistina on 1 Tt NVMe-levy M.2-liitännässä. Sen lukunopeus on noin 3 150 Mt/s. Emolevyn toisessa M.2-liitännässä on hieman hitaampi 512 Gt NVMe-levy (noin 2 400 Mt/s) ja M.2-liitäntäkin on hitaampi, koska sillä on ilmeisesti vain kaksi PCI-e-kaistaa, kun NVMe-levy pystyisi käyttämään neljää. Puoliteraisen levyn lukunopeus on siis vain noin 1 700 Mt/s.

Turbo Speed pitäisi olla 3.8 GHz.

Koneen lshw-tuloste (90 kt).

Selitys erikoiselle nimelle ja muutakin aiheeseen liittyvää löytyy vanhemmasta kirjoituksesta Arkistojen aarteita?

Kannattaako aina leikata..

.. sähkönkulutuksesta?

Alla on kaksi ProLiant ML350 G5 -palvelinkonetta, joista toinen on jo purettu käyttökelvottomaksi ja toisestakin on tarkoitus irrottaa ainakin kiintolevyt, joilla voisi olla jotain jälleenmyyntiarvoa. Niiden päällä on ProLiant DL380p G8, joka on äskettäin saanut 6 kpl 5 Tt SATA-levyjä, jotka RAID5-pakkana tarjoavat 23 tietokoneteraa. Systeemilevyinä on kaksi 512-gigaista SATA-SSD-levyä peiliparina eli RAID1:nä. Sähkönkulutus sillä on laiskana juuri äsken 114 Wattia ja muistaisin, että silloin kun siinä oli 6 kpl teran SAS-levyä ja 2 kpl 300-gigaisia 10k rpm SAS-levyjä, oli kulutus lähes 140 Wattia. Vanhat levyt veivät pahimmallaan noin 5 Wattia kukin ja uudet vain pari Wattia ja SSD-levyt vielä vähemmän. On se noin 25 Wattiakin vuosien mittaan jo aika paljon. Aiemmassa varsinaisessa tiedosto- ja tai backup-palvelimessa kiintolevyille kertyi käyttötunteja noin 22 000 tai noin 30 kuukautta tai noin 2½ vuotta. 10 sentin sähkön hinnalla sinä aikana 25 Wattia maksaa 55 €.

Mielenkiintoisimmat laitteet juuri nyt ovat kuitenkin päällimmäisinä. Tuo tupakka-askia pienempi valkoinen rasia on 5-porttinen gigabitin Ethernet-kytkin ja sen vieressä on sen virtalähde, joka lupaa 5 Voltin jännitteellä 500 mA virtaa eli 2,5 Wattia. Aika naurettavan näköinen vehje, joka ei painakaan juuri mitään ja maksoi 10,20 euroa Kiinasta asti tuotuna.

Tumman sininen laatikko on 16-porttinen älykäs kytkin, jossa nykyään on käytössä vain kolme porttia, kuten ledeistäkin näkyy. Toistaiseksi vielä käyttökunnossa olevasta ML350:stä pitää tarkistaa, onko siellä mitään säästettävää, joten se vaatii joskus vielä yhden portin, mutta iLOn Ethernet-liitäntää en siinä ole koskaan käyttänyt eli se pärjää yhdellä. Toisaalta yksi portti vähenee, kun otan käyttöön DL380:ssä jo asennetun 10 gigabitin Ethernet-liitännän ja emolevyn neljästä gigabitin Ethernet-liitännästä jää käyttöön vain yksi suoraan VDSL-modeemille menevä johto, jolloin kytkimelle jää vakituiseen käyttöön vain DL380:n iLOn liitäntä sekä tietysti asunnon puolelle toiseen yhtä tyhmään kytkimeen vievä johto.

Ilmeisesti minä olen vielä niinkin myöhään kuin vuonna 2012 leikkinyt tuon kanssa ja päivittänyt biosin uusien ominaisuuksien toivossa. Muistaisin, että olisin ostanut sen joko vuonna 2010 tai 2011.

Oikeastaan tärkein syy uuden ostamiselle on tuon 16-porttisen tuuletin. Kun se on 1U eli noin 4,5 cm korkea, on sen tuuletin aikamoisen pieni ja vaikuttaa melkein siltä, että aika suuri osa siitä yhdeksästä Watista muuttuu ääneksi. Räkkiraudatkin siinä taisi olla mukana eli se on tarkoitettu laitekaappiin, joissa laitteet ulvovat kilpaa.

Lisäys: Niin se kysymys sähkön säästön kannattavuudesta jäi laskematta. Oletuksina 8 W säästö ja 10 c/kWh sähkön kokonaishinta:

$ echo | awk '{print 24*365*0.1*0.008}'
7.008

Vuodessa säästöä 7 € eli takaisinmaksuaika noin 1½ vuotta. Ehdottomasti kannattava sijoitus!

Yleisön pyynnöstä:

Tuumaustauko ja tarvikkeiden odottelua

Tässä on nyt mennyt melkein viikko enkä ole korjannut ilmiselvää ongelmaa, joka näkyi siinä, että CPU 0, tai sensors-komennon tulosteessa Package id 0 oli jopa 13 °C lämpimämpi kuin CPU 1. Tänään, 25.4., selvitin ja korjasin vihdoin suurimman ongelman ja vaikka lämpötilaeroa jäikin, on se enää muutama aste eikä sillä ole enää merkitystä, koska nyt molemmat prosessorit lämpenevät liikaa ja Enhanced Intel Speedstep Technology (EIST) tiputtaa kellotaajuutta eli hidastaa prosessoria, kunnes lämpötila laskee ja alkaa sahaava liike, jossa teho ja lämpötila nousevat ja laskevat ilmeisesti hyvinkin nopeaan tahtiin.

Aiemmin yhtä suuri tai jopa suurempi  lämpötilaero prosessorien väillä johtui siitä, että ilma vaihtui normaaliin tapaan edestä taakse ja CPU 0:n jäähdytin, joka oli edempänä, puhalsi jo merkittävästi lämmenneen ilman suoraan CPU 1:n jäähdyttimelle. Ilmanvaihdon suunnan vaihto alhaalta ylös vaati aika paljon toimenpiteitä ja yksi niistä oli jäähdyttimien irrottaminen, kiinnitysrenkaan kääntö 90 ° ja jäähdyttimien asennus väärään suuntaan. Xeon E5-2673 V3:n jäähdytyspinta on 38 x 43 mm, mutta jäähdyttimen vastinpinta on hieman hankalampi tapaus. Alumiinilaatta, johon kuparipintaiset lämmönjohdinputket ovat upotettu, on mitoiltaan 36 x 48 mm, mutta putkien tasainen pinta vain noin 38 x 38 mm.

CPU 0 lämpeni jäähdyttimen käännön jälkeen enemmän joko roskan tai kolhun reunalle nousseen purseen takia. Minä joka tapauksessa irrotin jäähdyttimen, puhdistin vastinpinnat ja kaavasin ne varovasti pikateräksisellä sorvin isolla lehtiterällä, jonka jälkeen lämmönjohtotahnaa väliin ja jäähdyttimen uudelleenkiinnitys. Alla kuvakaappaus hieman sen jälkeen, kun EIST alkoi hidastamaan liiallisen lämpenemisen takia.

Ylemmät kaksi HandBraken instanssia on käynnistetty hieman myöhemmin kuin alemmat kaksi. Laskemalla ylempien nopeuden keskiarvo neljä kertaa saadaan koko koneen transkoodaamisen maksiminopeus, hieman yli 160 FPS, kun sitä ei hidasteta liiallisen lämpenemisen takia.

Koska en yrittänytkään mitata sitä aikaa, joka kului kaikkien neljän HandBrake-instanssin käynnistämisestä siihen, että EIST alkoi hidastamaan, on sitä vaikea arvioida tarkkaan, mutta paras arvaukseni on 5 minuuttia. Ei se mikään huonokaan ole, jos kone jaksaa paahtaa täysillä niinkin kauan. Samalla käynnistyskerralla transkoodasin kertyneitä TV-tallenteita kahdella HandBraken instanssilla ja niiden yhteinen keskimääräinen FPS oli noin 120. Lämpötilat nousivat lopulta 70 ja 80 välille, mutta ne heiluivat koko ajan, kuten myös tehonkulutus vielä rajummin. Kun Xeon E5-2696 V3:n ytimien kellotaajuus kuormalla voi vaihdella välillä 2,3 ja 3,8 GHz, ytimiä on 36 ja lämpötilaakin pääsee säätämään viiveellä tuulettimien säädön kautta, on siinä kuvannollisesti niin monta palloa samaan aikaan ilmassa, että lähemmin tarkasteltuna se varmaankin vaikuttaisi kaaokselta.

120-millisiä tuulettimia on vapaana kaksi ja neljä lisää saapuu jo ehkä huomenna. Ne riittävät siihen, että pääsee kokeilemaan imua täysikokoisen tornikotelon yläosassa, jolloin pahvista askarreltua ilmavirran ohjaintakaan ei välttämättä tarvita.

=== Otsikolla ”Chicken Blood Monster PC on viimeistelyä vaille valmis” julkaistu vanha osuus loppui ===

HandBraken transkoodaus lämmittää prosessoreita ja kuluttaa sähköä selvästi enemmän kuin Kdenliven renderöinti. CBM-PC:n prosessorien Haswell-arkkitehtuurissa on uutuutena AVX2-käsky, (Advanced Vector Extensions), mutta ei vasta Skylake-arkkitehtuurissa olevaa AVX-512-käskyä. Ensimmäinen sen tyyppinen käsky, AVX, esiteltiin Sandy Bridgessä eli EP-sarjan Xeoneissa E5-[12]6?? V1 -prosessoreissa. Ne ovat kärkisijoilla minun epäilyissäni lämmön tuoton ja tehon syönnin eron syynä. Tehokkaat käskyt syövät enemmän sähköä ja mitään tekemätön NOP (No OPeration) vähiten.

Osa vähäisemmästä sähkötehon käytöstä, noin 15 Wattia, selittynee vähäisemmällä keskusmuistimäärällä. Tällä kertaa sitä oli vain kaksi kampaa eli 64 gigaa. Yksi muistikamman paikka emolevyllä on ilmeisesti toimimaton ja se ilmeni siten, että emolevyllä oleva virhekoodinäyttö pysähtyi käynnistyksessä lukuun b7, joka tarkoittaa viallista muistia, joten se oli jo tuttu ja tiesin heti poistaa kaikki muistikammat ja aloittaa minimimäärällä uudestaan. Tuo virhekoodinäyttö näkyy tämän kirjoituksen alussa olevassa valokuvassa hyvin, koska kone oli päällä kuvattaessa. Virhekoodi 00 tarkoittaa, että käyttöjärjestelmä on käynnistynyt onnistuneesti eli ei virhettä.

Nyt CBM-PC toimii niin kuin pitäisikin, joten taidan tutustua paremmin sen BIOS-asetuksiin. Minulla on neljän NVMe-levyn täyspitkä PCI-e-kortti, jossa en ole saanut kuin yhden levyn toimimaan, mutta YouTubesta löysin videon, jossa BIOS-säädöllä sellainen saadaan toimimaan ja kyseessä oli Haswell-CPU ja AMI:n Aptio-BIOS aivan kuten CBM-PC:ssä.

Lisäksi tuon CBM-PC:n on tarkoitus olla myös aputyöpöydän työasema, johon tulisi kahteen näyttökorttiin kiinni kahdeksan näyttöä. Näytöt minulla jo on, mutta pitäisi hyllyjä asennella ja muutenkin kalustusta järjestellä aika paljonkin eikä tarkoitus ole pitää kiirettä tuon hankkeen kanssa.

Lisäys 14.5.

Huomasin että edellispäiväinen transkoodaus oli paljon hitaampaa kuin 25.4. tai itse asiassa jo alunperin 18.4. tallentuneessa Poretta_eli_keisarin_uudet_pisteet.mkv-tiedostossa, jossa keskimääräinen  bittivuon tiheys oli 3 514 kb/s ja eilen tallentuneessa Kuollut_mies_vihastuu.mkv-tiedostossa se on vain 1 870 kb/s. Molemmat vanhoja MV-Suomifilmejä HD-resoluutiolla. Kun niiden toistoajassa on vain minuutin ero, ovat myös tiedostokoot hyvä vertailukohde. 18.4. tallentui 2,7 Gt ja 13.5. 1,5 Gt. Alkuperäiset koot olivat 4,6 ja 3,7 Gt, joten pakkaussuhde ei sentään parantunut melkein kaksinkertaiseksi, mutta paljon kuitenkin. Tarkempi analyysi olisi tietysti kiintoisaa, mutta toisen kirjoituksen aihe. Tässä yhteydessä riittää tieto, että hidastumisen syy oli softassa eikä raudassa. Piukempaan pakkaaminen on hitaampaa.

Illemmalla..

Kun nyt kuitenkin asiaa tutkin, niin ero olikin vain noin 10 % ja johtui enkoodausasetuksista, jotka olivat, nopeampi ja isompi tiedostokoko ensin:

cabac=1 / ref=2 / deblock=1:0:0 / analyse=0x1:0x111 / me=hex / subme=6 / psy=1 / psy_rd=1,00:0,00 / mixed_ref=1 / me_range=16 / chroma_me=1 / trellis=1 / 8x8dct=0 / cqm=0 / deadzone=21,11 / fast_pskip=1 / chroma_qp_offset=-2 / threads=32 / lookahead_threads=5 / sliced_threads=0 / nr=0 / decimate=1 / interlaced=0 / bluray_compat=0 / constrained_intra=0 / bframes=3 / b_pyramid=2 / b_adapt=1 / b_bias=0 / direct=1 / weightb=1 / open_gop=0 / weightp=1 / keyint=240 / keyint_min=24 / scenecut=40 / intra_refresh=0 / rc_lookahead=30 / rc=crf / mbtree=1 / crf=22,0 / qcomp=0,60 / qpmin=0 / qpmax=69 / qpstep=4 / vbv_maxrate=20000 / vbv_bufsize=25000 / crf_max=0,0 / nal_hrd=none / filler=0 / ip_ratio=1,40 / aq=1:1,00
cabac=1 / ref=3 / deblock=1:0:0 / analyse=0x1:0x111 / me=hex / subme=7 / psy=1 / psy_rd=1,00:0,00 / mixed_ref=1 / me_range=16 / chroma_me=1 / trellis=1 / 8x8dct=0 / cqm=0 / deadzone=21,11 / fast_pskip=1 / chroma_qp_offset=-2 / threads=34 / lookahead_threads=5 / sliced_threads=0 / nr=0 / decimate=1 / interlaced=0 / bluray_compat=0 / constrained_intra=0 / bframes=3 / b_pyramid=2 / b_adapt=1 / b_bias=0 / direct=1 / weightb=1 / open_gop=0 / weightp=2 / keyint=240 / keyint_min=24 / scenecut=40 / intra_refresh=0 / rc_lookahead=40 / rc=crf / mbtree=1 / crf=22,0 / qcomp=0,60 / qpmin=0 / qpmax=69 / qpstep=4 / vbv_maxrate=20000 / vbv_bufsize=25000 / crf_max=0,0 / nal_hrd=none / filler=0 / ip_ratio=1,40 / aq=1:1,00

Nuo sain selville mediainfo–ohjelmalla, joka on Fedora Linuxin vakiovalikoimassa. Videotiedostoihin tallennetaan runsaasti meta-tietoa, kuten esimerkiksi viimeisimmässä Yle Areena -latauksessani ’David Copperfieldin elämä ja teot: 2024-05-10T06:00.mkv’ kenttä Description:

Moderni ja komediallinen sovitus Charles Dickensin klassikosta, jossa hyväsydäminen nuori mies etsii perhettä, rakkautta ja asemaa viktoriaanisessa Englannissa. Tiellään kirjailijaksi hän kohtaa hyvyyttä ja ystävyyttä, mutta myös ahneutta, julmuutta ja köyhyyttä. Pääosissa: Dev Patel, Hugh Laurie, Tilda Swinton, Peter Capaldi, Rosalind Eleazar ja Ben Whishaw. Ohjaus: Armando Iannucci. (The Personal History of David Copperfield, Britannia 2019)

Sen lisäksi kokeilin erilaisia esiasetuksia. Niitä on Matroska-formaatille periaatteessa vain kolme, mutta lisäksi niistä variaatiot eri resoluutioille. Alla tiedostokoot:

1680266287  Varaventtiili_H.265.mkv
1817042395  Varaventtiili_H.264.mkv
387381376   Varaventtiili_VP9.mkv

VP9 oli niin hidas, jäljellä olisi ollut vielä noin 12 tuntia, kun katkaisin transkoodauksen noin 10 prosentin kohdalla, ja lisäksi näytti tuottavan suunnilleen kaksinkertaisen tiedostokoon, että en ollut siitä enää lainkaan kiinnostunut. Myös H.265 oli niin selvästi hitaampi, että omiin tarpeisiin sitä ei mielestäni kannata käyttää, levytila on kuitenkin niin halpaa, mutta laajempaan levitykseen tarkoitetuille sen käyttö voisi olla järkevää.

PCIe Bifurcation

PCIe Bifurcation tarkoittaa sitä, että PCIe-väylän kaistat jaetaan lohkoihin, jolloin yhdellä väylällä voi olla usea laite. Muita käyttötarkoituksia sillä ei liene kuin useamman NVMe-levyn liittäminen yhdelle kortille. Silloin kun minä ostin neljän NVMe-levyn kortin, en tiennyt, että se tarvitsee hieman säätöä ja ensimmäisen kokeilun jälkeen kortti jäi käyttämättä, koska vain yksi neljästä siihen liitetystä levystä näkyi ja toimi, mutta se ei kovin paljon harmittanut, koska kortti oli niin halpa.

En ole muuten vastaavien hintoihin tutustunut tai seurannut, mutta yritysten tietotekniikkapoistoja kierrättävällä firmalla oli myynnissä HP Z440 työasemalle tarkoitettu neljän NVMe-levyn käytetty kortti hintaan 200 €! On tainnut aikoinaan maksaa uutena tonnin tai jopa kaksi.

En nyt upota tähän sitä YouTube-videota, josta löysin tarvittavat tiedot, jotta sain tuon kortin toimimaan, koska se on yli puolituntinen jatko-osa, jossa on hyvin paljon kaikkea muutakin. Alla oleva on sen sijaan selkeä ja tiivis 6 ½-minuuttinen:

CBM-PC:n emolevystä ei oikeastaan ole mitään dokumentaatiota, mutta onnistuin saamaan kaikki kolme NVMe-levyä, jotka kortille laitoin, toimimaan ensiyrityksellä nyt kun minulla oli hieman tietoa. Alla olevassa kuvassa lienee se asetus, joka oli ratkaiseva.

Minulla on Google Kuvissa jaettuna kansio CBM-PC-BIOS, jossa on 112 kuvaa ja viimeiset 8 liittyvät PCIe Bifurcation -ominaisuuteen.

Tuon kuvakokoelman luonti oli sen verran mielenkiintoinen projekti, että dokumentoidaan se tässä lyhyesti.

• Otin valokuvat kännykällä, joka oli Velbon C600 -jalustassa ja käytin erään toisin jalustan mukana tullutta Bluetooth-liitäntäistä etälaukaisijaa, jolloin kamera oli aina näytön keskellä ja kohtisuorassa siihen.
• Rajasin joitakin valokuvia Google Kuvissa, mutta totesin sen hyvin työlääksi. Sain kuitenkin sillä tavoin selville rajattavan alueen koon ja se oli sama kaikissa kuvissa kiitos edellisen vaiheen.
• Käytin pitkästä aikaa KDE Connectia kuvien siirtämiseen tietokoneelle kännykästä WiFi-yhteydellä, jossa ne olivat kaikki vielä alkuperäisessä koossa.
• Rajaus:

  for i in *[0-9].jpg ; do magick $i -crop 3469x1928+300+580 `basename $i .jpg`_crop.jpg ; done

• Skaalaus pienemmäksi:

  for i in *crop.jpg ; do magick $i -scale 20% `basename $i .jpg`_dscaled.jpg ; done

• Välivaihetiedostojen putsaus:

  rm -fv *[0-9].jpg ; rm -fv *crop.jpg

Rajattavan alueen koon sain identify-komennolla Google Kuvissa rajatusta ja sieltä ladatusta kuvasta ja sijainnin eli kaksi viimeistä lukua -crop-parametrin jälkeen ihan vain kokeilemalla yhdellä kuvalla. ImageMagickin sivusto ei juuri nyt vastaa, mutta -crop on laajasti dokumentoitu sivulla https://imagemagick.org/Usage/crop/ ja -scale sivulla https://imagemagick.org/Usage/resize/#scale. Myös identify on samassa paketissa.

Paras kirjoitus PCIe Bifurcationista pikaisella etsinnällä oli PCIe Bifurcation and NVMe RAID in Linux Part 1: The Hardware.

Jos kortilla olisi neljäskin levy ja ne kaikki RAID-0-pakkana, ne taitaisivat olla yhtä nopeita kuin keskusmuisti!