Chicken Blood Monster PC:n pikkuveli

Verrattuna kaksiprosessoriseen malliin tämä yhden LGA2011 v3 -kantaisen prosessorin emolevy on ollut hyvin ongelmaton. Sille valikoitunut vanha kotelokin on ollut sopiva uuteen tehtäväänsä melkein sellaisenaan. Etuosassa alhaalla ollut kiintolevykehikko oli kiinni jousilukituksella, joten sen poistaminen turhana tieltä oli helppo toimenpide. Molemmat 120-milliset kotelotuulettimet on vaihdettu uusiin ja sekin oli helppo homma, koska ne ovat muovisissa kehikoissa ja jälleen jousilukituksella. Virtalähdekin on vaihdettu, mutta uusi 850 Wattinen on kyllä ylimitoitettu. En ole huomannut, että älypistorasia olisi ilmoittanut yli 400 Watin tehonkulutusta kertaakaan.

Jotain pientä ongelmaakin olen kyllä löytänyt, kun olen oikein etsinyt. Kolmas täyspitkä PCIe-liitin on vain 8-kaistainen, joka sekin on oikeastaan liikaa, kun kaksi ylempää täyspitkää liitintä vaativat 2 kertaa 16 kaistaa ja NVMe-levyn M.2-liitäntä 4 kaistaa eli yhteensä 36 kaistaa, joten prosessorin 40 kaistasta jää jäljelle vain 4 ja niistäkin puolet menee kahdelle PCIe-x1-liitännälle. Tällä hetkellä alimmassa PCIe-x16-liittimessä on 10 Gbps Ethernet-kortti, joka on nelikaistainen ja BIOS-asetuksissa sen IOU on x4x4 (asetus, jolla säädetään PCIe port Bifurcation -ominaisuutta), joten siitä kuitenkin jää neljä käyttämättä eli mitään varsinaista ongelmaa ei ole.

Toinen hakemalla haettu ongelma on tuulettimien ohjaus. Jäähdytys kotelossa on kuitenkin niin hyvä kahden 120-millisen tuulettimen ansiosta, että sillä ei ole väliä, että joko emolevyn ja tai BIOSin toiminnassa on jotain vikaa tai minä vain en ole ymmärtänyt tai osannut. No, minulla kun on niitä tuulettimien ohjaimia, niin tein pienen kokeilun. Alla ensin reilu pariminuuttinen video selvittää ja näyttää sen toteutuksen:

Tuulettimet oli siis säädetty suurimmalle nopeudelle, jolla ne eivät vielä nosta äänitasoa verrattuna pienimpään nopeuteen. Videolla desibelimittarina käyttämäni kännykkä oli noin 30 sentin päässä prosessorijäähdyttimestä ja se mittasi noin 32 dB äänitason hitaimmalta aina tuuletinohjaimen säätövaran puolikastasolle asti. Täydellä teholla äänitaso oli noin 40 dB.

En ole vieläkään tarkistanut, onko HandBraken General Very Fast 1080p30 ja Matroska H.264 MKV 1080p30 esiasetusten kuvanlaadulla selvää eroa. Very Fast on tuossa kuvakaappauksen tilanteessa se, joka on selvästi nopeampi, 91,11 vs. 63,62 FPS, syö vähemmän prosessoritehoa, 1151% vs. 2192%, ja tiedostokoko on pienempi, 1,3 Gt vs. 2,3 Gt.

Edellisenä päivänä olin leikellyt mainoskanavien tallenteista turhat pois ja käynnistin seitsemän renderöintiä kukin yhdeksällä säikeellä.

Vaikka kuorma on suurempi, laiskana vain 15%, toimii emolevyn tuulettimien ohjaus niin hyvin, että prosessorin lämpötila on hieman alempi kuin suurimmalla hiljaisella vakionopeudella. Ongelma, jos sen nyt ongelmaksi haluaa nähdä, on se, että toimiessaan sinänsä ihan oikein, emolevyn ohjauksessa tuulettimet ovat todennäköisesti äänekkäämpiä kuin tarvitsisi. 73 °C ei vahingoita prosessoria ja jos lämpötila nousisi 78 °C:een, tiputtaisi prosessori ytimien kellotaajuutta automaattisesti.

Lisäksi molemmat testitilanteet ovat tietysti lavastettuja. Yllä upotettu omaa tuotantoa olevan 4K-videon renderöinti kesti 4 min. 32 sek, sen CPU-kuorma oli noin 1000%, säikeiden määrä kdenliven asetuksissa 18 ja kun sen toistoaika on 2:09, oli renderöinnin FPS 14,22. Xeon E5-2696 v3:n suurin kellotaajuus on 3,8 GHz, mutta se saavutetaan vain, kun kokonaiskuorma on niin pieni, että riittävän usea ydin voidaan pitää niin laiskana, että prosessorin kokonaislämmöntuotto pysyy sallituissa rajoissa. 1000% kuorma on vielä niin pieni, että ne ytimet, jotka tekevät töitä, tekevät sitä huipputeholla. LGA2011 v3 -kantaisista prosessoreista, jotka tukevat halpaa DDR3-muistia, on yhden säikeen suorituskyvyltä vain yksi prosessori parempi, tällä hetkellä noin 200 euroa maksava Xeon E5-2696 v4. Siinä olisi myös 22 ydintä, joten tälle emolevylle on vielä yksi mahdollinen päivitysprosessori, kunhan hinnat halpenevat..

Uusintana:

Koneen NVMe-levy on Kingspecin NX-sarjan 512-gigainen.

Levyltä on lohkaistu 140 gigaa sivutusosiolle lepotilaa varten, mutta silti puoliterainen on minulle työasemakäyttöön ihan liian iso. Mutta toisaalta pienet NVMe-levyt ovat hitaampia ja puoliteraiset jo erittäin halpoja. Varsinainen tallennustila on HP ProLiant DL380p Gen8 -palvelimella.

Hinnat

Se ”isoveljestä” kertova juttu oli Chicken Blood Monster PC valmis, loppuraportti ja hintalaskelma. Tämän koneen lshw-komennon listaus.

Huomautuksia

En viitsinyt mainita koneen tehonkulutusta laiskana, koska se ei ole vertailukelpoinen ”isoveljeen”, koska näytönohjaimen on vähän pakko kuluttaa tässä paljon enemmän, arviolta 40 – 50 W. Sekin on ylimitoitettu. Siihen on kyllä kytketty kolme näyttöä, kaksi niistä 4K-resoluution, mutta pienempi 32-tuumainen käyttää QHD-resoluutiota (1440×2560), jotta DPI-arvo olisi samaa luokkaa 55-tuumaisen kanssa. Jostain syystä lshw-komento listaa näyttökortille kuusi porttia, mutta liittimiä siinä on vain viisi. Laajennusvaraa siis kuitenkin on. Niin, se koneen kulutus laiskana on noin 145 W.

Äänitason mittarina käytin Motorola Moto G8 -puhelimessa Sound Meter -sovellusta, versio 8.1, Play kaupassa SPL-mittari : dB-mittari. Ihan hyvä ja toimiva ja näytti säädöissä olevan näytönsäästäjän estokin, jotta ei tarvitse näyttöä koko ajan hyplätä, kuten leikkeessä joudun kerran tekemään. Kalibrointi tietysti tekemättä eli pielessä, mutta kun tarkoitus on mitata äänitasojen eroja, ei sillä ole mitään merkitystä. Absoluuttisiin arvoihin ei siis voi luottaa.

Videoklipin tein vasta sen jälkeen, kun olin tehnyt transkoodaus-rasitustestin ja tuulettimien säädön nopeimmalle hiljaiselle nopeudelle tein ihan vain korvakuulolta. Mittarin käyttö siinä olisi oikeastaan aika kömpelöä. Videolla mittari taas on varsin kätevä. Älykännyköissä on useita mikrofoneja ja niitä on helppo käyttää vastamelutoiminnon toteuttamiseen. Videoklipin tekstitykseen laitoin huomautuksen mikrofonin voimakkaasta suuntauksesta, jonka takia tuulettimien ääntä ei kuule, mutta se on melko karkeaa yksinkertaistamista. Ehkä olisi pitänyt kokeilla langatonta lapel- tai nappi-mikrofoni-paria, jolloin toiseen kanavaan olisi tallentunut paitani kaulukseen kiinnitetyn mikin ääni ja toista olisin voinut pitää kädessä ja suunnata tarpeen mukaan.