Kielten opiskelusta taas

Suositus minulle on käyttää tason B2 opetusmateriaaleja.

Kielten opiskelussa on tärkeää tietää oma kielitaidon taso.

Kielten taitotasojen kuvaukset

”Kielten lähtötasojen kuvauksissa käytetään Eurooppalaisen kielitaidon viitekehyksen (CEFR = Common European Framework for Languages) taitotasoja A1-A2-B1-B2-C1-C2.”

”B – Itsenäinen kielenkäyttäjä

B1.1. Toimiva peruskielitaito (esim. kyky ylläpitää vuorovaikutusta melko monenlaisissa tilanteissa; selviytyy kielialueella)
B1.2. Sujuva peruskielitaito (esim. kyky säännölliseen vuorovaikutukseen ja ilmaista informaatiota melko monipuolisesti)”

Usein käytetään yhden numeron tasokuvauksia, kuten ylemmässä lainauksessa.

Sitten on lähinnä hupitestejä, kuten AREALME:llä, mutta nopeita ne olivat.

Teksti ”.. mastery level. People will look upon you with either bitter jealosy or awe and respect” selittää miksi opiskelen mieluiten englanniksi. Ainoa tehtävä, jota en osannut sisälsi termin konjunktiivinen adverbi (conjunctive adverb). Saksassa ja aragonian kielessä niitä esiintyy myös. CEFR-tasona tulos olisi kai C2.

 

Minä opiskelin saksaa tekulla 80-luvulla, mutta silloin kielten opiskelu oli paljon vaivalloisempaa kuin nykyään ja saksalla oli minulle niin vähän merkitystä ja käyttöä, että en jatkanut sen opiskelua. Kielitaitotasoni oli silloin varmaankin B2 ja nyt olen virkistänyt sitä pelaamalla Duolingoa.

Espanjan opiskelun laitoin jäähylle lähinnä sen takia, että Deutsche Wellen opetusmateriaalit ovat valtavan hyviä. Duolingokin on hyvä, mutta sen avulla pääsee yleensä vain tasolle A2, kielestä riippuen, joka on turhan alhainen, enkä espanjaksi löytänyt sille mielestäni sopivaa jatkokurssia. Minua kiinnostaa kielten lisäksi opiskelutekniikat ja apuvälineet, joten minulle oli helppo ratkaisu vaihtaa kieltä.

Eräs syy espanjan jäähylle oli se, että Project Gutenbergistä ei löytynyt muita tunnistamiani espanjalaisia nimiä kuin Cervantes. Amazon.de:stä näytti löytyvän ainakin Kafkan koko tuotanto ilmaisina Kindle-versioina, joten voin vaivatta lukea klassikkoja kaikilla laitteillani ja saksankielisessä kirjallisuudessa niitä riittää.

 

Alla oleva video muistuttaa, miten paljon helpompaa sanakirjan käyttö on älylaitteella. Video on kuvattu, kun olin opiskellut 20 tuntia perinteisessä luokkaopetuksessa espanjaa.

Minä luen jo nyt saksaa niin sujuvasti, että joudun tarkistamaan vain yksittäisiä sanoja, joten lukeminen on huomattavasti nopeampaa kuin yllä. Lisäksi yksittäisiä sanoja etsittäessä ne löytyvät usein Wikipediasta tai kolmantena ilmestyvässä sanakirjapaneelissa, jossa sanakirjaa voi vaihtaa. Oletuksena on kielen virallinen eli akateeminen sanakirja. Väärin ymmärtäminen on silloin jo oma moka.

Suunnilleen sama onnistuu selaimessakin ja eniten luen 55-tuumaiselta 4K-näytöltäni.

Firefoxiini on asennettu To Google Translate, jonka ponnahdusikkuna on aktiivina yksityiskohdassa selainikkunasta. Huomaa kaiutinkuvakkeet eli tekstin voi kuunnella molemmilla kielillä. Veikkaisin, että kahden suurimman germaanisen kielen välillä konekäännös on kaikkein laadukkain. Lisäksi Google Translate on yksittäistä sanaa etsittäessä varsin hyvä sanakirja.

Kielitaitotasolla B eli itsenäinen kielenkäyttäjä koko selaimella toimiva kyseisen kielen sisältö onkin ”yllättäen” sopivaa oppimateriaalia! Täytyy silti vielä käydä läpi, mitä kaikkea kivaa DW:n sivuilta löytyy.

Kyllä kielten opiskelu alkaa olla jo naurettavan helppoa.

P.S.

Tämä kirjoitus sai ponnikkeen kommentistani:

”Yleisradioyhtiöt ovat hyvä resurssi myös kielten opiskelussa. Opin tai huomasin sen ensimmäistä kertaa ruotsia opiskellessa jo 80-luvulla. Silloin taisi olla På lätt svenska vain lehtenä, mutta nyt jopa YLE lähettää selkouutisia radiossa ruotsiksi. Nyt SVT Playstä voi katsoa selkouutisia tekstitettynä ja säätää toistonopeuden sopivaksi Video Speed Controllerilla. Helppoa, mukavaa ja tehokasta.

Kun etsin vastaavaa espanjaksi puolisen vuotta sitten, ei paljoa löytynyt. Lähinnä vain EFE:n https://www.practicaespanol.com/ Vilkaisin myös BBC:n tarjontaa, joka oli aika surkea, mutta Deutsche Wellen, https://www.dw.com/ tarjonta on aivan mahtava. Kieliä on 30 ja saksan kursseja paljon ainakin englanniksi. Myös Langsam gesprochene Nachrichten löytyy, mutta kun video puuttuu, ei ole niin helppoa arvata outojen sanojen merkitystä. Kun teksti on kätevästi erillisenä, niin voi helposti käyttää Google translatea tarvittaessa. Se oli äsken vilkaistessa DW:tä uutta, että nykyään voi älykaiuttimellakin (Alexa) opiskella saksaa!”

n kirjoitukseen Australiassa ymmärretään omakielisen radion merkitys maahanmuuttajille

P.P.S.

Minä katson nykyään lähes kaiken 1.4 tai 1.5-nopeudella. Video Speed Controller toimii myös YLE Areenassa, SVT Playssä, DW:ssä ja melkein missä tahansa. Kielten opiskelussa sitä voi käyttää vaikka hidastamiseen alussa ja vaikean kohdan helppoon takaisinkelaukseen yhdellä näppäinpainalluksella.

 

Duolingon pelausohjeen ensimmäinen ”kuvauskerta” epäonnistui, mutta kun seuraavaan parhaaseen kuvauskertaan on viikko, niin olkoon tämä siihen asti esillä. Perusmoka on se, että kuvauskohta on väärä. Sitä ei editoimalla voi korjata. Harjoittelemattoman puheen hitaus ei kuulosta niin nololta, jos nostaa toistonopeutta. Editoimalla nopeuden nosto on sen verran työläs, että siihen en ryhdy.

 

rkoski

IT-ammattilainen ja -kirjailija. Tehnyt aikoinaan useita Linux-levitysversioita nimillä SOT, Best, Spectra ja Lineox Linux. Julkaistuja kirjoja puolisen hyllymetriä. Yhteystiedot: <a href="http://www.raimokoski.fi" title="www.raimokoski.fi">www.raimokoski.fi</a> , <a href="http://www.raimokoski.com" title="www.raimokoski.com">www.raimokoski.com</a> , <a href="http://www.lineox.net" title="www.lineox.net">www.lineox.net</a> , rk at raimokoski piste com, rk at lineox piste net

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu