Kuntoilua Alastalon salilla nopeutettuna
Sain toisen koronapiikin maantaina ja tänään latasin Areenasta Alastalon salissa, kopioin sen kännykkään KDE Connectin avulla, asensin kännykkään Smart AudioBook Playerin sekä maksoin kirjastossa paikallisen kuntosalin vuoden käyttömaksun 22 € ja siinä olikin suunnitelman vaatimat valmistelut.
Edellisen kerran olen kuunnellut äänikirjaa tai oikeammin kuunnelmaksi sovitettua kirjaa noin 10 vuotta sitten. Silloin en vielä osannut arvata kaivata nopeutusta, mutta nyt se oli ehdoton vaatimus. Smart AudioBook Playerissä nopeutuksen säätö on paras tähän astisista. Karkeat valinnat ovat 1.0, 1.25, 1.50 jne. ja niistä voi sitten säätää molempiin suuntiin 5 % askelin. Muutakin fiksua Smartissa on, mutta ne on kehuttu ohjelman sivulla Play-kaupassa.
Ylen uutissivu Vain harva on lukenut, mutta silti moni väittää niin – huomisesta lähtien helpottaa, sillä 900-sivuisen merkkiteoksen voi kuunnella äänikirjana on odottanut toimiani jo lähes vuoden. Sitä ennen kuuntelussa on ollut paljon musiikkia, varsinkin Miles Davis, jonka koko Vaski-kirjastoista löytyvän tuotannon lukuunottamatta joitain varhaisempien aikojen kokoomalevyjä olen lainannut ja tallentanut mp3-formaatissa. Myös Duolingon englanniksi toimitetut espanjankieliset podcastit olivat ajankohtaisia. Englanniksi opiskeleville Duolingolla on lisäksi vain ranskan opiskelupodcasteja, mutta olen jo jonkin verran ranskan taitoani Duolingolla virkistänyt, joten kai niitäkin jossain vaiheessa. Ne tosin sopivat parhaiten bussimatkojen aikana samalla luettaviksi tabletilta.
Alastalon salissa -äänikirjan sivulla on Kuuntele myös -painike, jonka kautta löytyi myös se noin 10 vuotta sitten kuunneltu Sinuhe. Aika paljon on Ylelle vuosikymmenten aikana kertynyt kirjoista sovitettuja kuunnelmia ja nyt myös äänikirjoja.
Äsken kissa pyysi ulkoovella päästä sisään ja samalla huomasin, että ulkona sataa. Se muistutti, että täytyy mainita eilisen kävelylenkin päätteeksi tapahtuneen kastumisen olevan syy kuntosalin käyttöön varautumiseen. Kuntosalille on vajaan kilometrin kävely ja kyllä siellä mieluummin kuntoilee kuin huonossa säässä ulkona. Ja koronatartunta olisi nyt vastustuskyvyn ollessa parhaimmillaan oikeastaan jopa toivottavaa. Se korvaisi delta-variantille tehdyn tehosterokotteen melko pienellä riskillä.
P. S.
Kertasin vielä oliko lähes pari vuotta sitten tekemäni vastamelukuulokkeiden ostos hyvä ja kyllä se siltä näyttää. Maksoin Bluedio T7 -kuulokkeista AliExpressissä 36,36 € 28.10.2019 ja esimerkiksi vuosi sitten Chester Tan antoi niille arvostelussaan Bluedio T7 Review: Value-priced ANC Headphones yleisarvosanan 7,9 ja samoihin aikoihin melko vastaaville 249 Singaporen dollarin (156 €) hintaisille Sony WH-CH710N -kuulokkeille arvosanaksi 6,8. Tan mainitsee Bluedion kuulokkeiden hinnaksi 68,73 SGD eli 43 €.
Alla vielä esittely ja arvostelu Youtubessa.
Suomessa niitä näyttää kauppaavan vain ruotsalainen myyntialusta CDON, nyt alennettuun hintaan 78 €.
”… kopioin sen kännykkään KDE Connectin avulla, asensin kännykkään Smart AudioBook Playerin…”
Mihin nuo kommervenkit tarvitsit? Kuunnellaksesi ”nopeammin”.
Itse kuuntelen Areenasta ko. äänikirjan sellaisenaan – Kilven kieli on siinä määrin arkaaista, että se vaatii tuon ajan.
Ilmoita asiaton viesti
Tärkein syy on se, että Areenassa ei pysty muuttamaan äänitiedostojen toistonopeutta. Toistokohta kyllä säilyy muistissa, mutta ilmeisesti vain yhden tiedoston osalta. Smart Audiobook Player ainakin kehuu, että muistaa jokaisessa (äänikirjan) hakemistossa toistokohdan ja kun lataa omalle laitteelle, ei mobiilidatayhteyttä tarvitsee pitää koko ajan auki, joka säästää akkua. Saattaa siitä joitain muitakin hyödyllisiä ominaisuuksia löytyä tai sitten voin löytää vielä paremman soitinohjelman ja niitä on paljon. Areenassa on vain se yksi.
Kovin montaa äänikirjaa mobiililaitteessa ei kannata säilyttää. Alastalon salissa käyttää 2,9 Gt tilaa. ”Äänilevyhyllyssä” minulla on kännykässä noin 1800 levyä ja ne vievät alle 120 Gt. Muistikortin koko on 256 Gt, joten ne sinne hyvin kyllä mahtuvat.
Videokuvalle Areenassa on HTML 5 -pohjainen soitin ja sen nopeutta pystyy säätämään selaimen Video Speed Controller -pluginin avulla. Siinä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta säätää ikkunan kokoa muuta kuin täysruutuun, joka taas on epäkäytännöllinen, kun päänäyttönä on 55″ UHD TV. Sen takia lataan Areenasta myös usein videokuvaa ja katson sitä sitten erillisellä mpv-ohjelmalla oikealla resoluutiolla ikkunassa. Uutis- ja ajankohtaisohjelmat kyllä yleensä katson suoraan selaimessa, niissä resoluutiolla ei ole niin väliä.
Areenasta kuitenkin minulla on enimmäkseen ollut tapana enin osa ensin ladata omalle koneelle, joten äänenkin kanssa se oli oletusarvo. Oletusjumppaa..
Ilmoita asiaton viesti
Myös Areenassa voi vaihtaa kuuntelun toistonopeutta – aina puolesta nopeudesta kaksinkertaiseen, .25 portain.
Ilmoita asiaton viesti
Noin se toimii videokuvan kanssa, mutta äänitiedostojen toistonopeuden säätöä ei ole ainakaan Firefoxissa eikä Chromessa. En usko, että käyttöjärjestelmällä olisi vaikutusta.
Sen tosin äsken huomasin, että Video Speed Controller toimii myös äänitiedostojen kanssa, mutta tavallaan sokkona eli kun videokuvan toistoikkuna puuttuu, V.S.C.:n säätö- ja tilanilmaisupainikkeet eivät voi sinne ilmestyä. Pitää vain luottaa siihen, että G-näppäin valitsee oletusnopeuden, S hidastaa 10 % ja D nopeuttaa. Tuosta ei kylläkään ole apua Android-laitteiden kanssa, koska sen selainten plugin-valikoima on hyvin suppea ja mm. Video Speed Controller puuttuu.
Ilmoita asiaton viesti
iOS, ainakin mun iPhone X pelittää oivasti myös Areenan äänikirjoissa.
P.s. Kannattaa ladata Areenan appi, eikä käyttää selainta välissä.
Ilmoita asiaton viesti
Kännykässä minulla ei sitä ollut, mutta ehkä se siihenkin pitäisi laittaa. Tabletissa Areena-sovellus oli, vaikka ostin sen vasta toukokuussa. Huomasin silloin, että vanha, nyt jo kai nelivuotias tabletti ei jaksanut nykimättä toistaa nopeutettua videokuvaa. Uusi on Lenovo Tab M10 HD 4/64 GB ja siinä videokuvan nopeutus toimii hyvin. Äänipuolella siinä on Dolbyn Atmos ja laatu ällistyttävän hyvä.
Kokeilin äsken Yle Puheen ohjelmien kuuntelulla nopeutusta ja oikeastaan ainoa puutteen epäilys Areena-sovelluksessa oli, että suurin 2.00x nopeutus saattaa olla liian hidas pidemmällä tähtäimellä. 1.75x tuntui sopivimmalta, mutta 2.00x vaati vain hieman suurempaa tarkkaavaisuutta.
”TV”:n puolella uutis- ja ajankohtaisohjelmien nopeus minulla on nykyään 1.60x tai 1.70x, mutta niissä kaikki eivät ole harjaantuneita tai puhe-ammattilaisia. Lisäksi kuvan seuraaminen nostaa aivoihin tulevaa ”bittivirtaa” melko hurjasti.
Taidanpa ruveta taas ”radiota” kuuntelemaan. Taukoa oli sellainen vaatimaton runsas 20 vuotta!
Erittäin suuri kiitos!
Ilmoita asiaton viesti
Minä aloitin nopeudella 1,40, mutta nostin sitä pian 1,7:ään ja jopa 1,9:ään, kun olin jo tullut kävelylenkiltä kotiin. 1.4 oli niin hidas, että ajatukset lähtivät helposti harhailemaan. Tekstiä lukiessa vastaavasta ei ole haittaa, koska ”nopeussäätö” on hyvin vaivatonta, mutta ääntä (tai kuvaa) seuratessa ei oikein tule kummastakaan mitään, jos yrittää kahta asiaa tehdä samaan aikaan.
Minulle Kilven kieli ei ole erityisen vaikeaa. Länsimurteissa on aika paljon lainaa ruotsista ja kun olen Varsinais-Suomessa asunut koko ikäni poislukien vuosi Tukholman seudulla, niin murre on helpoin mahdollinen. Lisäksi ruotsiksi olen viimeeksi lukenut lähinnä 1800-luvun kieltä kirjassa Utvandrarna ja kirjasarjassa Från barnaår till silfverhår.
Pari päivää sitten huomasin, että Ylen sivuilla on testi Alastalon salin kielen ymmärtämisestä: Kuinka hyvin tunnet Volter Kilven kulttiteoksen? Tee testi ja kuuntele Alatastalon salissa äänikirjana! Sain tulokseksi 8/10: ”Huikea priisi! Olet kovan tason Kilpi -tuntija! Voit silti vielä herkutella kuuntelemalla, miltä Kilven kieli kuulostaa ääneen luettuna.”, ”Kaikkien käyttäjien keskiarvo tästä on 5 / 10”. Tuolloin olin kuunnellut kirjasta vasta reilun viidenneksen, joten osaan kysymyksistä piti arvata vastaus. Kielellä oli kuitenkin tärkeä osuus ja mm. seuraavien kahden kysymyksen tärkeät sanat olivat jääneet hyvin mieleen ja hieman askarruttamaan:
”2. Miehet keskustelevat myös pukspröötistä. Mikä se on?”
”5. Härkäniemi valitsee piippua hyllystä ja samaan aikaan saliin astelee Langholman isäntä. Pukkila tuntee itsensä “kiiskiseksi”. Mitä Pukkila siis tuntee?”
Ilmoita asiaton viesti
Miles Davis on yksi kotijumalistani. Näin hänet kahdesti, Porissa 1987 ja Helsingissä pari vuotta myöhemmin. Hänen tuotannossaan riittää kyllä ammennettavaa. Aloitin noista 1980-luvun levyistä Decoy ja Tutu, myöhemmin suosikeiksi ovat nousseet Kind of Blue, Sketches of Spain ja My Funny Valentine.
Ilmoita asiaton viesti
70 yksittäistä Miles Davisin levyä minulla näyttäisi nyt olevan. Niistä osa on toistoa eli esim. on alkuperäinen A Tribute to Jack Johnson ja viiden CD:n The Complete Jack Johnson Sessions. Suurin osa eli 59 on tämän ja viime vuoden aikana tallennettuja ja vanhemmat vuosina 2009 – 2013. Vasta hieman reilu vuosi sitten innostuin tosissaan Milesista ja viimeisimmät levyt lainasin kesäkuussa, kun toukokuussa olin aloittanut uuden kuuntelukierroksen.
Usein väitetään, että ihmisten musiikkimaku muovaantuu noin parikymppisenä ja jämähtää siihen. 70-luvun loppupuolella ja 80-luvulla oli kaikenlaisia rajoittavia tekijöitä eikä kukaan kaveripiirissä kuunnellut jazzia ja fuusiota vain hyvin harva ja vähän. Lisäksi Miles Davis ei kunnioittanut mitään raja-aitoja. Olen melkoisen varma, että Jack Johnsonia ei soitettu kertaakaan Ylen kanavilla sen ilmestymisen vuonna 1971 jälkeen pariin kymmeneen vuoteen. Se ei ollut jazzia vaan rajuinta rockia, mitä minä olen koskaan kuullut eli jazz-ohjelmissa sitä ei soitettu musiikin takia ja rock-puolella ei siksi, koska Miles oli jazz-muusikko.
Minä kai olen jämähtänyt musiikillisesti parikymppiseksi kun edelleenkin laajennan musiikkumakuani.
Decoy:ta ei löydy Vaski-kirjastoista, mutta haku löysi kymmenen DVD-levyn kokoelman Miles! Live at Montreux : the definitive Miles Davis at Montreux DVD collection 1973-1991. Löytyi 1 kpl Turun pääkirjastosta ja on nyt varattu. Myöskään levyä My Funny Valentine ei löydy, mutta kappale löytyy esim. kokoelmalta The definitive Miles Davis on Prestige, jonka senkin varasin.
Areenasta laitoin talteen melko äskettäin tiedostot ’Miles Davis: Birth of the Cool: Dokumentär om jazzens trumpetmästare-2021-07-31T20:00.mkv’ ja ’Miles Electric: Konsert med Miles Davis Ensemble-2021-08-01T06:00.mkv’ eli kokoelma täydentyy hiljalleen. Kumpikaan ei enää ole katseltavissa. Korjaus: Miles Electric on vielä 24 päivää.
Ilmoita asiaton viesti
Onpa jännää että Decoy ei sieltä löydy. Onkohan joku pöllinyt sen? My Funny Valentine on konserttitaltiointi jostain 60-luvulta, sillä on nimikappaleen lisäksi muun muassa All Blues joka julkaistiin alun perin Kind of Blue -levyllä.
Davisiin minut tutustutti vuonna 1984 silloinen tyttöystäväni. You are under arrest oli ensimmäinen levy jonka kuulin ja se kolahti heti. Olin hämmästynyt kun olin ajatellut että jazz on jotain kamalan vaikeaa.
Nuo Ylen Davis-dokumentit oli kyllä hienoja.
Ilmoita asiaton viesti
Toukokuussa löysin kolme ilmeisesti vähemmälle huomiolle jäänyttä Milesin live-levyä, Dark Magus, Agartha ja Pangea. Ensimmäisen wikipedia-sivulta:
”Dark Magus was released after Davis’ 1975 retirement, upon which his label, Columbia Records, issued several albums of various outtakes. After releasing the live recordings Agharta (1975) and Pangaea (1976), Columbia decided that they did not approve of the albums, and Dark Magus was released only in Japan, in 1977 by CBS-Sony.”
Eli kaikki kolme albumia tai kokoelmaa jäivät melko tuntemattomiksi eikä niitäkään ole Vaski-kirjastoissa.
Youtubessa:
Miles Davis / Dark Magus 1
Miles Davis / Dark Magus 2
Miles Davis / Agharta 1
Miles Davis / Agharta 2
Miles Davis – Pangaea (1976) (Full Album)
Myös Live-Evil puuttuu Vaski-kirjastoista. Youtubessa:
Miles Davis / Live Evil
Siihen nimimerkki Ludwig van Beethoven kommentoi aika osuvasti:
”The greatest Musical mind since Bach. Miles was not a trumpet player, or a Jazz musician, a performer let alone some celebrity. Miles was an ARTIST. Always evolving, he made the sharpest turns when it come to innovation. Miles always played w the best, wore the best, drove the best, slept w the best. A total band master, musician, composer, innovator.”
Ilmoita asiaton viesti
Aghartan ostin joskus Lontoosta. Se on minusta Davisin myöhäistuotannon parhaita levyjä. Määrättömän hämmentävää, vetävää tavaraa, vaikka Milesin soolot ovat välillä miltei käsittämättömän katkonaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Tutkin äsken Vaski-kirjastojen äänikirjatarjontaa ( E-aineistot Vaski-kirjastoissa – kirjasto aina mukanasi ) ja suurimman palvelun eli Overdriven sisältöä. Siellä taas ensimmäisenä kiinnosti Libby, joka on monipuolinen mobiilisovellus Overdriven tarjonnan hyödyntämiseen. Sen kautta voi lainata tai asioida ”kirjastossa”, lukea e-kirjoja ja kuunnella äänikirjoja. Googlen Play-kaupassa Libbyn kehuista:
In our ground-breaking audio player:
• Slow down or speed up the audio (0.6 to 3.0x)
• Set a sleep timer
Nopeutus mainitaan siis ensimmäisenä. Niin ja: Download titles for offline reading, or stream them to save space. Paljon muutakin hyvä siinä on, joten: Libby, by OverDrive
Overdrivessä aineisto on lähes pelkästään englanniksi, mutta ruotsiksikin on hieman. Minua se ei tietystikään haittaa. Aikuisiällä eli alkaen 18-vuotiaasta luin ensin muutama sata kirjaa englanniksi, sitten ehkä sata tai kaksi ruotsiksi ja suomeksi hyvin vähän.
Suomen- ja ruotsinkieliseen kirjallisuuteen keskittyvässä ellibsissä on kyllä äänikirjojakin, mutta miten niitä kuunnellaan, ei aukea ihan helposti. Ellibsin sovellus vaikuttaa hankalalta ja rajoittuneelta. Äänikirjojen kuuntelusta ei mainita mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Eilisessä Kulttuuricocktail Livessä, Miten äänikirjojen suosio muuttaa kirjallisuutta? oli pelkästään Areenassa esitetyssä jatkossa, kohdasta noin 36:30 alkaen juttua äänikirjojen nopeuttamisesta. Ilmeisesti se on hyvinkin yleistä ja kirjailija Laura Lindstedt kertoi nopeuttaneensa, jotta ei nukahtaisi. Siitä muistui mieleen Sinuhen kuuntelun alkusyy: nukahtamisen edistäminen. Noh, hieman huonosti se toimi, mutta ei norminopeutta kestä ilman hyvää syytä.
Ilmoita asiaton viesti