Kuole kirja, kuole

Ei vanhat formaatit koskaan kokonaan kuole enkä mitään kirjarovioita ole ehdottamassa.

Paperille painettu kirja on hyvin epäkäytännöllinen. Minä vaihdoin lukukielen englantiin 18-vuotiaana vuonna -79, koska olin lukenut käytännössä kaiken suomenkielisen sci-fi-kirjallisuuden ja englanniksi sitä oli tarjolla halpoina pokkareina vaikka kuinka paljon. Kun sitten ostin Kindlen noin 10 vuotta sitten totesin, että olisin antanut aikoinaan sen sanakirjatoiminnasta vaikka oikean käteni. Alla espanja-englanti-sanakirjan esittelyä. Toiminnallisuus tulee esille vaikka ei osaa englantia tai espanjaa.

Ilmaisia espanja-englanti-sanakirjoja Kindlelle löytyy kolme ja tietysti ”virallinen” RAE:n espanjan sanakirja.

Kindle ja yleensäkin e-kirjateknologia on yli 10 vuotta vanhaa eikä sitä ole juurikaan kehitetty ja siinä on huutavan vakavia puutteita. Tabletilla tai Android-älypuhelimella Amazonin mobi-formaatin lukija on kuitenkin aika hyvä.

Koska ilmainen Don Quijote on minun kirjastossani Amazonilla, on se tietysti luettavissa myös tabletillani.

En minä nuorena pelkkää sci-fiä lukenut. Aika pian järkytyin, kun huomasin, että Nobelin kirjallisuuspalkinnon jo aikoja sitten voittaneen John Steinbeckin tuotannosta oli suomennettu vain runsas puolet ja ne muut olivat englanniksi saatavina halpoina pokkareina. Sama suurinpiirtein päti suosikkieni Aldous Huxleyn ja George Orwellin osalta.

80-luvulla tapahtui paljon. Ostin ensimmäisen videonauhurini ja asuin vuoden Ruotsissa -85 – -86. Jatkoin kaunokirjallisuuden lukemista ruotsiksi palattuani muutaman vuoden, mutta kun uutta opittavaa ei enää tuntunut olevan riittävästi, vaihdoin saksaan, joka taas kirjallisen maun kehittymisen takia ei enää sujunutkaan niin helposti, niin lopetin kokonaan.

Turussa oli siihen aikaan viisi elokuvakerhoa ja olin jo 70-luvun puolelta alkaen hankkinut vähintään kaksi niiden kausikorttia. Säästin niitä kortteja pitkään ja yli 20 siinä pinossa niitä oli. Lisäksi niitä videonauhoja oli ehtinyt kerääntyä kunnioitettava määrä. Se oli siis elokuva, joka tappoi minulta kaunokirjallisuuden jo 80-luvun lopulla. Miksi olisin edelleen lukenut kömpelöjä kirjoja, kun se ei enää tuonut sopivasti kielten opiskelun lisähyötyä?

 

1994 julkaistiin ensimmäinen kirjoittamani lehtiartikkeli ja kirja liittyen tietotekniikkaan. Luin edelleen harvakseltaan alan kirjoja, mutta valtavan määrän lehtiä, kuten Byte (1975 – 1998), PC Magazine (1982 – , viimeisin paperiversio 2009), Computer World (1967 – , viimeisin paperiversio 2014), Dr. Dobb’s Journal (1976 -, viimeisin paperiversio 2009) ja MikroPC (1983 – 2015), johon itse kirjoitin. Lehdissä oli se ajankohtainen tieto ja kirjat aika suurelta osin vanhentuneita jo ilmestyessään.

Pikakelaus. Vuonna 2010 ilmestyi viimeinen kirjani Linux tehokas hallinta. Se myi yllättävän hyvin viimeisimmäksi dinosaurukseksi. Runsas puoli hyllymetriä niitä kirjoja kertyi.

Linux Journalia olen tilannut alkaen vuodesta 2008 sähköisenä. Viime kuussa 7.8.2019 sen julkaisu lopetettiin. Alan kirjankustantajista O’Reilly on vielä pystyssä, mutta tuskin mikään muu. Eikä O’Reillykään ole enää kirjankustantaja vaan online-opetusmateriaalin tuottaja.

rkoski

IT-ammattilainen ja -kirjailija. Tehnyt aikoinaan useita Linux-levitysversioita nimillä SOT, Best, Spectra ja Lineox Linux. Julkaistuja kirjoja puolisen hyllymetriä. Yhteystiedot: <a href="http://www.raimokoski.fi" title="www.raimokoski.fi">www.raimokoski.fi</a> , <a href="http://www.raimokoski.com" title="www.raimokoski.com">www.raimokoski.com</a> , <a href="http://www.lineox.net" title="www.lineox.net">www.lineox.net</a> , rk at raimokoski piste com, rk at lineox piste net

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu