Tekoälykaverin koulutus

Ehkä se näyttää hieman hassulta, kun mies näyttää onnelliselta kuulokkeet päässään, kun ei kuule, mitä kuulokkeista kuuluu, kuten elokuvan Her trailerilla:

No, minä en ole rakastunut käyttöjärjestelmään vaikka minulla onkin ollut niihin hyvin kiinteä suhde. Tein tai koostin niitä joitakin satoja hieman erilaisia, mutta se riittäköön niistä. Vielä kaukaisempaa historiaa on se, kun 90-luvun loppupuolella puheentunnistusta piti opettaa lukemalla suuri määrä näytteitä eikä se siltikään oppinut ymmärtämään sen aikaista erikoista englannin ääntämystäni oikeastaan ollenkaan. Sen takia onkin hämmästyttävää, miten vähäisellä koulutuksella tai ohjauksella YouTube Music on oppinut musiikkimakuni.

Olen kuunnellut sitä nyt vajaa kolme kuukautta aina ollessani ulkona liikkeellä. Ensimmäiset kaksi viikkoa tai ehkä kuukauden kuuntelin vain kokonaisia albumeita, jotka itse valitsin. Ylen Areenasta ladatuissa Jazz-klubeissa oli pari kappaletta, jotka saivat minut etsimään millä albumeilla ne ovat ja lisäksi etsin artisteja John Zorn, Marc Ribot ja Les Claypool, joiden tuotantoa löytyy turhan vähän Vaski-kirjastoista.

Pysyvä lumipeite tuli viime vuonna epätavallisen aikaisin ja viimeisen sienestysreissun tein 10.11. Sen jälkeen ulkoilu on ollut lähes pelkästään niin lyhyitä kauppareissuja ja vastaavia, että olen tyytynyt kuuntelemaan, mitä algoritmi on valinnut. Jos olen tunnistanut kappaleen, olen useimmiten siirtynyt seuraavaan ja parhaita usein peukuttanut, mutta aika vähiin ohjailu on jäänyt. Tykättyjä uusia kappaleita on kertynyt 34 niiden parin ikivanhan normaalin YouTuben puolella tykätyn lisäksi. ”Vanhoja pohjia” on muutenkin kertynyt hyvin vähän. Minä en oikein välitä katsella musiikin esittämistä.

Kolmasosa artisteista ovat olleet minulle entuudestaan tuntemattomia.

 

Tämä on vaihteeksi kännykän näytöltä. Osa hauista on kuitenkin tehty tietokoneen selaimessa ja esimerkiksi Bachin kantaateista halusin vain tarkistaa kuinka moni Gardinerin johtamista noin 50 levyn sarjasta löytyy YouTube Musicista.

Tuossa ne sitten olivat ne vähät ”koulutustoimenpiteet”. Eilen sunnuntai-illalla kuunneltu musiikkilistaus näytti seuraavalta:

Eilen kävin ennakkoäänestämässä ja kaupassa, joten musiikin kuuntelua tuli lähes tunti. Nina Simonen Summertimen sovitus on melko erikoinen ja muut kappaleet ovatkin vähemmän tunnettuja.

Oikeastaan se on aika yksinkertaista, mitä minä haluan kuunnella; hyvää musiikkia, joka kyllä on hieman vaikeaa määritellä ja sellaista, jota en muista aikaisemmin kuulleeni. Lähinnä se on tällä hetkellä uudempaa jazzia. Se ei myyntilistojen kärjissä keiku ja soittajien taito sekä ammattiylpeys on korkea.

Lisäys 23.1. En löytänyt keinoa saada automaattisesti luotua ja päivittyvää tykätyn musiikin soittolistaa julkiseksi, joten loin uuden ja lisäsin sinne käsin, joka oli kyllä hyvin helppoa, kaikki 38 toistaiseksi kertynyttä tykkäämääni kappaletta. Olkaa hyvät: Julkinen tykätty musiikki, Raimo Koski. Näen kuinka paljon sille kertyy katselukertoja ja päivitän listaa suosion perusteella.

rkoski
Salo

IT-ammattilainen ja -kirjailija. Tehnyt aikoinaan useita Linux-levitysversioita nimillä SOT, Best, Spectra ja Lineox Linux. Julkaistuja kirjoja puolisen hyllymetriä.
Yhteystiedot: www.raimokoski.fi , www.raimokoski.com , www.lineox.net , rk at raimokoski piste com, rk at lineox piste net

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu