Uudet näytöt
Näyttöjen yhteinen leveys on noin kaksi metriä ja korkeus 70 senttiä. Itse tehdyn pöytälevyn leveys on 170 senttiä.
Keskellä on ainoa oikeasti uusi näyttö, 55-tuumainen UHD TV ja sivuilla on vanhat 32-tuumaiset pystyasennossa. Vasemmalla oleva Full HD TV on vanhin, yli 10-vuotias, mutta tässä kokoonpanossa se on uusin. Se on ollut vähintään muutaman vuoden käytännössä pois käytöstä kakkos- tai varatyöpöydällä, mutta kun siellä alkaa tulemaan ahdasta, suunnitelmissa on yhteensä kahdeksan tai 5 + 3 näytön kokonaisuudet ja tuo Thomson ei siis sinne enää mahdu, niin ostin sille melkein samanlaisen jalustan kuin oikealla olevalla 32-tuumaisella Samsungin UHD Smart Monitorilla jo oli.
Thomson 32″ Full-HD TV
Silloin aikoinaan, kun tämä oli päänäyttöni kolmipäisessä kokoonpanossa, oli häiritsevänä ongelmana se, että näytön reunat jatkuivat ikäänkuin kehyksen alle piiloon enkä löytänyt mitään säätöä sen korjaamiseen. Nyt kun se on ensimmäistä kertaa pystyssä, portrait- tai ”muotokuva”-asennossa, tulin kokeilleeksi alempaa resoluutiota 1680×1050 ja vaikka se hivenen vääristääkin kuvasuhdetta, on koko näyttöalue näkyvissä ainakin tärkeimmissä ala- ja ylä-reunoissa, joten työpöydän paneelit eivät jää osittain piiloon. Sivureunoilla ei niin väliä ole enkä ole viitsinyt tarkistaa niiden näkyvyyttä. Muuten ihan kelpo näyttö, mutta voi olla, että se saa usein jäädä automaattisesti sammutettuun tilaan. Vielä sille ei ole vakiintunut muuta tärkeää näytettävää kuin työpöydän paneelit, joita ilmankin tulee melkein aina toimeen. On se kuitenkin nyt käytettävissä toisin kuin aiemmin aputyöpöydällä tyhjän panttina lähes viisi vuotta.
ProCaster 55Q951H 55″ 4K Android QLED TV
Black Friday -tarjouksessa tämä maksoi 370 €, eikä ollut edes halvin 55-tuumainen UHD-TV. Olin edeltäjän kuvanlaatuun sen verran pettynyt, että en ihan halvinta halunnut ostaa. Toinen mitä jälleen mietin, oli koko, mutta 55-tuumaa on juuri sopiva 4K-resoluutiolle ja suurempi olisi vaatinut hankalia muutoksia myös kalusteisiin. Lisäksi toinen vakiokoko, 32 tuumaa on pystyasennossa yhtä korkea kuin 55-tuumainen vaaka-asennossa. Säätöjä tässä on vähän liikaakin, kun korvatussa Grundigin 55-tuumaisesta UHD-TV:stä ei saanut mitenkään pois näytön sinisyyttä, joka näkyi erityisen hyvin kännykän kameran kautta. Muuten Grundig oli ihan tyydyttävä.
Samsung 32″ 4K Smart Monitor
Pari vuotta sitten sinkkujen päivän tai Black Friday -tarjouksesta ostettu ”äly-TV ilman TV-virittimiä”. Tälle näytölle olen ”naulannut” eli säätänyt näkymään kaikilla virtuaalityöpöydillä selainikkunat, joissa on Googlen sähköposti ja valokuva-arkisto sekä xdaliclock ja konsole. Keskimmäisessä näytössä jokaisella virtuaalityöpöydällä, joita minulla on määriteltynä kuusi, mutta aktiivikäytössä tällä hetkellä vain kaksi, on teeman mukaiset ohjelmat tai vain yksi ohjelma täysruudussa. Yksi virtuaalityöpöydistä toimii varastona, josta siirrän ohjelmaikkunoita tarpeen mukaan aktiiville työpöydälle. Kun koneessa on 96 gigaa keskusmuistia, ei edes harvemmin käytettyjä ohjelmia kannata turhaan sulkea. Samaan tapaan tässä monitorissakin on vähän kaikkea vähintäänkin riittävästi. Resoluutiona olen aina käyttänyt HD-Readyn nelikertaa eli 2560×1440, jolloin kuvapisteiden koko on aika lähellä samaa kuin keskimmäisessä päänäytössä. Olisin mieluusti aikoinaan ostanutkin näytön sillä resoluutiolla, mutta 4K oli halvempi vaihtoehto.
Asetukset
Xfce on mukavan yksinkertainen ja perinteisen tyyppinen työpöytäympäristö, jota olen käyttänyt jo pitkään. Näyttöjen asetuksiin siinä on ylläolevan näköinen ohjelma, mutta tein myös skriptin, jolla saan nykyiset asetukset voimaan:
cat /usr/local/bin/trio-xrandr #!/bin/sh xrandr --output DisplayPort-1 --mode 1680x1050 --pos 0x0 --rotate left xrandr --output HDMI-A-0 --mode 3840x2160 --pos 1080x0 xrandr --output DisplayPort-2 --mode 2560x1440 --pos 4920x0 --rotate right
TV?
Jotta olisi helpompi hahmottaa, miten katson ”televisiota”, niin alla on ”TV-selainikkunani”. Sen leveys pitäisi olla 1920 kuvapistettä, jolloin Yle Areenan ja YouTuben välilehdillä kuvan korkeus pitäisi asettua 1080 kuvapisteeseen eli Full-HD-resoluutioon. On nykyisessä koneessani TV-korttikin, mutta sitä olen käyttänyt vain TV-ohjelmien tallentamiseen, viimeeksi kesällä. Seuraavassa tietokoneessa ei enää ole PCI-väylää, mutta ehkä tuon uuden TV:n saisi tallentamaan TV-ohjelmia tai sitten vain unohdan antiikkiset tavat. Niitä kesällä tallennettuja elokuvia en ole vielä ehtinyt katsomaan ja tuskin koskaan viitsinkään. Oli se silti ihan jännä projekti leikata KDEnlivellä turhat alusta ja lopusta sekä mainokset pois. Tiedostokokokin pieneni samalla hyvin merkittävästi. Olisiko ollut melkein kolmannekseen alkuperäisestä.
25.1.2024 On sitä muitakin kahjoja
Katsoin juuri julkaistun, joka on pakko upottaa. Tuo on siis pelituoli!
Linus on vlogannut äskettäin aihetta sivuten:
Only 2 People in the WORLD Have This TV 9 päivää sitten
I’m Keeping the World’s Biggest TV. 2 päivää sitten
Ilmoita asiaton viesti
Minua on aina kiinnostanut voiko ”telkkarin”, kuten tuossa kuvassa suoraan edessä oleva kuvaruutu, niin voisiko tuon ison näytön jakaa 4:ään Linuxin näytölliseen vaikkapa siten, että yhdessä näkyisi selain (tai selaimet), yhdessä näkyisi desktop, yhdessä olisi näkymä tiedostoihin ja neljännessä kuvaruudussa kirjoitettaisiin, käännettäisiin ja ajettaisiin tietokoneohjelmaa. Siis nuo kuvaruudulliset tulisivat samasta tiekoneesta yhdellä kaapelilla liitettynä telkkariin.
Eli iso kuvaruutu näyttäisi yhtäaikaisesti 4 kpl n. 24″ kuvaruutua samasta tietokoneesta. Näin täytyy kysyä kun en ole koskaan perehtynyt telkkareiden hyödyntämiseen tietokoneiden näyttöinä. Niin onko noissa telkkareissa VGA, DVI ja HDMI tms. liityntöjen/liittimet joilla tietokone liitetään telkkariin
Edit: taisinpa esittää hiukan hölmösti asiani koska onhan noita ”tiling window managereita” olemassa joilla voi jakaa kuvaruudun useiksi kuvaruuduiksi telkkarin kuvaruudulle.
Ilmoita asiaton viesti
Aiemmin hieman paremmissa televisioissa oli 4 HDMI-liitintä, mutta nyt yleisin määrä näyttää olevan 3. Tuossa Samsungin näytössä on hieman omituisesti vain 2. Procasterissa on siis 3, Grundigissa 4 ja samoin Thomson/TCL:ssä. KVM-kytkimiä (Keyboard, Video, Mouse) minulla on vain yksi neljälle tietokoneelle ja näytöistä Samsung on siinä kiinni. Se toinen tietokone tai kannettavan telakka on jäänyt viimeaikoina käyttämättä vähäisen tehonsa ja muistimäärän takia. Siihen kyllä saisi kiinni kaikki kolme näyttöä ja sen oma olisi sitten neljäntenä.
Kyllähän näytön saa jaettua vaikka miten, niitä kutsutaan ikkunoiksi 😉
Windowsissa on nykyään sellainen muka uusi ominaisuus, että saa jaettua näytön kahteen ”täysruutuun”. X Window’ssa ohjelmien käynnistysparametreihin kuuluvat geometria ja sijainti näytöllä, joten ihan pelkässä X:ssä ilman ikkunamanageria neljään osaan jakaminen olisi helppo pakottaa. Niissä voisi vaikka ajaa Xnestiä, jossa olisi mahdollista käynnistää ikkunamanageri tai työpöytäympäristö eristyksissä muista ikkunoista. Xnestin tosin on korvannut joku uudempi, jonka nimi ei ollut yhtä kuvaava eikä nyt muistu mieleen.
Kiinnostavampi ominaisuus on kuitenkin monipaikkaisuus eli multi-seat. Mukautin aikoinaan Linuxia kolmipaikkaiseen tietokoneeseen, josta esite: https://www.webinfra.net/fi/services/netstand/ Sen jalustassa on vain yksi tietokone.
Ilmoita asiaton viesti
Joo hiukan kompuroin edellisessä kirjoituksessani. Pointtihan tietenkin on noissa isoissa telkkareissa (esim. 55″ UDH TV), että niihin voi kytkeä yhtäaikaisesti monta tietokonetta ja vieläpä näyttää noiden tietokoneiden kuvaruudut siinä yhdessä isossa telkkarissa yhtäaikaisesti. Siis jos isossa telkkarissa on 3 HDMI liitintä, niin sillä voi näyttää ainakin kolmen tietokoneen näytölliset yhtäaikaisesti. HDMI-kytkimen avulla ehkä useammankin tietokoneen näytöt voisi esittää ”ison telkkarin näytöllä”.
Edit: Paransin käsitteistöä.
Edit II:
Joo tuo kvm-kytkin tarvitaan tai remote desktop ohjelmisto. Itse kuvittelin, että hdmi-switchillä tai hdmi-splitterin avulla voitaisiin kytkeä usean tietokoneen screenit yhdelle uhd tv:n näytölle yhtäaikaiseseti. Siis keyboardit ja mouset olisivat kytkettyinä omille tietokoneilleen. Päätän tämän turinan nyt tähän.
https://www.cmple.com/learn/connecting-multiple-devices-to-your-tv-using-hdmi
Ilmoita asiaton viesti
Nyt taisit kompuroida vielä enemmän. Kyllähän etäkäyttö onnistuu monellakin tavalla, mutta ei näytön avulla, ne näyttävät vain yhdestä lähteestä kerrallaan. TV-näytöissä voi kyllä olla kaksi viritintä, jolloin kuva-kuvassa tai PiP onnistuu, mutta se on hieman toinen juttu.
Etäkäytöstä tein pari vuotta sitten videon iLO 2 78 2021 11 03, joka on upotettu kirjoitukseeni https://raimokoski.fi/2022/12/27/hp-proliant-dl380p-gen8-palvelinkone/. Ihan tavallisten koneiden BIOS-säätöjä ei tehdä etänä.
Ilmoita asiaton viesti
Etäkäytöstä tuli vielä mieleen, että odotan käytettynä ostettua Chromebookia ja sen kanssa voisi olla järkevämpää tai oikeastaan pakollista kokeilla chromecastia, joka on tässä Procasterissa tietysti sisäänrakennettuna, kun se on Android-TV. Wifi-reititin minulla on melko uusi ja uudempi kännykkä kertoi yhteyden siihen olevan nopeudeltaan noin 800 Mbps. Voi olla, että gigabitin Ethernet on siinä suurin rajoite eikä reititinkään ole kuin tarkoituksella vain AC 1300. Procasterin asetuksia viitsin tehdä sen verran, että sekin on langattomassa verkossa, samoin Samsung, mutta se on niitä sen käyttämättä jääneitä ominaisuuksia.
Nokialla, tai se taisi olla jo MicroSoftin aikaan, oli Lumioiden huippumalleissa, joita minulla on pari kappaletta, mahdollisuus liittää iso näyttö jonkinlaisen USB-hubin kautta ja niitä hubejakin olisi saanut aika naurettavaan hintaan. Jänniä leluja, mutta ihan kaikkiin ei viitsi tutustua.
Ilmoita asiaton viesti
Tarvitsetko sinä noita oikeasti, vai onko tuo vain keekoilua?
Ilmoita asiaton viesti
Piti tarkistaa sanakirjasta tuo keekoilua ja Googlen kääntäjä tunnisti sen hawai’iksi ja suomensi sen olevan ”kaksinkertainen”. Kotuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaan se on keikailla, keimailla (keekoilla, v).
Kuten kirjoitin, lisää on vain vasemmalla oleva yli 10 vuotta vanha Full-HD-TV, joka oli ollut käyttämättä useita vuosia. Maksoin kyllä uudesta telineestä n. 40 €, joten ihan ilmaista sen käyttöönotto ei ollut. 27-tuumaisille riittäviä telineitä minulla olisi kyllä ollut, mutta en viitsinyt niiden pohjalta viritellä 32-tuumaiselle sopivaa ratkaisua. Ja kuten kirjoitin, ihmettelen vielä, onko sille käyttöä ja kuinka paljon. Sen nyt ainakin voi sanoa varmuudella, että keskimmäisen näytön käytettävissä oleva alue on lisääntynyt, kun Xfce:n paneelit ovat vasemmanpuoleisessa näytössä.
Nyt kun sähkö on kallista ja minulla pörssisähkö, olen pitänyt vasemmanpuoleista pois päältä ja perjantaina sekä lauantaina oli oikeanpuoleinenkin näyttö sammutettuna aika suuren osan ajasta. Aikaisemmin minulla on ollut Nvidian näyttökortteja ja niiden Linux-ajurit eivät ole ihan ongelmattomia, mutta nyt on vaihteeksi AMD-pohjainen ja näytöt toimivat oikein riippumatta siitä, kuinka moni niistä kulloinkin on päällä eikä tarvitse xrandr-skriptejä ajella.
Ehkä tuohon tarpeeseen vastaa parhaiten avointen ohjelmaikkunoiden määrä. Ensimmäisellä virtuaalityöpöydällä on 14 Firefox-ikkunaa, 2 Konsolea ja 4 LibreOfficea sekä muutama yksittäisen ikkunan ohjelma. Toisella on 4 Firefoxia, 3 Chromea, 2 Edgeä sekä muutama yksittäisen ikkunan ohjelma. Käynnissä olevia prosesseja on 664, niistä Firefoxia 137, Chromea 83 ja Edgeä 27. Vastannevat avointen selainkielekkeiden määrää.
Ilmoita asiaton viesti