Virtuooseja ja vähemmän tunnettuja mestareita
Katsoin pari päivää sitten Rick Beaton kanavalta Matteo Mancuson haastattelun ja poimin siitä nimen Allan Holdsworth. Toinen poiminta oli eräs kitaraversio tai transkriptio John Coltranen Giant Steps -soolosta, mutta sitä en löytänyt. Sen sijaan alla oleva on visuaalisuudessaan hyvin havainnollinen:
Matteo kertoi opetelleensa soolon ulkoa, mutta unohti sen aika pian, kun ei ollut enää harjoitellut sitä. Myös Allan Holdsworthin musiikkia hän piti vaikeana ja ehkä vähemmän yllättävä on suomenkielisen wikipedian luonnehdinta hänestä:
Holdsworthia pidettiin yhtenä modernin kitaransoiton uudistajista ja hänen soittotyylinsä poikkesi huomattavasti perinteisestä jazztyylistä. Holdsworthin soitto perustui kitaran otelaudan näkemiseen joukkona symmetrisiä kuvioita, joita hyödyntämällä hän kehitti oman nopeatempoisen, molempia käsiä tehokkaasti hyödyntävän soittotyylinsä, jossa oli huomattavan paljon vaikutteita virtuoosisaksofonistien kuten John Coltranen soitosta.
Holdsworthin 12:n CD:n kokoelmaa The man who changed guitar forever! : the Allan Holdsworth album collection olen tainnut kuunnella ainakin parin levyn verran ja se on kyllä melkoinen kultakaivos. Suurin osa on minulle tuntematonta, mutta Non Brewed Condimentin tunnistin heti.
Löytyy tuo videokuvallakin, mutta heikkolaatuisena.
Palataan sitten Matteoon. Hänet esitteli maanmies Al Di Meola Eddie Lang Music Festival 2022:ssa.
Mohini Dey on 27-vuotias kuten myös Matteo, mutta hänen soittimensa on bassokitara. Katsoin Rick Beaton haastattelun Mohini Dey: The Bassist Everyone’s Talking About lauantaina. Aika yllättävää ja erilaista.
Sitä minä en käsitä, että miksi Intiassa pitää pitää pipoa päässä ja villasukkia jaloissa. Nykyään Mohini asuu jo Nashvillessä, mutta on muuttanut sinne aivan äskettäin. Welcome to my Nashville Vlog | Part 1 | Mohini Dey | on julkaistu vain pari viikkoa sitten.
John Zorn on minulle jo vanhempi tuttavuus, mutta Vaski-kirjastoissa on aika vajaa valikoima hänen tuotantoaan, joka on aika valtava. Miehellä on ikääkin jo 70 vuotta. Wikipediassa hänen diskografiansa on erillisellä sivulla John Zorn discography, jonka alussa tiivistetään: ”John Zorn appears on over 400 recordings as a composer or performer.” Minua on viime aikoina kiinnostanut erityisesti hänen Masada-projektinsa, joka:
Masada was the first ensemble to perform Zorn’s compositions inspired by Radical Jewish Culture and written to be performed by small groups of musicians.[1] Initially envisioned as a set of 100 ”songs” notated within a limited number of staves and confined to specific modes or scales, Zorn’s Masada project would eventually total 613 compositions divided into three specific ”books”.
Yezriel taisi jäädä jo aiemmin mieleen kuin viime vuoden loppupuolella, jolloin aloin tutustua Zorniin tarkemmin YouTube Musicin kautta. Nyt se on melkein häiritsevä korvamato.
Rick Beaton haastatteluvideoita on kertynyt jo 95, sivulla https://www.youtube.com/playlist?list=PLW0NGgv1qnfzRbBVRUFWxAwJbU1v5ET_R Siellä on mm. yllä mainittu Al Di Meola ja Policen kaikki kolme soittajaa. John Zorniin liittyen löytyy ainakin vuonna 2019 muodostetun New Masada Quartetin kitaristin Julian Lagen haastattelu Why Every Guitarist LOVES Julian Lage. Sekin on yli 80-minuuttinen, riittää varmasti sulatettavaa ja selvitettävää.
Ilmoita asiaton viesti