Keskustelua herättävä aihepiiri

Kristillisestä kasteesta on käyty eri aikoina keskustelua lukuisissa kirjoissa, lehdissä ja opetuksissa.

Kastekeskustelu on tietysti kiivasta mm. lapsikasteen teologian ja uudestikastajien teologian välillä. Uudestikastajat eivät tahdo kastaa ihmisiä vauvoina tai lapsina, vaan vasta murrosikäisinä tai aikuisina.

Raamatun sanan ja luterilaisen opetuksen mukaan: Ihminen voidaan kastaa esimerkiksi vauvana (kristittyjen vanhempien lapset) tai aikuisena (lähetyskentällä). Helsingissä kastettiin lapsista 28,3 % vuonna 2022. Suomessa on yhä enemmän kastamattomia. Siltäkin osin Suomi on siis nykyisin lähetyskenttä.

Luterilaisuuden keskellä aikuisten kasteeseen liittyvästä teologiasta on esiintynyt erimielisyyttä, joka voi aiheuttaa kiivastakin keskustelua tai väittelyä. Ehkä yllättävää on lisäksi se, että puhdasoppisen luterilaisuudenkin edustajilla on erilaisia kantoja aikuisena toimitetun kasteen sisällön ja ”kasteeseen johtavan” teologian suhteen. Lapsikasteen sisältö on selkeämpi luterilaisuudessa, eikä erimielisyyttä siitä niin paljon ole luterilaisten keskuudessa. Aikuisten kastamiseen liittyvän teologian suhteen taas on syntynyt ja syntyy hajontaa jopa puhdasoppisten luterilaisten keskuudessa: uudestisyntymisen ”sijoittamisen” kohdalta siis. ( Viite: Matti Väisäsen artikkeleiden mukaan. )

Raamatussa on selkeä käsky kastaa ja opettaa. Sellainen annetaan lähetyskäskyssä (mm. Matt 28:29). Karkean maallisella vertauskuvalla ilmaistuna: Kasteen sisällön tutkiminen on ehkä vähän niinkuin auton moottorin toiminnan tutkimista – ”konepellin alle” katsomista. Jumalalle on tietenkin mikä tahansa mahdollista, mutta Jumala liittää lupauksensa Raamatussa tiettyihin asioihin: sanaan ja sakramentteihin.

Seuraaviin olen liittänyt näkemyksiä ja kuvauksia joitakin sellaisia teologeja koskien, jotka kannattavat näkemystä, että uudestisyntyminen tapahtuu kasteessa, myös aikuisten kohdalla.

Hyvää, Raamatun sanaan pohjautuvaa, kasteteologiaa ovat opettaneet monet.

Uudestisyntyminen kasteessa, oppi-isiä

2000-luvulta, kansanlähetysläinen

Matti Väisäsen näkemyksen mukaan uudestisyntyminen olisi vertauskuvallisesti verrattavissa lapsen syntymään.

Ennen kastetta ”kasteoppilaan” usko on pelastuvan uskoa.
( Usko syntyy ja kristitty tulee jatkuvasti ravituksi tietenkin Raamatun sanan, ja siis sanan ja sakramenttien, kautta. )
Kun ihminen syntyy Jumalan lapseksi, tuo syntymä tapahtuu kasteessa. Itse kasteen merkityksessä on tämän blogitekstin pääpaino. Tällöin ihminen uudestisyntyy — siis Jumalan lapseksi, sanaan yhdistyneen veden kautta, veden ja Hengen kautta. Raamatussa itse kasteelle annetaan hyvin suuri merkitys. Kasteessa uudestisyntyneen kristityn usko on pelastuneen uskoa. Usko on koko ajan samaa Raamatun sanan määrittelemää uskoa, mutta tuo kyseinen usko voidaan ilmaista: ”pelastuvan uskoksi” (ennen kastetta) ja ”pelastuneen uskoksi” (kasteen jälkeen).

Kasteessa tapahtuu valtapiirin vaihto, Saatanan valtapiiristä Jumalan valtakuntaan, luterilaisittain ilmaistuna. Kasteella on siis hyvin suuri painoarvo. Uudestisyntyminen on se kohta, johon Raamatun lupaukset kohdentuvat. Kasteen varassa pelastutaan.
Tietenkin Jumalan sana pelastaa. (Kaste on yksi asia, joka Raamatun sanan kautta meille annetaan, sakramenttina, ja sanan kautta se ilmenee.) Jumalan sanan varassa tietenkin saamme olla ja sen varassa meidän tulee olla. Kaste on osa sitä.

Baptisti lapsikasteen kannalle

Mm. Markus Kirla on muuttanut linjaansa kasteen suhteen. Hän kuului aiemmin baptistiseen kirkkoon. Hän on kirjoittanut kasteesta kirjoja. Yksi viite: ”Kristillinen kaste”, kuvaus.

1800-luvulta, evankeelisuutta, Suomesta

F. G. Hedberg on kirjoittanut kasteen merkityksestä esimerkiksi ”Pyhän kasteen puolustus”-kirjassa. Seuraavassa artikkelissa on kuvattu sitä.

””Ne Raamatun kohdat., joita Hedberg tarkemmin selittää, ovat Joh.3:5, Tiit.3:5, Room.6:34, Kol.2:1112, Gal.3:27 ja Ef.5:2527. Hedberg osoittaa, että baptismi tulkitsee ratkaisevasti toisin ne kohdat., joissa Raamattu selvästi puhuu kasteen merkityksestä. Kun Jeesus Joh.3:5:ssa puhuu uudestisyntymisestä vedestä ja Hengestä, yrittävät uudelleenkastajat. selittää asian niin, ettei Jeesus varsinaisesti puhuisi vedestä vaan ainoastaan Hengestä jne. Näin baptistit selittäessään veden tarkoittavan vettä vain vertauskuvallisesti, ovat joutuneet Hedbergin mielestä samaan harhaan kuin reformoidut. Tiit.3:5:n, jossa apostoli puhuu uudestisyntymisen pesosta, Wiberg vääristää omalla käännöksellään, joka ei tee oikeutta alkutekstille.

Baptistinen raamatun tulkinta johtaa Hedbergin mukaan siihen, että kastetta ei pidetä uudestisyntymisen sakramenttina eli välttämättömänä pelastukseen (s. 60). Uudelleenkastajat lukevat Raamattua ennalta omaksumansa käsityksen ohjaamina.””
Viite/tietolähde.

Tämä ei vähimmässäkään määrin vähennä Raamatun sanan arvoa, eikä tämän merkitystä uskolle. Kristitty tulee ravituksi Raamatun sanan ja sakramenttien kautta. Niiden kautta saa elämän leipää ja niiden kautta ihminen säilyy Jeesuksessa ja uskossa.

2. maailmansodan ajoilta ja sen jälkeen, Saksasta

Hermann Sasse pyhästä kasteesta,

Kastettu Kristuksen kuolemaan

Kysymys siis kuuluu: Mitä kaste on Uuden Testamentin todistuksen mukaan? Mitä se antaa tai mitä hyötyä siitä on? Mikä on kasteen suhde kasteoppilaan (kastettavaksi tulevan) uskoon? Onko se (kaste) pelastukselle välttämätön vai ei? Ensimmäinen vastauksemme tulee olla, Uuden Testamentin selkeän opetuksen mukaisesti, että kaste on ”uudestisyntymisen peso” (pesu). Antiikin ajan kirkko tai alkukirkko itseasiassa identifioi aina kasteen ja uudestisyntymisen — kaikkina aikoina elänyt kirkko, reformoituja kirkkokuntia lukuun ottamatta, on ymmärtänyt Tiitus 3:5:n tällä tavalla, ja aivan oikeutetusti. Siinä kasteen on sanottu olevan ”uudestisyntymisen peso” ja Pyhän Hengen uudistus (Tiitus 3:5). [ Kohdan voi sanatarkasti kääntää siis: ’Uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen uudistuksen peso.’ R. Arkkila, Olet kastettu -kirjanen, sivu 17. ]

Kasteessa Pyhä Henki välitetään [ ja saadaan ]; Me olemme kaikki yhdessä ”kastetut yhdeksi ruumiiksi” (1. Kor. 12:13). Heidät, jotka on kastettu, on kastettu Kristuksen kuolemaan (Room. 6:3). Nämä kaikki ovat realiteetteja, jotka tapahtuvat — eivät kasteen rinnalla — vaan kasteessa. Uudessa testamentissa kaste vedellä, niinkuin se on kaste Kristukseen, Kristuksen nimeen, on kastamista Hengellä [ ”Pyhän Hengen kaste” ]. Se on syntymistä uudesti ja samaan aikaan syntymistä ylhäältä ”vedestä ja Hengestä”. ” (Joh. 3:5). Todellakin, Uusi Testamentti ei tunne uudestisyntymistä ilman kastetta tai erillään kasteesta. Kaste ei siis ole merkki, vaan uudestisyntymisen väline (armonväline). On epäraamatullista ottaa se vain merkkinä sellaisesta uudestisyntymisestä, joka voisi tapahtua myös ilman kastetta ja kasteesta riippumatta.

Reformoitu kirkko ajattellee seuraavaa. Kasteopissaan, aivan kuten ehtoollisopissaan, se toisaalta torjuu Zwinglin edustaman puhtaan symbolismin. Tässä (Zwinglin käsityksessä) kaste ei ole mitään muuta kuin ulkonainen merkki kristillisestä tunnustuksesta, kuten valkoinen risti, jonka konfederaatio kiinnittää vaatteeseensa osoittaakseen olevansa liittovaltio (confederate). Toisaalta reformoudut kuitenkin hylkäävät sekä roomalaisen sakramentaalisen ”opus operatum”-opin että luterilaisen ja Uuden Testamentin ymmärryksen merkistä ja itse sisällöstä, substanssista.

Miksi se [reformoitu kirkko] tekee näin? Loppujen lopuksi se johtuu Calvinin ja hänen keskiaikaisten teologisten edeltäjiensä vääristyneestä kannasta. He torjuvat näkemyksen, että ulkoinen fyysinen toimi voi saada aikaan hengellisiä asioita, kuten syntien anteeksiantamusta. Tämä on kuitenkin ensiksikin vääränlainen filosofinen ennakkokäsitys. Toiseksi siinä on väärinymmärretty Jumalan sanan merkitys kasteessa. ”Sillä ilman Jumalan Sanaa vesi on vain vettä eikä lainkaan kastetta; mutta Jumalan sanan kautta [ tai sanan kanssa ] se on armollinen elämän vesi ja uudestisyntymisen pesu.” Jopa katolisessa opissa Sana on muotona erottamattomasti yhdistetty sakramenttiin; kuten Augustinus on lauseessaan, jota on uudestaan ja uudestaan lainattu länsimaalaisissa kirkoissa, sanonut: Accedit verbum ad elementum et fit sacramentum. [ ”Kun sana liittyy aineeseen, niin syntyy sakramentti”. Tractate 80 on John 3; Schmalkaldenin opinkohdat III.V.1 ]

Teksti on käännetty seuraavalta sivulta: Hermann Sasse, kasteesta linkki.

Joskus sata vuotta sitten, tms., Suomessa

Akseli Korpinen lainaa vihkosessaan Hedbergiä ja sitä kautta muitakin oppi-isiä, mm. seuraavalla tavalla.

”Näin olemme siis autuaiksi tehdyt todella, ei pienimmästäkään omasta ansiostamme, mutta kaikkein suurimmasta Herran Jeesuksen ansiosta ja kaikkein korkeimmasta Isän Jumalan armosta, Pyhälle Hengelle ominaisesta vaikuttamisesta ”veden pesossa sanan kautta”. Jotka siis autuuttanne etsitte ja sen jälkeen huolella kysytte, älkää sitä ulkona kasteesta etsikö, jollette turhaan etsiä tahdo. Kasteessa on autuuden meille antanut itse Jumala;”

”Käsitä sen tähden — lausuu Luther — koko asia yksinkertaisimmasti niin, että kasteen voima, työ hedelmä ja päämäärä on tehdä ihmisiä autuaiksi.”

Prätorius, joka kastetta verrattomasti ylistää, sanoo ”Oi, miten tärkeätä on, että me tämän oikein ymmärrämme ja tiedämme kuinka lähellä autuutemme on, ja että se on annettu meille yhdellä kertaa pyhässä kasteessa.”

”Apostoli kutsuukin kastetta uuden syntymisen pesoksi ja Pyhän Hengen uudistukseksi (Tiit. 3:5)…”

Concordia Commentary -selitysteoksesta

William C. Weinrichin yhdestä kuvauksesta hyvin lyhyt viittaus.

Vesi ja Henki ovat yhdessä, tässä Jumalasta syntymisessä tai ”jumalallisessa syntymässä”. Vesi ja Henki yhdessä kuvataan uuden elämän eloon herättävänä syynä. Ne kuuluvat yhteen eivätkä erikseen.

Viite: Englannin kielellä lisää (siirrä hiiren kursori tähän tietokoneella), mm Tertullianukseen viittaus.

Sama viiteteksti suoraan linkkinä.

Kirja on julkaistu vuonna 2015.

William C. Weinrich viittaa selityksessään joissakin kohdissa kristillisen kasteen suhteen siihen, että ihminen kastetaan Jeesuksen kasteeseen.

Ensimmäinen ylöskirjattu laulu Raamatussa, ”kasteveisuuta”

Ensimmäinen Vanhaan Testamenttiin ylöskirjattu seurakunnan veisuuteksti on itseasiassa kastelaulu (tai ”kastevirsi”), vaikkei sitä ehkä heti huomaa.

Uuden Testamentin mukaan Punaisen meren ylitys oli Israelin kansan kaste. ”saivat kaikki kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä” Víite, 1. Kor 10:2. ”Jumalan vanhan liiton kansan kulkua Punaisen meren läpi kutsutaan Raamatussa ”kasteeksi Moosekseen” (1. Kor. 10:2, Pyhä kaste Raamatussa, s. 55).

Punaisen meren ylityksen (kasteen) jälkeen Israelin seurakunta lauloi laulun, joka on kirjattuna toiseen Mooseksen kirjaan, lukuun 15.

Se laulu, tai virsi, on täynnä vettä ja siis kastetta. Kasteessa pääsemme osallisiksi Jeesuksen ristin työstä. Siinä tulvavedet (kasteessa) vievät mennessään kaiken pahuutemme ja perisyntimme aikaansaaman syyllisyyden ja syntimme. Jeesus on kaikki syntimme sovittanut ristillä. Vanha Egyptin orjuus, siis syntien aiheuttama syyllisyys, pyyhitään pois, veden ja veren kautta. Kasteessa saamme Pyhän Hengen. Tuo syntisyytemme jää tietenkin elämään meihin elämämme loppuun asti, peristyntisen luontomme kautta. Mutta nyt Jumala ei enää näe sitä. Hän lukee meidät vanhurskaiksi Jeesuksen ristin työn kautta. Kasteen kautta synnymme Jumalan lapsiksi.

Opetusta, Mooseksen laulu: 2016, KFUO org (englanniksi). Issuesetc: linkki.

Viitteitä ja linkkejä

Matti Väisäsen kaste-kirjat
F.G. Hedberg, Pyhän kasteen puolustus (kirja 1800-luvulta)
Akseli Korpinen on julkaissut pikku vihkosen, ehkä jo joskus sata vuotta sitten. ”Pyhän kasteen puolesta”.
Markus Kirlan kaste-kirjat.
John 1:1-7:1, Concordia Commentary, William C. Weinrich, kohdasta: 1. Joh. 3:5.

Kastekeskustelua tai -analyysia:

https://www.mattivaisanen.fi/5
–> Sieltä ”12.3.2021 Raamatunselitystä sanasta, kasteesta, uskosta ja pelastuksesta”:
https://www.mattivaisanen.fi/files/mattivaisanen.kotisivukone.com/tiedostot/Raamatunselitysta20210312.pdf
””28.7.2022 Palautetta Dosentti Timo Junkkaalalle kirjoittamastaan piispa Olavi Rimpiläisen elämänkerrasta ja Perusta -lehdessä julkaisemastaan kirjani ”Pelastuksesta osalliseksi” arvostelusta.””
”23.4.2020 Kommentteja pastori Harri Huovisen artikkeliin”, tässä on Väisäsen kirjasta jokin otekin.
”6.10.2019 David P. Scaer: Pyhä kaste -kirjan kommentointia”

Hermann Sasse, kasteesta linkki.

Samoja asioita on mainittu Sassen kastenäkemyksistä seuraavalla luennolla:

https://youtu.be/vYudCdS-nj4

–> Esimerkiksi suunnilleen tunnin kohdalta alkaen, ehkä pari kolme minuuttia. John Pless luennoi englannin kielellä.

Pyhän kasteen puolustus -kirja löytyy seuraavalta sivulta äänikirjana (Hedbergin kirja):

https://sites.google.com/view/hengellinen-tallennesivusto/1-etusivu?authuser=0

(Se kirja on hiukan voimakkaammin poleeminen, mutta se on sitä myötä tietysti myös painokas. Kirja on 1800-luvulta.)

Juha Muukkonen, Pelastaako kaste? Sydämen ympärileikkaus kasteen esikuvana
PDF, linkki