Entäpä tämä, klassikoista klassisin? Eräässä YouTube-videossa jota nyt en onnistunut löytämään, urkuri Virgil Fox kuvailee teosta: ”Tämä ei kuvaa kuutamoa, vaan sitä, mitä kuutamolla ajattelet.”
Debussyn Kuutamo on nerokas, vaikkei hänen tyylinsä ollut siinä vielä omaperäisimmillään. Tässä pari muuta Debussyn kuukappaletta, jos kiinnostaa, pikaisesti youtubella haettuina esityksinä. (Omiakin esityksiä olen joskus ajatellut ladata, mutta on jäänyt toistaiseksi tekemättä.)
”Kuutamon yleisön terassi” kahtena varsin erilaisena tulkintana:
Olipa liian vaativaa ymmärrettäväksi, joten tyydyin kuuntelemaan. Pianistin nimi oli ennestään täysin vieras, mutta sitä vartenhan on Wikipedia:
”Hänen ohjelmistonsa pianistina oli melko suppea, varsinkin kun sitä vertaa hänen tasoonsa pianistina. Hänen täydellisyydentavoittelunsa aiheutti myös suuria vaikeuksia levytysten studiotyöskentelyssä, ja siksi levytykset jäivät harvinaisiksi.
Michelangeli soitti vain silloin, kun kaikki ehdot täyttyivät ja hän saattoi antaa parastaan. Hän peruutti monia konsertteja, usein hän lopetti soittamisen jopa kesken konsertin, ja syynä saattoi olla konsertin järjestäjien hankkima huono piano. Hän saapui usein konsertteihin mukanaan oma pianonsa, jonka hän osasi täydellisesti koota ja jälleen purkaa.”
Yritän välttää enempää spämmäämistä, mutta tässä vielä video Benedetti Michelangelin esityksestä, niin ei tarvitse tyytyä kuuntelemaan vaan voit katsella äijän työskentelyä. (Näitä on enemmänkin Youtubessa.)
Sorry Seija-Sisko tämä kommentti- ja linkkiripuli, mutta tässä vielä suomalaista impressionismia. Toimisiko tämä, jos kuvittelisi, että nimenä onkin ”Elokuun kuutamoilta”?
Siisti ”veto”! Pianisti antaa todellakin musiikille pääosan, eikä pyri pätemään eleillä. Debussyn soittaminen ei selvästikään ole voimalaji, vaan herkän kosketuksen taidetta. Michelangeli näyttää ammattimiehenä pysyvän ikään kuin tämänpuoleisessa toisin kuin vaikkapa Glenn Gould, joka soittaa itsensä aivan muihin maailmoihin. Missä mies loppuu ja musiikki alkaa, vai onko raja täysin hälvennyt?
Debussy on tosiaan paljolti ”herkän kosketuksen taidetta”, mutta tämä puoli luonnollisesti hiukan ylikorostuu, jos valikoimana on näitä ”kuukappaleita”. Tässä vähän myrskyisämpää:
Ei haittaa ollenkaan nämä musajutut, pikemminkin päinvastoin, jutut sopivat hyvin tähän kuutamoteemaan. Ihan mukava kuulla musiikkiasiantuntijan kommentteja. Jatka vaan, jos siltä tuntuu!
Tämä vielä ennen kuin lauantai on ohi: italialainen iskusävelmä 62 vuoden takaa. Muusikoiden ergonomia olisi ollut parannettavissa antamalla rumpalille ja pianistille jonkinsorttinen jakkara alle.
Kääk – elokuu päättyy! Vielä ehditään katsoa ja kuunnella yksi biisi, ei kuparisesta vaan sinisestä kuusta. Esittäjänä mies, jonka uran alkuvaiheessa eräs musiikkipomo oli kuulemma lausahtanut: ”Eiköhän ole Presley sittenkin parempi, että jatkatte kuorma-autokuskina.”
Minulla on yksi anekdootti kuusta.
Olimme yrittäjäristeilyllä joskus parikymmentä vuotta sitten. Silloin karaoke oli vielä uutta , mutta innokkaita oli pilvin pimein. Minulla oli hyttikaverina yksi innokas laulumies. Yöllä kun tulin hyttiin oli kaveri sammunut sohvalle. Kun tarkemmin katson, niin hänellä oli lappunen tiukasti kädessä sormien välissä. Käsi oli ojennettuna suoraan ylös ja kun kän´vin lukemassa mitä lapussa luki, purskahdin nauruun. Lapussa luki ”Täysi kuu”! Kun aamulla heräsin aamupalalle, kaveri oli vielä käsi ojossa ja lappu tiukasti hyppysissä.
Kuutamosta on tehty paljon lauluja, suosikkini on Reijo Taipaleen ”Kuparinen täysikuu”.
https://www.youtube.com/watch?v=k-vOTbahusg&list=RDk-vOTbahusg&start_radio=1
Ilmoita asiaton viesti
Hieno biisi Reiskan myöhäiskaudelta!
Entäpä tämä, klassikoista klassisin? Eräässä YouTube-videossa jota nyt en onnistunut löytämään, urkuri Virgil Fox kuvailee teosta: ”Tämä ei kuvaa kuutamoa, vaan sitä, mitä kuutamolla ajattelet.”
https://www.youtube.com/watch?v=WNcsUNKlAKw
Ilmoita asiaton viesti
Debussyn Kuutamo on nerokas, vaikkei hänen tyylinsä ollut siinä vielä omaperäisimmillään. Tässä pari muuta Debussyn kuukappaletta, jos kiinnostaa, pikaisesti youtubella haettuina esityksinä. (Omiakin esityksiä olen joskus ajatellut ladata, mutta on jäänyt toistaiseksi tekemättä.)
”Kuutamon yleisön terassi” kahtena varsin erilaisena tulkintana:
https://www.youtube.com/watch?v=zk7eIVZeBYU
https://www.youtube.com/watch?v=ozFDvoWqs_s
”Ja kuu laskeutui temppelin yllä, joka oli ollut” (Pardon käännöksen kömpelyys):
https://www.youtube.com/watch?v=-hRKkeJijOs
Ilmoita asiaton viesti
Olipa liian vaativaa ymmärrettäväksi, joten tyydyin kuuntelemaan. Pianistin nimi oli ennestään täysin vieras, mutta sitä vartenhan on Wikipedia:
”Hänen ohjelmistonsa pianistina oli melko suppea, varsinkin kun sitä vertaa hänen tasoonsa pianistina. Hänen täydellisyydentavoittelunsa aiheutti myös suuria vaikeuksia levytysten studiotyöskentelyssä, ja siksi levytykset jäivät harvinaisiksi.
Michelangeli soitti vain silloin, kun kaikki ehdot täyttyivät ja hän saattoi antaa parastaan. Hän peruutti monia konsertteja, usein hän lopetti soittamisen jopa kesken konsertin, ja syynä saattoi olla konsertin järjestäjien hankkima huono piano. Hän saapui usein konsertteihin mukanaan oma pianonsa, jonka hän osasi täydellisesti koota ja jälleen purkaa.”
– Outo tyyppi, siis aito taiteilija!
Ilmoita asiaton viesti
Yritän välttää enempää spämmäämistä, mutta tässä vielä video Benedetti Michelangelin esityksestä, niin ei tarvitse tyytyä kuuntelemaan vaan voit katsella äijän työskentelyä. (Näitä on enemmänkin Youtubessa.)
https://www.youtube.com/watch?v=26_2wNQzh6s
Ilmoita asiaton viesti
Sorry Seija-Sisko tämä kommentti- ja linkkiripuli, mutta tässä vielä suomalaista impressionismia. Toimisiko tämä, jos kuvittelisi, että nimenä onkin ”Elokuun kuutamoilta”?
https://www.youtube.com/watch?v=RdZSV7nvQzg
Ilmoita asiaton viesti
Siisti ”veto”! Pianisti antaa todellakin musiikille pääosan, eikä pyri pätemään eleillä. Debussyn soittaminen ei selvästikään ole voimalaji, vaan herkän kosketuksen taidetta. Michelangeli näyttää ammattimiehenä pysyvän ikään kuin tämänpuoleisessa toisin kuin vaikkapa Glenn Gould, joka soittaa itsensä aivan muihin maailmoihin. Missä mies loppuu ja musiikki alkaa, vai onko raja täysin hälvennyt?
https://www.youtube.com/watch?v=aEkXet4WX_c
Ilmoita asiaton viesti
Debussy on tosiaan paljolti ”herkän kosketuksen taidetta”, mutta tämä puoli luonnollisesti hiukan ylikorostuu, jos valikoimana on näitä ”kuukappaleita”. Tässä vähän myrskyisämpää:
https://www.youtube.com/watch?v=deR7Je457aw
Mielenkiintoinen tuo luonnehdintasi GG:stä. Tämänhän voi hahmottaa myös niin, että mies vetää musiikin oman itsetehostuksensa maailmoihin.
Mutta nyt alkaa olla jo tosi huono omatunto, että tulee kaapattua SS:n blogi musajuttuihin. Lupaan (taas) lopettaa tähän.
Ilmoita asiaton viesti
Ei haittaa ollenkaan nämä musajutut, pikemminkin päinvastoin, jutut sopivat hyvin tähän kuutamoteemaan. Ihan mukava kuulla musiikkiasiantuntijan kommentteja. Jatka vaan, jos siltä tuntuu!
Ilmoita asiaton viesti
Tunnelmallinen kappale, josta olen kuullut Seija Simolan esittämän version.
https://www.youtube.com/watch?v=chJZvx3uceY
Ilmoita asiaton viesti
Aikamoinen urakka on sanoittaa tuollainen sävellys, ja taidonnäyte on laulaminenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä vielä ennen kuin lauantai on ohi: italialainen iskusävelmä 62 vuoden takaa. Muusikoiden ergonomia olisi ollut parannettavissa antamalla rumpalille ja pianistille jonkinsorttinen jakkara alle.
https://www.youtube.com/watch?v=ti9h_gIwPtA
Ilmoita asiaton viesti
Reijo Taipale mainittu, joten kai sitten tämäkin:
https://www.youtube.com/watch?v=zS_5FvGC8h4
Tuomas Anhavan tankakokoelmassa Oikukas tuuli on kuuta aprikoitu enemmänkin, vaikka tämä Seija-Siskon kuvaan
Meren syksyssä
aalto aallolta nousee,
vaipuu, vuorollaan
huuhtoo kuun kuvajaista
sen siitä kirkastumatta.
Ilmoita asiaton viesti
Viimeisellä rivillä on yksi tavu liikaa, eli seitsemän sijaan kahdeksan, muuten oiva tanka.
Eihän tuo sana ”sen” tuossa ole edes kovin tarpeellinen.
Ilmoita asiaton viesti
Käännös on käännös, tämä suomennos, samasta kokoelmasta, on saattanut olla helpompi
Oi kirkas, kirkas,
oi kirkas, kirkas, kirkas,
oi kirkas, kirkas.
Kirkas, oi kirkas, kirkas
kirkas kirkas kirkas kuu.
Ilmoita asiaton viesti
Siinäpä vasta kirkas tanka, 13 kertaa sama sana toistuu, neljä kertaa ”oi” ja yksi ja sama kuu.
Siskon elokuu
tankaksi jo paljastui
kirkas oli kuu
kuutamolla eloisen
vapaavuorosta valo.
Ilmoita asiaton viesti
Tähdenlentoja tähyillessäni syntyi tällainen tanka:
Tähdenlennon näin,
mielessäni toiveen tein,
tuskin toteen käy.
Unessa vain toteutuu
mahdottomat unelmat.
Ilmoita asiaton viesti
Kääk – elokuu päättyy! Vielä ehditään katsoa ja kuunnella yksi biisi, ei kuparisesta vaan sinisestä kuusta. Esittäjänä mies, jonka uran alkuvaiheessa eräs musiikkipomo oli kuulemma lausahtanut: ”Eiköhän ole Presley sittenkin parempi, että jatkatte kuorma-autokuskina.”
https://www.youtube.com/watch?v=MzUhfYAxDTY
Ilmoita asiaton viesti
Ja Seija-Siskon kuvaan
https://www.youtube.com/watch?v=1rGJJR92W-k
Ilmoita asiaton viesti
Tänne on tullut monta hienoa kuutamolaulua.
Kiitos jokaiselle!
Ilmoita asiaton viesti
Minulla on yksi anekdootti kuusta.
Olimme yrittäjäristeilyllä joskus parikymmentä vuotta sitten. Silloin karaoke oli vielä uutta , mutta innokkaita oli pilvin pimein. Minulla oli hyttikaverina yksi innokas laulumies. Yöllä kun tulin hyttiin oli kaveri sammunut sohvalle. Kun tarkemmin katson, niin hänellä oli lappunen tiukasti kädessä sormien välissä. Käsi oli ojennettuna suoraan ylös ja kun kän´vin lukemassa mitä lapussa luki, purskahdin nauruun. Lapussa luki ”Täysi kuu”! Kun aamulla heräsin aamupalalle, kaveri oli vielä käsi ojossa ja lappu tiukasti hyppysissä.
Ilmoita asiaton viesti
Täysi kuunpimennys;) Mutta muuten olen sitä mieltä että Täysikuuta ei kannattaisi laulaa, Olavi Virta on jo laulanut sen.
Ilmoita asiaton viesti