Tuntemattoman setäni muistolle

Reima Johannes Ristimäki 23.7.1918 - 13.2.1940 Kuva: Kotialbumi

Tänään vietetään talvisodan päättymisen muistopäivää. Sodan päättymisestä tulee kuluneeksi 80 vuotta. Talvisodassa kalleimman uhrin, oman henkensä isänmaan puolesta, joutui antamaan myös isäni veli Reima, joka kaatui Länsi-Kannaksen torjuntataistelussa Muolaan Leipäsuolla 13.2.1940. Nuoren miehen elämä päättyi 21-vuotiaana karmealla tavalla kranaatista ja hän jäi kentälle tuhoutuneena. Hänet on siunattu poissaolevana Nousiaisten sankarihautaan.

Kotitilalla oli monia asioita, jotka kertoivat siellä joskus asuneesta nuoresta Reimasta: oli mm. villiomenapuu, jonka hän oli varttanut tuottamaan Valkea kuulas -lajiketta, ja aitan seinustalla kasvoi lehtosinilatvoja, jotka Reima oli sinne kylvänyt.

Reiman kaatuminen vaikutti ratkaisevasti myös neljä vuotta nuoremman isäni elämään, sillä hänen velvollisuudekseen koitui nyt kotitilan viljelyn jatkaminen, mikä oli suunniteltu Reiman tehtäväksi. Asia oli isälleni vaikea, sillä hän oli menestynyt hyvin opinnoissaan ja suunnitelmissa oli toisenlainen tulevaisuus. Isäni osallistui vapaaehtoisena jatkosotaan, mutta ei joutunut itse taisteluihin vaan toimi mm. autonkuljettajana.

Reiman muistolle ”Veteraanin Iltahuuto”

”Kertokaa lasten lapsille lauluin,
himmetä ei muistot koskaan saa!”

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu