Allegro-Triste
Vuosi kaksituhattakymmenen – iloiset ilmeet – puheen sorina
Helsinki hymyilee Pietarille. Allegro – naureskelee iloinen matkustaja
kaksituhattakaksikymmentäkaksi – käyvät ilmeet synkemmäksi
Pietarin kyyneleitä Helsinkiin. Triste – huokaa alakuloinen matkustaja
28.3.22/STu
0
Siinähän oli aivan käypäistä aforistiikkaa musiikkitermien pohjalta!
Minun mieleeni on koronasta runsaat kaksi vuotta sitten alkaneen kierteen myötä palannut suuren Eino Leinon runo ”Ja vuodet ne käy”. Varsinkin toinen säkeistö voidaan lukea ennusteena, kuinka pandemiasta siirrytään sotaan ja jopa sen eskalaatioon.
https://ystavyydenmajatalo.fi/healingeagle/Fin/Quotes/Vuodet.html
Ilmoita asiaton viesti
Henkeäsalpaava on juuri tuo Leinon runo. Niitä harvoja jotka muistan ulkoa. Sopii tilanteeseen. Loiri oli tässä runossa parhaimmillaan. Raastava paatos ja eläytyminen teki vaikutuksen.
Ilmoita asiaton viesti
Just huomasin, että linkittämässäni tekstissä toisen säkeistön viimeinen sana on väärässä muodossa. Pitäisi olla ”se suurin, se suuri?” Perusmuotoinen ”suuri” ei ole pelkkää sanan toistamista, vaan lataa kysymykseen entistä vahvemmin ja pahaenteisemmin. Tietysti nimenomaan perusmuoto on täydellinen riimipari sanalle ”juuri”.
Ilmoita asiaton viesti