Onnettomat tähtikuviot

En koskaan lue horoskooppeja, tiedän muista merkeistä milloin tähdet ovat väärin länkällään. Nyt on menossa ajanjakso, jolloin kaikki menee mönkään. Eilen ja tänään tapahtunutta:

-Villatakki jäi kiinni pyykinkuivaustelineeseen ja koko teline lensi nurin.

-Kompostikippo tiskipöydällä tursusi yli äyräiden mutta silti tungin kahvinsuodattimen siihen ja kaikki roposet levisivät ympäriinsä.

-En voi ajaa autoa, kun kaksi kesärengasta on liian hyvässä tallessa. Varmasti tulisi sakot näiden tähtien alla nastarenkailla.

-Liimaa lensi hiuksiin kun väsäsin itse isoa kirjekuorta kirjan lähettämistä varten, kuoresta tuli ruma ja epäsiisti, vaikka kuinka yritin olla taitava. (Lisää tähän; en voinut lähteä omalla autolla postiin kun on talvirenkaat alla ja peräluukku ei näköjään mene kiinni (kohta BING alempana), lainasin autoa, mutta koska siinä ei ollut parkkikiekkoa  – tai oli, mutta en älynnyt missä se oli – niin parkkeerasin kauhean kauas, kunnes muistin postin luona, ettei sen parkkipaikalla edes tarvitakaan kiekkoa.)

-Se liima ei varmaankaan lähde pois.

-Ihmettelin outoa sokeritähmää käsissäni, ja sitä on nyt jääkaapin ovessa ja pitkin pöytiä ja tasoja. Kahvimukissani on läpi asti halkeama ja hunajaa on tihkunut kahvin mukana ulos.

-Keittiön hana alkoi vuotaa ja suihkussa suihku ei pysy päällä kuin pyykkipojalla pönkkäämällä, silti puolet vedestä liruu hanan kautta.

– Polvi on kipeä, olkapää on kipeä, kyynärpää ja rannekin ovat kipeät. Jokin pattikin TAAS rintakehässä, mutta koska ne ovat olleet kystia, en lähde lääkäriin. Ja kirkonkylän terveyskeskuksessa on tällä hetkellä vain mieslääkäreitä ja minä olen niin pöljä etten tykkää mennä pattejani niille näyttämään. Tästä aiheesta on turha pulistakkaan ollenkaan.

– Ja tuo tiskikone, onnistuin ränkkäämään siihen niin pitkän pesuohjelman, että sen kanssa menee järki. Kymmenen vuotta jo ollut enkä osaa käyttää sitä, olen kironnut sen suunnittelijan hevonkukkaiskedolle moneen kertaan.

– Pitäisi olla kamalasti energiaa omien kirjojen markkinointiin, enkä jaksa markkinoida edes itselleni kenkiä kaupasta. Koira on natustellut kaikki rikki. Kirjoja on ilmestynyt nyt useampi, kun vanhoja lasten töllösarjojen kuvituksia on laitettu kansien väliin, minun ei tarvinnut tehdä juuri mitään. Mutta ei minusta enää taida ollakaan mihinkään, kun kaikki tuntuu vaikealta näitten taivaankappaleitten huonon asennon takia ja maan vetovoimakin tuntuu olevan minua vastaan, eikä minun puolella.

– BING! Kun etsin äsken yhtä kadonnutta ostosta, hajosi autoni peräluukun lukko. Nyt se ei mene kiinni ollenkaan. Mutta enhän minä voi talvirenkaat alla mihinkään pihasta lähteäkään. 

– Pitäisi puhua puhelimessa toistuvasti tärkeistä asioista, mutta puhelinkompleksini pahenee vain. Se johtuu äänestäni.

Ääninäyte täällä: se kuulostaa niin kakaramaiselta, että en kelvannut galluppiin missä haluttiin haastatella aikuisia naisia. (Taaskaan en kelvannut puhelingalluppiin)

EDIT: No niin, unohdin että eihän tämä blogin kirjoitus onnistu kännykästäni, kaikki kappalevälit jäävät pois. Sitten tietenkin takkusi tietokoneen nettiyhteys, mutta laitoin silmät kiinni ja huokaisin syvään ja manasin vähäsen, niin se alkoikin toimia. Tietenkään mikään ei toimi näinä aikoina. Tähdet onneksi hitaasti muuttavat paikkaansa taas onnellisempiin asentoihin, mutta jouduttaakseni asiaa taidan söhiä niitä ensi yönä pitkällä kepillä vähän.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu