Työstä palautumista ja työhyvinvointia omaa aikaa rajaamalla

Moni pystyy varmasti samaistumaan tilanteeseen, jossa esimerkiksi illalla ennen nukkumaanmenoa käy katsomassa työsähköpostin tai käydessään omassa Whatsappissa huomaa että kas, työpaikan ryhmään on tullut viesti. Kuin huomaamatta sitä vaan käy nopeasti vilkaisemassa viestiä, ja ajatukset ovatkin pian taas työssä.

Yle uutisoi 20.1.2021 EU-parlamentin aloitteesta, jonka avulla suojattaisiin paremmin työntekijän tavoitettavuutta vapaa-ajalla. Tämän avulla pyrittäisiin myös selkeyttämään työn ja vapaa-ajan eroa. Aloitteen mukaan työntekijän ei tarvitsisi olla työhön liittyvien puheluiden, sähköpostien tai muiden pikaviestimien yms. tavoitettavissa vapaa-ajallaan. Nythän on tilanne, että melko monessa työpaikassa näitä asioita ei ole mietitty tästä näkökulmasta, vaan oletetaan työntekijöiden olevan saatavilla myös työajan ulkopuolella.

Tämä johtuu siitä, mitä on alettu kutsumaan ”always on”- kulttuuriksi, eli aina saatavilla- kulttuuriksi. Työn tehokkuusvaatimuksien, digitalisaation, teknisen kehityksen ja yhteiskunnan muutoksien vuoksi työntekijät ovat yhä paremmin saavutettavilla, myös vapaa-ajalla. Kuin huomaamattaan työt saattavat lipua vapaa-ajalle. Itsekin olen huomannut, että yhä enemmän tulisi olla kaikkien saatavilla ja viesteihin vastaaminen sekä muu reagointi pitäisi olla nopeaa. Tämä ei ole ongelma siinä vaiheessa jos työntekijä ja esimies ovat näin yhdessä sopineet, sillä yleensä etenkin asiantuntijavaltaisessa työssä työt eivät ole niinkään työaikaan sidottu. Työntekijällä voi olla hyvinkin laajat vapaudet päättää missä ja milloin työtä tehdään, yhdessä sovittujen pelisääntöjen raameissa. Ongelmia ilmenee siinä vaiheessa, kun työaika onkin määritelty ja myös siinä vaiheessa, jos työntekijä ei vapaa-ajallakaan pysty irroittautumaan työstä vaan kuormittuu entistä enemmän.

 

”Tulee pohtia, miten työ tukee palautumista, sekä meidän jokaisen tulee itse miettiä omia palautumismallejamme, uhraammeko itse omaa palautumisaikaamme työn alttarille?”

 

Työstä palautumista voi tapahtua monenlaisilla tavoilla, mutta työpsykologisesta näkökulmasta työstä irroittautuminen on kaikkein kriittisin psykologinen palautumiskeino. Tällä tarkoitetaan, että työntekijä pystyy vapaa-ajalle siirryttyään jättämään työn taakseen ja siirtymään muihin arkisiin askareisiin sekä vapaa-ajan toimintoihin, jotka tukevat hänen jaksamistaan ja palautumistaan. Tämä vaatii tietynlaista valmiutta myös työntekijältä, mutta tärkeää on myös että ”töistä ei huudella perään”. Tässä palataan EU-aloitteeseen, jonka tavoitteena on että tätä palautumisprosessia estävät yhteydenotot saataisiin poistettua. On tärkeää, että työntekijä saa olla rauhassa myös vapaa-ajallaan, jotta hän jaksaa tehdä työtä täysipainoisesti. Tämä on asia joka sekä johtajien, että työntekijöiden tulisi paremmin tunnistaa ja miettiä niitä tilanteita, joissa yhteydenotot eivät ole täysin välttämättömiä. Lisäksi on pohdittava kriittisesti esimerkiksi whatsapp-ryhmien merkitystä: toisaalta ne helpottavat monen asian viestimistä, mutta samalla niissä piilee riski palautumisen näkökulmasta.

Ennen kaikkea tulisi miettiä, miten lisääntyvä digitalisaatio, koronan aiheuttama etätyön lisääntyminen, asiantuntijatyön lisääntyminen vaikuttaa työhyvinvointiin ja palautumisen mahdollisuuksiin. Tulee pohtia, miten työ tukee palautumista, sekä meidän jokaisen tulee itse miettiä omia palautumismallejamme, uhraammeko itse omaa palautumisaikaamme työn alttarille? Kaikkiin tämä asia ei vaikuta, mutta meidän tehtävä on suojata niitä työntekijöitä, jotka kokevat kuormittuvansa työstä ja sen jatkumisesta vapaa-ajalla. Itse myönnän, että usein voisin pistää puhelimen äänettömälle etten kuulisi kaikkia viestejä, jotka vaistomaisesti on luettava.

Mitkä on sinun tai työpaikkasi toimintatavat?

 

Lähde: Yle. 2021. Työntekijää ei välttämättä saa enää tavoitella vapaa-aikana – EU-parlamentti esittää työntekijöille oikeutta olla rauhassa työajan ulkopuolella. https://yle.fi/uutiset/3-11744934

+1
Siru Heromaa-Karjalainen
Sosialidemokraatit Lahti
Ehdolla kuntavaaleissa

Olen 34-vuotias Lahtelainen sairaanhoitaja. Työskentelen tällä hetkellä edunvalvontatehtävissä työnantajaorganisaatiossamme, toimin Tehyn ammattiosaston puheenjohtajana sekä luottamusmiehenä. Päivittäiseen työhöni kuuluu neuvottelutoiminnan johtaminen ammattiosastossamme, Tehyläisten edunvalvonta sekä työelämän edistäminen erilaisissa muutoshankkeissa. Lisäksi opiskelen Itä-Suomen yliopistossa Terveystieteiden maisteriksi, suuntautumiseni on hoitotyön johtaminen. Sote-kenttä on murroksessa monesta suunnasta, ja pidän nykytrendiä niin johtamisen kuin työelämän kuormittavuuden näkökulmasta huolestuttavana. Haluan olla rakentamassa parempaa työelämää.

Tämän lisäksi minua kiinnostaa äitinä ja Lahtelaisena alueeni asiat sekä hyvinvointi. Sote-ammattilaisena olen erityisen kiinnostunut lasten ja nuorten terveydestä sekä hyvinvoinnista. Myös tasa-arvoasioiden toteutuminen kunnassa on tärkeää, niin sukupuolen, alueellisen ja eri ryhmien välillä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu