Havaintoja pohjoismaisten hiihtolajien kauden maailmancupin avauksesta

Pohjoismaisten hiihtolajien ( maastohiihto  –  mäkihyppy  –  yhdistetty) maailmancupin avaus tapahtui tässä viikonvaihteessa Rukalla.

Aluksi ensin muutamia yleisillä havaintoja 

Alkaneella kaudella tuli voimaan suksien fluorivoitelun  käyttökielto. Kiellon valvonta herätti etukäteen pohdintoja. Epäilyksistä huolimatta valvonta -ainakin Rukalla – onnistui.

Naisilla  ja miehillä  on jatkossa  yhtä pitkät  hiihtomatkat eli  sprintti, 10 km, 20 km, 50 km, skiathlon (10 km + 10 km) ja viesti (4×7,5 km). Viime talven  Planican  MM-hiihdot olivat viimeiset, joissa naiset ja miehet hiihtivät eri matkat.

Yhdistetyssä kokeiltiin Rukalla uutta kilpailumuotoa. Kilpailua kutsuttiin Individual compact  -kilpailuksi . Sijoitukset mäkihypyssä määrittävät erot  hiihto-osuudelle, eivät mäkihyppysuorituksesta saatavat pisteet. Etenkin norjalaisten mieleen ei kilpailumuoto näytä olevan, jos se otetaan jatkossa käyttöön pysyvästi. Tosin ei sekään kilpailumuoto, jossa tänään ensin massalähdöllä   hiihdettiin  ensin 10 km ja sitten hypättiin  mäkikilpailu,  ei kaikilta saa kaikilta varauksetonta kannatusta.

Mäkihypyssä vuosikausia on puoleen jos toiseen puhuttu hyppyhaalareista ja niiden sääntöjen mukaisuudesta. Hyppääjien kehoja  on alettu mitata 3D -mitttauksella

****

Lyhyt yhteenveto,  miltä  eri maiden asetelmat alkaneella  kaudella avauskisassa näyttivät

Näyttää siltä, että naisten hiihdossa Ruotsi olisi tällä hetkellä ykkösmaa Ebba Anderssonin ja  Frida Karlssonin sekä Moa Ilarin johdolla.  Norja on menettänyt vähän asemiaan, kun  Marit Bjørgen  ja Therese Johaug lopettivat. Suomen naishiihto  on maailmanluokan kärkipäässä  tällä hetkellä  vain Krista Pärmäkosken (32 v.)  ja Kerttu Niskasen (35 v.) varassa. Mitä sitten, kun em. hiihtäjät lopettavat.  Saksalla ja USA:lla on todellisuudessa  maailmanluokan naishiihtöjiä jopa enemmän kuin Suomella.

Miesten hiihdossa viime kauden  ja Rukan tulosluettelon perusteella  Norjalla  on useita maailmanluokan hiihtäjiä Johannes Høsflot Klæbon  johdolla.   Suomen miesten hiihto on  maailmanluokan ylimmässä  kärjessä  paljolti  Iivo Niskasen varassa. Toivottavasti nuorten joukosta nousee   ennen vuoden  2026  talviolympiakisoja  uusia  suomalaisia nimiä. Viime kauden nuorten arvokisojen  perusteella näin on hyvä odottaa.   

Yhdistetyssä Norjan Jarl Magnus Riiber on edelleen  “primus inter pares “ ja vasta sitten tulevat muut norjalaiset  sekä Saksan ja Itävallan urheilijat. Naisten yhdistetyssä  Norjan Gyda Westvold Hansen jatkanee lajinsa hallintaa. Suomen miesten menestys on edelleen Eero Hirvosen ja Ilkka Herolan varassa. Jos mäkiosuudella he sijoittuvat 10-15 parhaan joukkoon, on   hiihto-osuuden jälkeen hyvät mahdollisuudet yltää palkintosijoille

Naisten ja miesten mäkihypyssä  viime kauden  kärkimaiden  (Norja, Itävalta, Saksa, Puola ,Slovenia ja Japani) asemaa pyrkivät Suomi ja Sveitsi horjuttamaan.  Yksittäisistä hyppääjistä miesten osalta nostan  esille Lahden vuoden  2017 MM-kisojen  kaksinkertaisen maailmanmestarin,  Itävallan Stefan Kraftin. Kraftin  menestysura alkoi jo vuonna 2015 Falunin MM-kisoissa ja näyttää jatkuvan myös alkaneella kaudella. Naisten osalta viime kauden kärkinimet ovat edelleen tälläkin kaudella  kärkihyppääjiä.  Suomi oli viime kaudella miesten mäkihypyässä  maiden välissä cupissa (Nations Cup) sijalla 8 ja naisten vastaassa cupisssa sijalla 9. Noista sijoista ei ole kuin yksi tie – ylöspäin. Ilahduttavaa kehitystä oli nyt  nähtävissä Rukalla.

***

Alkaneella kaudella pohjoismaisten   hiihtolajien osalta  tärkein kilpailu  on maailmancup   ja maastohiihdossa lisäksi Tour de Ski  sekä mäkihypässä  lentomäen MM-kisat