Hiihtokauden merkittävimmät  kilpailut alkavat maastohiihdossa ja mäenlaskussa

Viikonvaihteessa käynnistyvät  tämän hiihtokauden merkittävimmät  kilpailut maastohiihdossa ( Tour de Ski) ja mäenlaskussa (Four Hills Tournament). Merkittävimmäksi tapahtumiksi ne nousevat, koska tällä kaudella ei ole olympiakisoja tai MM-kisoja.

Tour de Ski (Logo Wikipediasta )

Tour de Ski käynnistyi kaudella 2006-2007. Kun tätä kokonaiskilpailun tulosluetteloa katsoo ,voi huomata, ettei miesten hiihdossa tähän mennessä ole kukaan suomalainen kokonaiskilpailussa yltänyt kolmen parhaan joukkoon. Naisten puolella Virpi Sarasvuo (os. Kuitunen)  on voittanut kokonaiskilpailun kaksi kertaa ja Aino-Kaisa Saarinen ja Krista Pärmäkoski ovat yltäneet sijoille 2-3.

Tämänkertainen Tour de Ski  ohjelma poikkeaa aikaisemmista kilpailuista siinä, että viimeinen osakilpailu –  legendaarinen Tourin päättävä Alpe Cermisin  loppunousu –  lähdetään tällä kertaa yhteislähtönä.

Ketkä ovat sitten suosikkeja kokonaiskilpailun voittajiksi. Vastausta  voi lähteä hakemaan kauden maailmancup tilanteesta (naiset  ja miehet). Naisten puolella ei ole kuin yksi voittajasuosikki (ilman haaveria) Therese  Johaug. Miesten puolella Johannes Hoesflot Klaebon asemia heikentää, ettei viimeisessä osakilpailussa ensimmäisenä maaliin tullut olekaan nyt välttämättä kokonaiskilpailun voittaja. Muita voittajasuosikkeja ovat Norjan Emil  Iversen ja Venäjän Alexander Bolshunov. Norjan joukkueesta riittää sitten monia muitakin hiihtäjiä kärkitiloille. Norjalaisista mukana  ovat käytännössä kaikki kovimmat hiihtäjät.

Suomi nimesi joukkueeseen vain  neljä (kuuden sijasta) nais- ja neljä mieshiihtäjää:

(Naiset :Anne Kyllönen, Kerttu Niskanen, Vilma Nissinen, Krista Pärmäkoski ja miehet: Perttu Hyvärinen, Lari Lehtonen, Lauri Lepistö, Iivo Niskanen).  Mahtimaa Norjalla on mukana 20 nais- ja mieshiihtäjää.

Krista Pärmäkoskella on mahdollisuudet kokonaiskilpailun kärkipäähän, mutta kolmen parhaan joukkoon yltäminen vaatii kauden tähänastisiin kilpailusijoituksiin parannusta. Pärmäkosken kovimpia haastajia sijoille 2-6 ovat  Norjan Heidi Weng, Ingvild Flugstad Östberg  ja Astrid Uhrenholdt  Jacobsen, USA:n Jessica Diggins, Ruotsin  Stina Nilsson, Ebba Andersson ja Charlotte Kalla sekä Venäjän  Natalia Nepryaeva.

–> Edit 27.12.2019 Krista Pärmäkoski jää Tourilta pois

 Iivo Niskanen on Suomen ainut valttikortti menestyä – ainakin joissakin osakilpailussa –  kolmen parhaan joukkoon. Sprinttimatkat ja yhteislähdöt (vain yksi osakilpailu väliaikalähdöllä  ja sekin vapaalla tyylillä) heikentävät Iivo Niskasen mahdollisuuksia kokonaiskilpailun voittoon.

Mäkiviikko (Logo  Wikipediasta)

Keski-Euroopan mäkiviikko käynnistyi ensimmäisen kerran vuonna 1953. Mäkiviikko käsittää neljä osakilpailua (Oberstdorf/Schattenbergschanze,  Garmisch-Partenkirchen/Große Olympiaschanze, Innsbruck/Bergiselschanze ja Bischofshofen/Paul-Ausserleitner-Schanze). Näistä uudenvuoden Garmisch-Partenkirchenin mäkikilpailu on kuuluisin ja klassikkotapahtuma heti  Strauss -konsertin jälkeen.

Kokonaiskilpailun voittajaluettelo (ks. linkistä myös muut suomalaiset osakilpailujen ja kokonaiskilpailujen voittajat) on suomalaisittain komea luettavaa, onhan Janne Ahonen voittanut mäkiviikon  viisi kertaa ja ollut myös toiset viisi kertaa kokonaiskilpailussa kolmen parhaan joukossa . Mäkiviikon kokonaiskilpailun voittajaluettelosta löytyy  myös nämä maineikkaat suomalaiset: Hemmo Silvennoinen,  Pentti Uotinen,  Eino Kirjonen,  Veikko Kankkonen, Kari Ylianttila, Pentti Kokkonen, Matti Nykänen, Risto Laakkonen ja  Toni Nieminen.

Suomalaisia osakilpailuvoittajia ja kolmen parhaan joukkoon yltäneitä on myös runsaasti (ks. em.  linkistä myös muut suomalaiset osakilpailujen ja kokonaiskilpailujen voittajat)

Mäenlaskusta ei ilonaihetta suomalaisille ole viime vuosina ole kertynyt. Suomi osallistuu mäkiviikolle vain kolmen hyppääjän joukkueella:  Antti Aalto, Niko Kytösaho ja  Eetu Nousiainen. Jos joku heistä selvää karsinnasta varsinaiseen kilpailuun saatikka sitten kilpailussa toiselle kierrokselle, pitää sitä  pitää hyvänä suorituksena. Mistä vuosia jatkunut hyppääjiemme alennustila kaikkinensa johtuu, en osaa enää tyhjentävää vastausta sanoa. Syitä lienee monia (taloudelliset resurssit, harrastajamäärä, valmennus, kuppikunnat, välineet, henkinen valmennus jne). Maiden välisessä maailmancupissa Suomi on kauden kilpailujen perusteella vaatimattomalla  sijalla 9.

Mäkiviikon kokonaiskilpailun  voittajasuosikit löytyvät kauden maailmancupin kärkipäästä: Japanin Ryoyu  Kobayshi, Itävallan Stefan Kraft,  Saksan Karl Geiger  ja Puolan Kamil Stoch. Lisää nimiä – 10-15 –  voisi mainita lisää maailmancupin kärjestä, jotka pysytävät voittoon. Yllätyksiä odotan   Norjan ja Itävallan uusista nuorista hyppääjistä. Kohdalle sattuvat epäedulliset tuuliolosuhteet voivat pilata hyvänkin hyppääjän mahdollisuudet  kilpailla kokonaiskilpailun voitosta. Tuulikompensaatiopisteet saatikka lähtölavan nostosta tai laskusta tehtävät pistekorjaukset eivät välttämättä ole 1:1 oikeudenmukaisia hyppääjien välillä  (KV-säännöt). Myös hyppyhaalarin  toteaminen sääntöjen mukaiseksi tai sääntöjen vastaiseksi tuntuu välillä olevan korkeampaa matematiikkaa ja mittaustekniikkaa.

***

Suomen valtiollinen YLE lähettää Tour de Skin ja mäkiviikon kaikki osakilpailut   suorina lähetyksinä. TV-katsojalle ja hiihtourheilusta pitävälle tämän on tietenkin  mieluinen asia, vaikka Suomen kansainvälinen taso perinteisissä  pohjoismaisissa hiihtolajeissa näyttää käyvän entistä kapeammaksi.